Kulttuuri

Tärkeintä on ulkoasu, joka tiivistää jutun idean silmänräpäyksessä – HS:n taittajan Heikki Hankimon työssä sanat ja kuvat ovat oikeassa suhteessa

Graafinen suunnittelija Heikki Hankimo, 65, on suunnitellut ja taittanut Helsingin Sanomien sivuja yli neljännesvuosisadan. Konkaritaittaja kertoo, millaisista ideoista lehtidesign HS:ssä syntyy, ja mikä on alan trendi tänään maailmalla.

Toimittajat tiedetään. Että mitä he tekevät. Ja valokuvaajat. Mutta mitä tekee sanomalehdessä taittaja?

”Taittajan tärkein tehtävä on tehdä sanomalehden sivuista sen näköisiä, että lukija pysähtyy ja lukee jutun”, sanoo Heikki Hankimo. Taittaja siis luo sanomalehden, asettelee sanat ja kuvat paikoilleen, oikeaan suhteeseen.

Heikki Hankimo, 65, on Helsingin Sanomien taittaja, graafinen suunnittelija, joka on suunnitellut ja taittanut lehden sivuja yli neljännesvuosisadan. Viime vuosikymmenellä Hankimo toimi myös koko lehden ulkoasupäällikkönä.

Viime viikolla Hankimo jäi eläkkeelle. Yhtenä viime töistään hän hahmotteli tämänkin jää­hyväisjutun ulospanon. Mitä lukijalle näytetään ja missä koossa, mitä kerrotaan, ja mihin kohtaan valokuvat. Hän myös valitsi ohessa esiteltävät mallitaitot.



Hankimon ulkoasudesignista voisi tehdä galleriaan näyttelyn. Ehdotan ideaa Hankimolle, mutta arvaan suuta avatessani että idea ei mene läpi. Hankimo on sitä polvea, jossa juro vaatimattomuus menee itsekorostuksen ohi. Yllättäen Hankimo myöntää itsekin harkinneensa näyttely­ideaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Onneksi se tunne meni ohi”, hän murjaisee heti perään.

Nuorena Hankimo kävi Lahden muotoiluinstituutin ja pääsi heti töihin. Ensin kirjapainoon.

”Sain taittaa seitsemää lehteä yhtä aikaa. Oikeasti niitä taisi olla neljä, mutta seitsemältä se tuntui.”

Sitten tie vei vuosiksi taittamaan Suomen Kuvalehteä. Työ opetti tekijäänsä.

”Sain olla siellä Pekka Hyvärisen päätoimittajakaudella, se oli hyvän nosteen aikaa. Opin että mikään ei ole mahdotonta.”

Syventävät opinnot käytiin ravintolassa, ainakin Hankimon mukaan. ”1980-luvulla istuttiin paljon Salvessa ja tehtiin entistä parempia taittoja.”

Vuonna 1992 Hankimo siirtyi Helsingin Sanomiin, Janne Virkkusen Hesariin ja Heleena Savelan johtamaan Kuukausiliitteeseen.

”Yhteinen piirre pomoissani on ollut, että ulkoa tuleva möly on pysähtynyt näihin ihmisiin. Esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia on, että pidetään toimituksen puolta.”



1990-luvun puolivälissä Hankimo oli mukana käynnistämässä Nyt-liitettä. Viikkoliite oli aikansa journalistinen ilmiö, mutta Hankimo ei halua ottaa siitä erityistä kunniaa itselleen. ”Kaikkihan oli yhteistyötä. Se oli ilon ja hauskuuden aikaa. Keksittiin mitä hulluimpia juttuja”, Hankimo sanoo.

”Nyt-liitteen aika on edelleen yksi työelämäni kohokohdista.”

Nyt-liitteen esimiehenä tuolloin toiminut Juha-Pekka Raeste on kovasti eri mieltä Hankimon merkityksestä. ”Hankimo oli aivan keskeinen henkilö Nytiä perustettaessa. Harvinainen graafikko, jonka kanssa yksi plus yksi onkin kolme.”

Raesteen mukaan Hankimo on kuin kuulu valokuvaaja Henri Cartier-Bresson.

”Molemmat etsivät sitä yhtä silmänräpäystä, joka tiivistää koko jutun idean”, Raeste sanoo. ”Hankimon kohdalla se usein tarkoittaa sitä, ettei hän suostu lukemaan juttua.”


Vastaavaa tienraivaajahenkeä kuin Nytin toimituksessa Hankimo on kokenut vastikään luodessaan ulospanoa HS:n verkkoartikkeliin vuodesta 1968. Siinä kuvat ja tekstit yhdistyvät ääneen ja liikkuvaan kuvaan.

”Jos jotain suren niin sitä, etten verkkotaittoa ehtinyt enempää tehdä. Mukana oli toimittaja, koodari, videograafikko, kuvatuottaja ja kuvatoimittaja. Yhdessä tehtiin uudenlaista ja innostus oli valtava.”

Nyt-liitteestä Hankimo siirtyi tekemään sivuja ja taittoja Kuukausiliitteeseen, Sunnuntai­toimitukseen, myöhemmin myös lifestyle-sivuille, urheiluun ja kulttuuriin. Koko Helsingin Sanomien ulkoasupäällikkönä hän toimi vuodet 2004–2010.


”Pomopestiin oli pakko vastata myöntävästi. Oli otettava isompaa vastuuta. Kaikkein ylpein olen kuitenkin siitä, että osasin luopua siitä. En viihtynyt, en osannut tarpeeksi, ja oli aika antaa tilaa nuoremmille.”

Viime vuodet Hankimo on taittanut HS:ssä kulttuuritoimituksen sivuja, näyttäviä kansia lehden B- ja C-niskoihin. ”En usko, että kulttuuritoimituksessa on ollut koskaan toista tällaista taittajaa, joka tietäisi kulttuurista näin vähän”, Hankimo sanoo.

Eihän se totta ole. Hankimo lukee enemmän kuin moni muu ja seuraa tiiviisti, mitä uusia elokuvia on tulossa. Lyön pöytään vielä musiikkikortin. Entä tietämyksesi Elviksestä?

”Oikeastaan olen bluesmies. Oppaana toimi Elvis.”


Yritän väittää että hyvä taitto on kuin musiikkia. Hankimo katsoo minua hieman säälivästi. ”En näe tässä työssä mitään mystiikkaa”, hän sanoo.

”Taittajan tärkein ominaisuus on kyky tuntea. Pitää päästä kiinni siihen, mitä jutussa halutaan sanoa, lukematta juttua.”

Hankimolle taiton lähtökohta on kuva tai sen puute. Ideointi on kaikki kaikessa. Päässä on ideapankki.

”Idean pitää tulla helposti ja olla helposti toteutettavissa, koska aikaa ei ole. Lisäksi ­idean pitää olla riittävän erilainen, joka päivä. Tärkein tehtäväni on tehdä sivuista sen näköisiä, että lukija pysähtyy. Se tapahtuu luomalla selkeyttä ja rakentamalla kuville ja tekstille yhteys.”


Hankimo sanoo tehneensä aina mieluiten kansia, joissa on pelkkää tekstiä. Ei ihme. Taittaja on silloin vapaimmillaan. Esikuvistaan Hankimo puhuu myös innostuneesti. Sellaisista anglo­amerikkalaisista kiiltäväpaperisista lehdistä kuten Entertainment Weekly tai GQ eli Gentlemen’s Quarterly.

”Ne ovat aina olleet huippuhienosti taitettuja ja ovat vaikuttaneet vahvasti. Nuorempana minulla meni yöunet, kun selasin niitä. Menin ihan kipsiin. Oman työn lopputulos ei koskaan tyydyttänyt.”


Hankimo käy yhä säännöllisesti selaamassa tuoreimmat kansainväliset lehdet ja tuoreimpien kirjojen kannet kaupan hyllyssä. Kotimaisista osaajista hän nostaa esiin yhden: kirjojen kansia suunnittelevan Anders Carpelanin. ”Hänen työnsä tunnistaa aina. Poikkeuksellisen tyylikästä.”

Aikakauslehtien designissa eletään maailmalla Hankimon mukaan nyt pienen piperryksen aikaa.

”Kannet ovat täynnä pieniä elementtejä, pieniä tekstityyppejä ja ohuita linjoja. Pienen tekeminen on tavattoman vaikeaa ja angloamerikkalaiset osaavat senkin, ne pirulaiset.”


Mistä trendi tulee? Hankimon arvio on tämä: kaikki on pienempää, kun lehdet ovat pienempiä, ohuempia ja sivuja on vähemmän.

”En halua ennustaa painetun lehden kuolemaa, koska niin moni saa siitä elantonsa.”

Jotkut toimittajat kirjoittavat tavattoman pitkästi, joskus myös pitkäveteisesti. Se vie kuvilta tilaa. Hankimoa huvittaa, kun jotkut toimittajat pitävät jokaista sanaansa kullan arvoisena. ”Siinähän on sinulle tähän juttuun otsikkokin”, Hankimo sanoo.

”Että tämänhän piti olla kuvajuttu!”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    3. 3

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    4. 4

      Tänään aukeaa Helsingin uusin ostosjättiläinen – HS esittelee Kalasataman kauppakeskuksen liikkeineen

    5. 5

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    6. 6

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    7. 7

      Maailma meni menojaan, mutta porvoolaisessa sisäoppilaitoksessa kärsittiin nälkää ja opeteltiin vauvanhoitoa jäkälillä – Pepi Reinikainen kirjoitti kaiken ylös, ja se pelasti hänet

      Tilaajille
    8. 8

      Uutistoimisto Reuters: Britannian May ei hyväksy uutta kansanäänestystä brexitistä – Britit ja EU-puoli ottivat yhteen Salzburgin huippukokouksessa

    9. 9

      VR odotti junaliikenteen palaavan normaaliksi torstaiaamuun mennessä – Ilta oli poikkeuksellista kaaosta henkilövahingon, sähkövian ja tuntien myöhästymisten vuoksi

    10. 10

      Avain laihtumiseen ja upeisiin lihaksiin? Proteiineista liikkuu monenlaisia uskomuksia, HS kokosi niiden rinnalle kahdeksan oleellista faktaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    4. 4

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    5. 5

      Tutkijoille selvisi vihdoin, miksi talidomidi tuhosi tuhansien lapsien elämän

    6. 6

      VR odotti junaliikenteen palaavan normaaliksi torstaiaamuun mennessä – Ilta oli poikkeuksellista kaaosta henkilövahingon, sähkövian ja tuntien myöhästymisten vuoksi

    7. 7

      Vihreiden kannatus laski edelleen – perus­suomalaisille saman verran nousua

    8. 8

      Espoo myöntää: Opetusjohtaja ei suostunut irtisanomaan Saunalahden rehtoria – Potkut antoi lopulta alempi virkamies

    9. 9

      Mailin tornitalo kutistui kilometriseksi, ja nyt aavikolla seisoo onneton ranka – Näin Saudi-Arabian suuret unelmat murenevat

      Tilaajille
    10. 10

      Mikä ihme saa amerikkalaiset luulemaan, että he säästyvät hirmu­myrskyjen tuhoilta? Vastauksia on ainakin kolme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    11. Näytä lisää