Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Venäläiselokuva talvisodasta nousi suosioon Yhdysvalloissa – Suomessa dokumentti haluttiin leikata uudestaan ja saada näyttämään typerältä

Neuvostoliitto valmisti dokumentin talvisodasta heti sodan päättymisen jälkeen. ”Näe kohuttu puna-armeija tositoimissa pohjoisella rintamalla”, luki elokuvan mainoksessa Washington Postissa vuonna 1941.

Yhdys­valta­laisessa sano­maleh­dessä The Washington Postissa julkaistiin 1. syyskuuta 1941 ajan tavan mukaisesti mainoksia kaupungissa pyörivistä elokuvista. Yksi teatteri esitti Ingrid Bergmanin uutta elokuvaa, toinen Marx-veljesten komediaa.

Yksi ilmoituksista oli suomalaisittain erittäin kiinnostava. Siinä kehuttiin isoilla kirjaimilla sotaelokuvaa, joka oli juuri saatu Washingtonissa ohjelmistoon.

”Näe kohuttu puna-armeija tositoimissa pohjoisella rintamalla”, ilmoitus kirkui.

Elokuva oli nimeltään Mannerheim ­Line. Talvisodasta kertova dokumentaarinen elokuva on neuvostoliittolaista tekoa. Sen venäjänkielinen alkuperäisnimi on Linija Mannergeima, ja se on yksi ensimmäisiä talvisotaa kuvaavia elokuvia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Neuvostoliittolainen dokumentti valmistui leningradilaisessa elokuvastudiossa keväällä 1940, vain viikkoja talvisodan päättymisen jälkeen.

Antero Uiton ja Carl-Fredrik Geustin kirjassa Mannerheim-linja – Talvisodan legenda kerrotaan, miten elokuva syntyi.

Ohjaajia oli useita, samoin kuvaajia, ja lähtökohtana oli, että taisteluista haluttiin esittää paljon kuvaa. Selvää oli sekin, että puna-armeija haluttiin näyttää voittoisana. Uiton ja Geustin kirjan mukaan kuvaajien varusteisiin kuului kolmikiloisen kameran lisäksi kivääri ja kranaatteja.

Valmiissa filmissä näkyy muun muassa palavaa Viipuria, kuolleita ja vangiksi jääneitä suomalaissotilaita, punalippu nousemassa Sergejeffin oluttehtaan katolle sekä voitonparaati Leningradissa. Karttagrafiikassa esitellään suomalaisten kuulun puolustuslinjan, Mannerheim-linjan, rakennetta ja asemapaikkoja.

Elokuva on katsottavissa YouTubesta. Versio on venäjänkielinen.



Ensiesitys oli ”valikoidulle yleisölle” Moskovassa huhtikuussa 1940. Ei ole tiedossa, oliko näytös Kremlissä ja istuiko filmihullu Josif Stalin katsomossa. Uiton ja Geustin kirja kuitenkin kertoo, miten yleisö mykistyi elokuvan realismista, vaikka ”rumat” kuvat oli poistettu. Raain mate­riaali oli siis jäänyt leikkauspöydälle.

Neuvostoliitossa Linija Mannergeiman tekijöitä palkittiin Stalin-palkinnolla. Elokuvasta tuli propagandan ässäkortti ja sitä esitettiin pian laajasti Yhdysvalloissakin. Huomiota tuli: Saksasta Yhdysvaltoihin paennut elokuvatutkija Siegfried Kracauer vertaili Mannerheim Linea 1940-luvulla natsipropagandaan, Voitto lännessä ja Ilmataistelut Puolassa -elokuviin.

Kracauerin englanninkielinen kirja elokuvapropagandasta on luettavissa verkossa tästä linkistä.

Yhdysvalloissa Mannerheim Line puhutti, sillä talvisota kiinnosti laajemminkin.

Ensimmäinen toista maailmansotaa käsitellyt Broadway-näytelmä oli huhtikuussa 1940 ensi-iltaan tullut There Shall Be No Night. Raamatusta nimen saanut talvisotanäytelmä on oma tarinansa. Näytelmässä kirjailija Robert E. Sherwood käsittelee vapautta ja barbarismia kertoen suomalaisesta Nobel-palkitusta Valkonen-nimisestä tiedemiehestä, joka luopuu pasifismista poikansa kaaduttua rintamalla.

There Shall Be No Night voitti vuoden parhaan näytelmän Pulitzerin ja perheen pojan roolissa oli sittemmin kuulu filmitähti Montgomery Clift. Näytelmää esitettiin sotavuosina osin uudelleenkirjoitettuna vielä 1944, tuolloin Lontoossa. Näytökset päättyivät, kun pommi osui teatteriin. Näytelmää ei ole esitetty Suomessa.

Lisää taustatietoa There Shall Be No Nightista voi lukea tästä yhdysvaltalaisen teatteritutkija Thomas. F. Connollyn englanninkielistä artikkelista.

Myös Mannerheim Line sai huomiota Yhdysvalloissa – eri mielessä kuitenkin.

”Joillekin elokuva ei taidakaan kertoa siitä, miten Suomi juonitteli Neuvostoliiton valtaamista (tätä kertoja väittää), vaan siitä, miten pitkään ja uhrautuvasti suomalaiset torjuivat häikäilemätöntä hyökkääjää, joka lopulta heidät nujersi”, kirjoitti kriitikko Hobe Morrison elokuvalehti Varietyssa joulukuussa 1940.

Yhdysvalloissa Mannerheim Linea mainostettiin elokuvana unohtumattomaksi – ja arvostelija Morrisonkin piti elokuvaa sellaisena –, mutta ei välttämättä siinä mielessä, miten tekijät olivat ajatelleet. Morrison huomautti äänitehosteiden koomisuudesta ja kuvaili, miten elokuvassa punainen sotakone vyöryy ”yhden maailman sivistyneimmän, lainkuuliaisimman ja rauhaa rakastavimman maan” päälle.

”Pienen ja urhean Suomen.”

Suomen maakuva oli siis aika kohdallaan Yhdysvalloissa, ainakin tuohon aikaan. The New York Timesin arvostelija Bosley Crowther oli samoilla linjoilla kuin Variety. Crowtherin mielestä Mannerheim Line oli elokuvana väkivaltainen mutta myös tylsä ja vähän asiaa valaiseva.

”Elokuva on yksitoikkoinen sarja kauniita kuvia: venäläissotilaat tarpovat hangessa Karjalan kannaksella, panssarivaunut ryskyvät metsässä, isoja aseita laukaistaan, ja kauas lentää sirpaleita.”

”Kuvallisena todistuksena neuvostoarmeijan väitetystä mahdista elokuva ei vakuuta”, Crowther kirjoitti 1940 ja totesi, että elokuva luonnollisesti korostaa suomalaisten aloittaneen talvisodan ja vaarantaneen Leningradin turvallisuuden.

Elokuvana Mannerheim Line oli Yhdysvalloissa suosittu, jopa pieni hitti. Variety uutisoi ensi-illan jälkeen, miten elokuva takoi dollareita käyttäen termiä ”kultakaivos” (box office bonanza). Suosiosta kielii sekin, että elokuvalehden Top Hits of The Week -listalla Mannerheim Line oli ykkössijalla Chicagossa jouluna 1940. Katsojia neuvostodokumentilla oli Yhdysvalloissa paljon, vähintään kymmeniä tuhansia.

Ennen tv:n tuloa uutismaiset filmit toimivat tiedonvälittäjinä ja Mannerheim ­Line oli ensimmäinen iso elokuva talvisodasta Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa oli 1940-luvulla myös paljon Neuvostoliitosta ja sosialismista innostunutta väkeä. Kommunistit myös järjestivät elokuvalle näytöksiä. Sittemmin unohdettu Mannerheim Line löytyy nykyään YouTubesta.

Yhdysvaltalaiset lehdet nostivat Mannerheim Linen esiin vielä kerran 1943. Yhdysvalloissa tuettiin tuolloin Neuvostoliittoa ja sota-apujärjestö julkaisi suositukset hyvistä elokuvista, jotka kuvaavat neuvostoelämäntapaa ja maata maailmansodassa. Mannerheim Line kuului tälle listalle.

Suomeen filmin kelat saatiin jatkosodan alussa, sotasaaliina. Saalis oli arvokas.

”Suomen hallitus ja eduskunta kutsuttiin katsomaan tätä talvisotafilmiä helmikuussa 1942. Näytös jo kertoo siitä, miten tärkeänä elokuvaa täällä pidettiin”, kertoo elokuvatutkija Jari Sedergren.

Keväällä 1942 päämaja antoi suomalaisille tekijöille – ryhmään kuuluivat muiden muassa nimekkäät Valentin Vaala ja Heikki Aho – määräyksen leikata elokuva uudelleen, kääntää neuvosto­propaganda vastapropagandaksi.

”Venäläisten elokuva haluttiin saada näyttämään typerältä. Hankkeesta luovuttiin, kun aikaa kului ja sota kääntyi. Suomalaisten vastaelokuva ei koskaan valmistunut.”

Tutkija Sedergren muistuttaa, miten propagandaa on aina ja kaikkialla, ja miten kriisiaikoina se on vain näkyvämpää.

”Hyvä propagandisti välttää suoranaista valehtelua. Mitä vähemmän ilmiselviä valheita, sen parempi. Ero valeuutiseen on siinä, että fake newseistä puhuvat eivät edes yritä kertoa mitään uutta.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuva
  • Talvisota
  • Historia
  • Kulttuuri
  • Kolumnit
  • Veli-Pekka Lehtonen
  • Lauantaiessee

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    2. 2

      Trump jakoi YK-puheessa maailman Yhdysvaltojen ystäviin ja hyväksikäyttäjiin – video näyttää, kuinka kuulijat nauroivat presidentin väitteelle hänen hallituksensa saavutuksista

    3. 3

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    4. 4

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    5. 5

      Prinsessa lupasi ostaa Anna-Julia Kontiolle hevosen – enää hänen pitäisi tietää, millaisen hevosen haluaisi

    6. 6

      Tuomari nimesi Bill Cosbyn, 81, vaaralliseksi seksuaali­rikolliseksi – Tuomio luetaan tiistai-iltana Suomen aikaa

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    9. 9

      Olen tavannut lapsia, jotka sylkevät, käyvät päälle ja rikkovat huonekaluja – Miten he saavat tarvittavaa hoitoa tässä sijaishuollon resurssipulassa?

    10. 10

      Halvaantunut yhdysvaltalainen mies kävelee selkärankaan asennetun elektrodin ansiosta – se vahvistaa aivojen viestit lihaksille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    4. 4

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    5. 5

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    6. 6

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    7. 7

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    8. 8

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    9. 9

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    10. 10

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    11. Näytä lisää