Kulttuuri

Lasse Lehtisen uusi kirja on kuin vanhoista hiteistä koottu kokoelmalevy: Kekkonen paha, Tanner hyvä – mutta viimeisestä luvusta löytyy yllätys

Kokoomateos

Lasse Lehtinen: Minä ja Kekkonen. Otava, 512 s.

Lukemista helpottaa, jos tietää, mitä kirjaa lukee. Lasse Lehtisen Minä ja Kekkonen -kirjasta ei oikein tiedä. Se on tavallaan muistelmat, se on tavallaan historiantutkimusta, se on tavallaan pamfletti.

Mutta kokonaisuutena se ei ole oikein mitään näistä. Kirja on sen verran hajanainen ja tyyliltään kirjava, että siitä on vaikea sanoa, mitä se on.

No, ainakin se on Lasse Lehtisen näköinen kirja.

Lehtistä on vaikea määritellä muuten kuin sanomalla, että kyseessä on renessanssi-ihminen – mikä on niin kulunut määritelmä, että sen käyttäminen pitäisi kieltää. Paitsi Lasse Lehtisen osalta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lehtisen ura on hengästyttävä: poliitikko, veijariromaanien tekijä, tupakkalobbari, diplomaatti, tv-tuottaja ja -käsikirjoittaja, oopperalibreton kirjoittaja, tv-visailun juontaja ja historiantutkija.

Mutta mikä on Minä ja Kekkonen?

Lehtinen on kirjoittanut jo entuudestaan paljon itsestään. Hän julkaissut kaksiosaiset muistelmansa sekä päiväkirjojaan.

Viime vuodet Lehtinen on keskittynyt historian tutkimiseen. Hän väitteli vuonna 2002 Kekkosen ja Sdp:n suhteista. Viime vuonna ilmestyi massiivinen Väinö Tanner -elämäkerta.

Nämä teemat – Lehtinen, Tanner ja Urho Kekkonen – ovat Lehtisen uuden kirjan ydin.

Kirjan henkilöhakemistosta näkee, että Kekkonen mainitaan kirjassa 263 eri sivulla. Lasse Lehtisen nimi mainitaan vain 13 kertaa. Tätä toki selittää se, että Lehtinen kirjoittaa itsestään kirjassa minä-muodossa.

Toiseksi eniten mainintoja – 92 sivulla – saa Väinö Tanner.

Minä ja Kekkonen on eräänlainen Lehtisen Greatest Hits -kokoelma. Varsinaista uutta arkistotutkimusta Lehtinen ei ole tehnyt. Sen sijaan hän toistaa parhaita palojaan aiemmasta tuotannostaan.

Ja kelpaahan niitä toistaa, sillä Lehtinen on sujuva ja hauska kirjoittaja.

Kuten jo Minä ja Kekkonen -kirjan nimi kertoo, se kertoo Urho Kekkosen ja Lasse Lehtisen suhteesta. Olennaista suhteessa on se, että sitä ei ole. Lehtinen ei henkilökohtaisesti tuntenut Kekkosta.

Jos Linnan juhlien kättelyä ei lasketa, Lehtinen kertoo tavanneensa Kekkosen vain yhden kerran. Sen lisäksi hän sai Kekkoselta kiitoskortin, kun oli lähettänyt esikoiskirjansa presidentille luettavaksi. Kekkonen ei kirjaa ilmeisesti lukenut.

Lehtinen on muodostanut kuvansa Kekkosesta arkistojen, aiemman tutkimuksen, haastatteluiden ja omien aikalaiskokemustensa kautta.

Lehtisen luoma kuva Kekkosesta on karmea.

Vuonna 2013 Ilmajoen musiikkijuhlilla sai kantaesityksensä Kekkonen, ooppera suurmiehestä -teos. Lehtisen kirjoittaman libreton keskeinen idea oli se, että Kekkonen oli kuin Faust, joka myi sielunsa Mefistolle eli pirulle.

Piru oli tietysti Neuvostoliitto.

Varmistaakseen oman asemansa ja valtansa Kekkonen päästi Neuvostoliiton liian pitkälle vaikuttamaan Suomen sisäisiin asioihin.

Tämä Faust-teema toistuu Minä ja Kekkonen -kirjassa. Lehtinen käy yksityiskohtaisesti läpi suomettuneen Suomen häpeällisimpiä hetkiä ja Kekkosen rajatonta ja häikäilemätöntä vallankäyttöä.

Lehtinen toistaa jo Väinö Tanner -kirjassaan esittämänsä väitteen siitä, että Kekkonen ei olisi koskaan voittanut yhtäkään presidentinvaalia ilman Neuvostoliiton apua.

Tämä on siitä hyvä väite, että sen pitävyyttä on täysin mahdoton todistaa tai kumota.

Vaikka Lehtinen roimii Kekkosta kunnolla, hän korostaa, ettei hänellä ole syytä olla Kekkosta kohtaan kaunainen. Olihan heillä ikäeroakin lähes 50 vuotta.

”Emme koskaan taistelleet samoista vaikuttamisen paikoista, saati samoista naisista”, Lehtinen kirjoittaa. Sitä paitsi Lehtinen äänesti Kekkosen vuoden 1974 uudelleenvalinnassa poikkeuslain puolesta. Vuoden 1978 presidentinvaaleissa Lehtinen oli Kekkosen valitsijamies.

Joka tapauksessa Lehtisen historiatulkinnassa Kekkosen keskeisin vastavoima oli Sdp:n pitkäaikainen vaikuttaja Väinö Tanner. Tanner tuntuu olevan Lehtisen kirjoittamassa elämäkerrassa lähes erehtymätön.

Vaikka Minä ja Kekkonen on kokoomateos, on siinä jotain uuttakin.

Lehtinen siteeraa laajasti Juho Ovaskan viime vuonna ilmestynyttä kirjaa Mauno Koiviston idänkortti. Ovaskan kirjassa paljastetaan, että itse asiassa Koivistolla oli laajat ja järjestelmällisesti rakennetut idänsuhteet jo ennen kuin hänestä tuli vuonna 1982 presidentti.

Lehtinen oli vankka Koiviston kannattaja ennen kuin hänestä tuli presidentti. Lehtinen oli niin innokas, että Koivisto joutui häntä välillä toppuuttelemaankin.

Lehtinen kertookin joutuneensa Ovaskan kirjan pohjalta miettimään omaa toimintaansa: ”Tätä kirjoittaessani joudun miettimään, olisinko ollut Koivistosta niin tohkeissani, jos olisin silloin tiennyt, miten tiivistä yhteydenpito Tehtaankadulle oli. Ehkä vähän viileämpi kumminkin.”

Lehtisen suhde Kekkosen hovihistorioitsijaan Juhani Suomeen on ollut tulenkatkuinen jo pitkään. Juhani Suomi katsoi aikoinaan, että Lehtisen väitöskirjan hyväksyminen oli ”häpeäksi koko akateemiselle yhteisölle”.

Lehtinen jatkaa kirjassaan rapsakkaa nokittelua Juhani Suomen kanssa.

Kirjan yllätys löytyy sen viimeisestä luvusta.

Lehtisen historiatulkinnan voi nähdä aika mustavalkoisena: Kekkonen paha, Tanner hyvä. Viimeisessä luvussa hän vetää esille vaihtoehdon näiden kahden väliltä.

”Olisiko Kekkosen yhteistyöpolitiikan ja Tannerin taipumattomuuden väliltä voitu löytää kolmas tie kuljettavaksi?” Lehtinen kysyy.

Tämä kolmas tie olisi Lehtisen mukaan voinut olla Paasikiven linja.

Tällä Lehtinen tarkoittaa J.K. Paasikiven 1940-luvun lopulla harjoittamaa politiikkaa, jossa puolueita ja parlamentarismia käytettiin kilpenä neuvostoliittolaisiin päin. Olisi siis suhtauduttu myöntyväisesti suurvaltanaapurin tiettyihin vaatimuksiin tiettyyn rajaan asti – mutta olisi samaan aikaan tehty selvä linjaus siitä, että Suomi päättää sisäisistä asioistaan itse.

”Tapahtuneen historian valossa on joka tapauksessa selvää, että silläkin linjalla olisi tultu toimeen eikä Suomea olisi uhannut miehitys tai muu väkivalta”, Lehtinen kirjoittaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Historia
  • Kirja-arvostelut
  • Marko Junkkari
  • Urho Kekkonen
  • Kulttuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan – ”Nykyään kallis auto on osa lifestyleä siinä missä kallis laukkukin”

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    4. 4

      ”Helvetin noutopöytä” koitui miljoonien kohtaloksi – Nälkä on ase, ja siksi nälänhätiä luodaan ja niillä tapetaan kymmeniä miljoonia ihmisiä

      Tilaajille
    5. 5

      Perjantaina on paljon pelissä – Miksi äänestys Soinin luottamuksesta on monessa puolueessa hankala?

    6. 6

      ”Jokainen oppilas saa kirjan kerran yölainaan” – Helsinki säästää, ja alakoululaisten vanhempia on hätistetty ostamaan itse lapsilleen kirjoja

      Tilaajille
    7. 7

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    8. 8

      Päiväkoti vai kotihoito? Syyllisyys kalvaa pienten lasten vanhempia, kertoo tuore tutkimus

    9. 9

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    10. 10

      Kun Vesa Vuorenmaan isä sammui sohvalle, hän siivosi jäljet ja ajoi Ladan talliin – nyt hän valmentaa ”hapettomassa tilassa olevia” asiakkaita luksuskuntosalilla Helsingin keskustassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    10. 10

      Vuoden vastenmielisin elokuva on tässä – Peppermint on järjetön ja tavattoman väkivaltainen, mutta pahinta siinä on asenne

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää