Kulttuuri

Tärkeintä on ulkoasu, joka tiivistää jutun idean silmänräpäyksessä – HS:n taittajan Heikki Hankimon työssä sanat ja kuvat ovat oikeassa suhteessa

Graafinen suunnittelija Heikki Hankimo, 65, on suunnitellut ja taittanut Helsingin Sanomien sivuja yli neljännesvuosisadan. Konkaritaittaja kertoo, millaisista ideoista lehtidesign HS:ssä syntyy, ja mikä on alan trendi tänään maailmalla.

Toimittajat tiedetään. Että mitä he tekevät. Ja valokuvaajat. Mutta mitä tekee sanomalehdessä taittaja?

”Taittajan tärkein tehtävä on tehdä sanomalehden sivuista sen näköisiä, että lukija pysähtyy ja lukee jutun”, sanoo Heikki Hankimo. Taittaja siis luo sanomalehden, asettelee sanat ja kuvat paikoilleen, oikeaan suhteeseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Heikki Hankimo, 65, on Helsingin Sanomien taittaja, graafinen suunnittelija, joka on suunnitellut ja taittanut lehden sivuja yli neljännesvuosisadan. Viime vuosikymmenellä Hankimo toimi myös koko lehden ulkoasupäällikkönä.

Viime viikolla Hankimo jäi eläkkeelle. Yhtenä viime töistään hän hahmotteli tämänkin jää­hyväisjutun ulospanon. Mitä lukijalle näytetään ja missä koossa, mitä kerrotaan, ja mihin kohtaan valokuvat. Hän myös valitsi ohessa esiteltävät mallitaitot.



Hankimon ulkoasudesignista voisi tehdä galleriaan näyttelyn. Ehdotan ideaa Hankimolle, mutta arvaan suuta avatessani että idea ei mene läpi. Hankimo on sitä polvea, jossa juro vaatimattomuus menee itsekorostuksen ohi. Yllättäen Hankimo myöntää itsekin harkinneensa näyttely­ideaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Onneksi se tunne meni ohi”, hän murjaisee heti perään.

Nuorena Hankimo kävi Lahden muotoiluinstituutin ja pääsi heti töihin. Ensin kirjapainoon.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Sain taittaa seitsemää lehteä yhtä aikaa. Oikeasti niitä taisi olla neljä, mutta seitsemältä se tuntui.”

Sitten tie vei vuosiksi taittamaan Suomen Kuvalehteä. Työ opetti tekijäänsä.

”Sain olla siellä Pekka Hyvärisen päätoimittajakaudella, se oli hyvän nosteen aikaa. Opin että mikään ei ole mahdotonta.”

Syventävät opinnot käytiin ravintolassa, ainakin Hankimon mukaan. ”1980-luvulla istuttiin paljon Salvessa ja tehtiin entistä parempia taittoja.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vuonna 1992 Hankimo siirtyi Helsingin Sanomiin, Janne Virkkusen Hesariin ja Heleena Savelan johtamaan Kuukausiliitteeseen.

”Yhteinen piirre pomoissani on ollut, että ulkoa tuleva möly on pysähtynyt näihin ihmisiin. Esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia on, että pidetään toimituksen puolta.”



1990-luvun puolivälissä Hankimo oli mukana käynnistämässä Nyt-liitettä. Viikkoliite oli aikansa journalistinen ilmiö, mutta Hankimo ei halua ottaa siitä erityistä kunniaa itselleen. ”Kaikkihan oli yhteistyötä. Se oli ilon ja hauskuuden aikaa. Keksittiin mitä hulluimpia juttuja”, Hankimo sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Nyt-liitteen aika on edelleen yksi työelämäni kohokohdista.”

Nyt-liitteen esimiehenä tuolloin toiminut Juha-Pekka Raeste on kovasti eri mieltä Hankimon merkityksestä. ”Hankimo oli aivan keskeinen henkilö Nytiä perustettaessa. Harvinainen graafikko, jonka kanssa yksi plus yksi onkin kolme.”

Raesteen mukaan Hankimo on kuin kuulu valokuvaaja Henri Cartier-Bresson.

”Molemmat etsivät sitä yhtä silmänräpäystä, joka tiivistää koko jutun idean”, Raeste sanoo. ”Hankimon kohdalla se usein tarkoittaa sitä, ettei hän suostu lukemaan juttua.”


Vastaavaa tienraivaajahenkeä kuin Nytin toimituksessa Hankimo on kokenut vastikään luodessaan ulospanoa HS:n verkkoartikkeliin vuodesta 1968. Siinä kuvat ja tekstit yhdistyvät ääneen ja liikkuvaan kuvaan.

”Jos jotain suren niin sitä, etten verkkotaittoa ehtinyt enempää tehdä. Mukana oli toimittaja, koodari, videograafikko, kuvatuottaja ja kuvatoimittaja. Yhdessä tehtiin uudenlaista ja innostus oli valtava.”

Nyt-liitteestä Hankimo siirtyi tekemään sivuja ja taittoja Kuukausiliitteeseen, Sunnuntai­toimitukseen, myöhemmin myös lifestyle-sivuille, urheiluun ja kulttuuriin. Koko Helsingin Sanomien ulkoasupäällikkönä hän toimi vuodet 2004–2010.


”Pomopestiin oli pakko vastata myöntävästi. Oli otettava isompaa vastuuta. Kaikkein ylpein olen kuitenkin siitä, että osasin luopua siitä. En viihtynyt, en osannut tarpeeksi, ja oli aika antaa tilaa nuoremmille.”

Viime vuodet Hankimo on taittanut HS:ssä kulttuuritoimituksen sivuja, näyttäviä kansia lehden B- ja C-niskoihin. ”En usko, että kulttuuritoimituksessa on ollut koskaan toista tällaista taittajaa, joka tietäisi kulttuurista näin vähän”, Hankimo sanoo.

Eihän se totta ole. Hankimo lukee enemmän kuin moni muu ja seuraa tiiviisti, mitä uusia elokuvia on tulossa. Lyön pöytään vielä musiikkikortin. Entä tietämyksesi Elviksestä?

”Oikeastaan olen bluesmies. Oppaana toimi Elvis.”


Yritän väittää että hyvä taitto on kuin musiikkia. Hankimo katsoo minua hieman säälivästi. ”En näe tässä työssä mitään mystiikkaa”, hän sanoo.

”Taittajan tärkein ominaisuus on kyky tuntea. Pitää päästä kiinni siihen, mitä jutussa halutaan sanoa, lukematta juttua.”

Hankimolle taiton lähtökohta on kuva tai sen puute. Ideointi on kaikki kaikessa. Päässä on ideapankki.

”Idean pitää tulla helposti ja olla helposti toteutettavissa, koska aikaa ei ole. Lisäksi ­idean pitää olla riittävän erilainen, joka päivä. Tärkein tehtäväni on tehdä sivuista sen näköisiä, että lukija pysähtyy. Se tapahtuu luomalla selkeyttä ja rakentamalla kuville ja tekstille yhteys.”


Hankimo sanoo tehneensä aina mieluiten kansia, joissa on pelkkää tekstiä. Ei ihme. Taittaja on silloin vapaimmillaan. Esikuvistaan Hankimo puhuu myös innostuneesti. Sellaisista anglo­amerikkalaisista kiiltäväpaperisista lehdistä kuten Entertainment Weekly tai GQ eli Gentlemen’s Quarterly.

”Ne ovat aina olleet huippuhienosti taitettuja ja ovat vaikuttaneet vahvasti. Nuorempana minulla meni yöunet, kun selasin niitä. Menin ihan kipsiin. Oman työn lopputulos ei koskaan tyydyttänyt.”


Hankimo käy yhä säännöllisesti selaamassa tuoreimmat kansainväliset lehdet ja tuoreimpien kirjojen kannet kaupan hyllyssä. Kotimaisista osaajista hän nostaa esiin yhden: kirjojen kansia suunnittelevan Anders Carpelanin. ”Hänen työnsä tunnistaa aina. Poikkeuksellisen tyylikästä.”

Aikakauslehtien designissa eletään maailmalla Hankimon mukaan nyt pienen piperryksen aikaa.

”Kannet ovat täynnä pieniä elementtejä, pieniä tekstityyppejä ja ohuita linjoja. Pienen tekeminen on tavattoman vaikeaa ja angloamerikkalaiset osaavat senkin, ne pirulaiset.”


Mistä trendi tulee? Hankimon arvio on tämä: kaikki on pienempää, kun lehdet ovat pienempiä, ohuempia ja sivuja on vähemmän.

”En halua ennustaa painetun lehden kuolemaa, koska niin moni saa siitä elantonsa.”

Jotkut toimittajat kirjoittavat tavattoman pitkästi, joskus myös pitkäveteisesti. Se vie kuvilta tilaa. Hankimoa huvittaa, kun jotkut toimittajat pitävät jokaista sanaansa kullan arvoisena. ”Siinähän on sinulle tähän juttuun otsikkokin”, Hankimo sanoo.

”Että tämänhän piti olla kuvajuttu!”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sipoon kunta sai tarpeekseen Sipoon­rannan ongelmista: Osa alueesta palautumassa kunnalle joutomaana

    2. 2

      Ex-gangsteri ammuttiin Kööpenhaminassa, kun hän poistui elämä­kertansa julkaisu­tilaisuudesta

    3. 3

      Asiantuntijat pelkäävät, että kauppa­keskus Redi on väärässä paikassa – HS pyysi arvioita, miten Kalasataman kauppa­keskus selviäisi alku­vaikeuksistaan

      Tilaajille
    4. 4

      Teknologia­jättien pörssi­syöksy syvenee – Mistä Googlen, Facebookin ja kumppanien ala­mäessä on kyse?

    5. 5

      Kallion ilmaisutaidon lukio nousi vastustamaan myöhäisempiä kouluaamuja – ”Emme ehdi treeneihin jos koulu loppuu myöhemmin”

    6. 6

      Lapsimorsian huutokaupattiin Facebookissa – ”Barbaarista teknologian käyttöä”

    7. 7

      Hissin kaapeli katkesi chicagolaisessa pilvenpiirtäjässä ja matkustajat syöksyivät 84 kerrosta alaspäin – selvisivät säikähdyksellä

    8. 8

      Hissionnettomuus Helsingissä: Mies puristui hengiltä Porvoon­kadulla

    9. 9

      Lentoyhtiöillä on jättimäinen ongelma, joka varjostaa alan tulevaisuutta – Voiko yhtiöiden päästö­lupauksiin uskoa?

    10. 10

      Valtava huumetakavarikko Helsingissä – Poliisi pääsi kansainvälisen liigan jäljille, kun iso hormonilähetys meni vahingossa väärään osoitteeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pelkäävät, että kauppa­keskus Redi on väärässä paikassa – HS pyysi arvioita, miten Kalasataman kauppa­keskus selviäisi alku­vaikeuksistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Hissin kaapeli katkesi chicagolaisessa pilvenpiirtäjässä ja matkustajat syöksyivät 84 kerrosta alaspäin – selvisivät säikähdyksellä

    3. 3

      Valtava huumetakavarikko Helsingissä – Poliisi pääsi kansainvälisen liigan jäljille, kun iso hormonilähetys meni vahingossa väärään osoitteeseen

    4. 4

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    5. 5

      Kylmähermoinen asiakas sekoitti ryöstäjän suunnitelmat – Naamiomies jäi kiinni verekseltään Keravalla

    6. 6

      Hissionnettomuus Helsingissä: Mies puristui hengiltä Porvoon­kadulla

    7. 7

      Teknologia­jättien pörssi­syöksy syvenee – Mistä Googlen, Facebookin ja kumppanien ala­mäessä on kyse?

    8. 8

      Brexit on iso poliittinen erehdys, josta Suomella on paljon opittavaa

    9. 9

      Asemiehet tunkeutuivat toimistoon Mannerheimintiellä ja vaativat yrittäjältä 20 000 euroa – Uhri ja poliisi järjestivät väijytyksen, rikolliset saatiin tuomiolle

    10. 10

      Tulivuoren­purkaus pimensi Auringon ja sitten tulivat paise­rutto, pakkaset ja nälän­hätä – vuosi 536 oli ihmis­kunnan historian kamalin, sanovat tutkijat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    5. 5

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    6. 6

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    7. 7

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    8. 8

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    9. 9

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    10. 10

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää