Kulttuuri

Juhannustanssit, Lapualaisooppera ja Talvisota olivat aikansa suurimmat kulttuurisodat – Pekka Tarkka kertoo muistelmissaan, miten rintamat jakautuivat

Kirjallisuudentutkija Pekka Tarkka avaa muistelmissaan teräviä lähikuvia kulttuuritapahtumiin vuosikymmenien aikana ja kertoo myös esimieskaudestaan HS:n kulttuuritoimituksessa.

Muistelmat

Pekka Tarkka: Onnen Pekka. Muistelmia. Otava. 575 s.

Ensim­mäinen muisti­kuvani kriitikosta: lippalakki päässä, tweed-takki yllä ja, ellei muistini pahasti petä, pyykkipojat housunlahkeissa keskellä Mannerheimintietä pappamallisen polkupyörän satulassa. Selkä suorana, liikennevirtaa uhmaten, pelottomasti.

Asu ja asento ovat säilyneet Pekka Tarkan muistelmateoksessa Onnen Pekka. Kirja kuvaa sodanjälkeisen Suomen kulttuurielämää 1950-luvun modernismin voittokulusta 1960-luvun vapautumisen, 1970-luvun politisoitumiseen ja 1980–90-luvun vaihteen kulttuurijournalismin nousuun omakohtaisesti, kaiken keskellä, pää koholla, usein itse pyöräilijää ironisesti valaisten.

Aikakauden arviona Onnen Pekka kuuluu syksyn tärkeisiin kirjoihin. Kymmenlukujen kulttuurikiistoihin ja kirjasotiin avautuu muistelmista tarkasti rajattuja, teräviä lähikuvia.

Kirjoittaja ei ole pitänyt päiväkirjaa, mutta hänellä ollut käytössään laaja kirjeenvaihto ja lehtileikekokoelma. Tämä selittää kirjan yksityiskohtaisen asiapohjan, aikalaistuoksun ja maun, tapahtumien ja tapaamisten elävät kuvaukset.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muistelu etenee kronologisesti, mutta eri luvut kokoavat elämänvaiheita ja aihepiirejä yhteen. Etualalla ovat lehtityö, kulttuurielämä, kirjallisuus- ja taidekritiikki. Sivujuonteen muodostaa opetus ja tutkimus yliopistolla.

Rakkaus suomalaisen luontoon nousee esiin kesänviettopaikoista, kesäjuhlista, purjehdusretkistä ja paljastaa tekijästä auttamattoman romantikon.

Suku, ystävät ja kolme avioliittoa saavat alkupuolella tilaa, mutta jäävät sivummalle, kun keski-ikäisen miehen elämän täyttää työ ja toimi. Hyvä näin. Etualalle nousee kirjallinen elämä ja aikalaistoimijat, joita Tarkka kuvaa sävyisästi, usein humoristisesti, anekdootin ja under­statementin avulla.

Jo lapsuuteen Tampereen Pispalan harjulla avautuvat suomalaisen yhteiskunnan poliittiset vastakohtaisuudet. Niiden välille, ei-kenenkään-maalle, asemoituu Topi Tarkan nelilapsinen pappisperhe.

Varma-tädin kirjakauppa Tampereen keskustassa tarjoaa virikemaailman perheen esikoispojalle ja tutustuttaa kirjojen lukijoihin, joiden keskeistä roolia hän kriitikon työssään sitten korostaa. Isän siirtyessä setlementtiliikkeen johtoon perhe muuttaa Helsinkiin, jossa Pekka käy koulunsa loppuun.

Sanomalehtiura käynnistyy Ilta-Sanomien kesätoimittajana. Työ opettaa kaikkiruokaisuutta, nopeaa reagointia ja heittäytymistä asiaan, kirjoitusrutiineja.

Lehtimaailmasta avautuva kuvakulma ja omakohtainen kosketuspinta tapahtumiin ja aiheisiin tekee teoksesta erityisen nautittavan ja luettavan.

Tarkka ilmoittautuu yliopistoon lukemaan estetiikkaa ja nykyiskansain kirjallisuutta. Opiskelijat tapaavat yliopiston kahvilassa, jossa tarjoillaan pöytään. Tutuiksi tulevat helsinkiläiset Saarikoski, Klinge ja Leikola, joiden rinnalla keltanokka kokee itsensä kovin tietämättömäksi.

Toini Havu palkkaa Tarkan Helsingin Sanomiin 1957 kirjallisuustoimittajaksi eli juoksu­pojakseen. Hän korvaa toimessaan Parnasson päätoimittajaksi siirtyneen Kai Laitisen. Kiinnitys nostaa hälyn, sillä kukaan ei tunne miestä. Miksi hän? Tietysti siksi, että Havu oli riidoissa kaikkien muiden kandidaattien kanssa.


Pelikenttä on lehdessä jakautunut ja täynnä miinoja. Yhdessä V. A. Koskenniemen kanssa Havu muodostaa konservatiivien rintaman, jota tähyilee toisen puolen juoksuhaudoista Tuomas Anhava, modernistien tarkka-ampuja. Tarkka liittyy modernisteihin, mutta astuu riviin hieman myöhässä sijoittuakseen etujoukkoon.

Lehtityö avaa näkymän ajan työkulttuuriin. Työolot olivat vaatimattomat: pimeitä, siivottomia ja ahtaita työtiloja, loppuun kulunutta kalustoa.

Päätoimittaja Yrjö Niiniluodolla ei ollut sihteeriä, omistaja Erkolla oli. Havu kävi harvoin toimituksessa. Kilometrin matka kotoa taitettiin tietysti taksilla.

Toimitussihteerit hoitivat jutut lehteen, käsikirjoituksia vilkaistiin, ladontaohjeet lätkäistiin päälle ja siitä latomoon. Pääkirjoitussivujen taittoja hieman suunniteltiin, muu pantiin sisältöä pohtimatta sinne tänne. Ilmoitukset menivät kaiken muun edelle.

Tarkka kyllästyy lopulta Havun paimentamiseen ja siirtyy ­Uuteen Suomeen, jossa Annamari Sarajas johtaa virkeää kulttuuriosastoa. Heräävä kiinnostus yhteiskuntatieteistä johtaa 1960-luvun alussa yliopistolla seuraamaan Erik Allardtin opetusta.

Hannu Salaman Juhannustanssit huipentaa kymmenluvun alkuun liittyvien kirjasotien sarjan. Romaanin synnyttämä jumalanpilkkajupakka oikeudenkäynteineen johtaa Uudessa Suomessa konfliktiin päätoimittaja Pentti Poukan kanssa. Poukka ei suvainnut lehdessä Salaman puolustajia. Tarkan työpari Mirjam Polkunen eroaa lehdestä ja siirtyy Yleisradioon. Tarkka eroaa kirkosta, mutta ei lehdestä.

Arvo Salon Lapualaisooppera (1966) nostaa esiin nuoren polven etujoukon. Poukka ei hyväksy Tarkan juttua Salosta, joka toimi poliittisesti kilpailevassa lehdessä. Eikä hän liioin hyväksy Henrik von Wrightin kriittistä kirjoitusta Vietnamin sodasta.

Tarkka valitsee puolensa ja eroaa. Poukka vastaa hänelle, ettei Uusi Suomi ole ”keskustelu­akatemia vaan poliittinen sanomalehti”. Kestää jonkin aikaa, kun se ei ole enää sanomalehtikään.

Prahan kevät 1968 on vuosikymmenen kääntöpiste. Yhteiskunnallista liberalisointia vaatineet siirtyvät poliittisiin leireihin.

Ratkaisevana käänteenä Tarkka kuvaa kansandemokraattien järjestämää Kulttuuri luokkayhteiskunnassa -seminaaria Espoon Siikarannassa 1970.

Paikalla olivat kaikki ajan tärkeät kulttuurivaikuttajat. Työ­väen kulttuuriharrastuksista esitelmöinyt Tarkka saa opetusta porvarillisen kulttuurin ylivallasta ajan airueilta Rauno Setälältä ja Jaakko Laaksolta.

Rauhanmarssien 1980-luvulla pasifisti Tarkka kirjoittaa kiittävän kritiikin Antti Tuurin Talvisodasta eikä asetu mielensä pahoittajien kuoroon. Kriitikon agenda on kirjallisuus.

Yliopistoura huipentuu 1970-luvun lopulla väitöskirjaan Joel Lehtosesta. Tarkka tekee valinnan eikä jää akateemiseen maailmaan. Helsingin Sanomien pitkäaikaisen kulttuuritoimituksen vetäjän Marja Niiniluodon eläköidyttyä kirjallisuusmies asettuu ohjaksiin ja pääsee huimaa vauhtia kehittyvässä lehdessä toteuttamaan ideoitaan kulttuuritoimituksesta.

Esimiesajat ovat menestykselliset ja työntäyteiset. Kritiikkiä tulee kuitenkin talon sisältä. Nuorempi polvi ei pidä selvänä, että ”kulttuuriosaston ykkös­sivun avaa ajankohtaisen tiedekirjan tai kaunokirjallisen uutuuden esittely, sitten tulevat musiikki, kuvataide ja teatteri”. Vastarinta on yllätys toimituksen vetäjälle, joka ei tiennyt olevansa ”elitisti”.


Muutos käynnistyy, kun Heikki Hellman panee omin päin lehteen Hantta Krausen jutun, jonka Tarkka oli hylännyt.

Kiukkuinen kirjallisuusmies ilmoittaa käsityksensä ”turhista julkkiksista”. Hellman vastaa, ettei lehden kulttuuriosasto voi olla ”intellektualismin suojaisa linnake”.

Asemat vaihtuvat, kun Tarkka ehdottaa lehden satavuotisjuhlien aikoihin Hellmania seuraajakseen ja siirtyy kirjoittamaan kirjallisuudesta.

Eläköitymisen kirjoittaja katsoo julkisen elämänsä ja muistelmiensa päätökseksi. Muistelmien nimi on syntynyt kirjoittajan kokemuksesta, että hänen ­aikuiselämänsä on sotaa vailla olevaa ”onnen aikaa”.

Onnen vuosikymmeniä ne olivat myös laadukkaalle kirjallisuudelle ja kulttuurijournalismille, joiden merkitys ja arvo nousevatkin muistelmateoksen hienoksi teemaksi.

Kirjoittaja on Helsingin yli­opiston kotimaisen kirjallisuuden professori.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Muistelmat
  • Kirja-arvostelut
  • Kulttuuri
  • Kirjallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    2. 2

      Eero Kärtevä luki lääketieteen pääsykokeisiin aamuseitsemästä iltakymmeneen ja vei kirjat armeijavuonna mukanaan metsäänkin – Miltä tuntuu, kun joku huijaa pääsykokeessa?

    3. 3

      Ennennäkemätön huijaus­epäily Helsingin lääke­tieteellisen pääsy­kokeissa: Surkeasti vastanneen kokelaan papereihin ilmestyi mystisesti täydelliset vastaukset

    4. 4

      Näin lääketieteellisen pääsykoehuijaus toteutettiin – Huijarikaksikko peukaloi alkuperäistä valintakoepaperia, tässä ovat käytetyt mallivastaukset

    5. 5

      Brittimedia: EU varautuu brexit-neuvotteluiden romahtamiseen

    6. 6

      Sipoo vaihtoi arvorakennuksen 10 000 euroon ja purettavaan hometaloon – ostajat laittoivat rakennuksen heti myyntiin 620 000 eurolla

    7. 7

      Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinkiin rakennetaan historian kallein sairaala – Tällainen yhdeksännumeroisen summan nielevästä rakennuksesta tulee

    9. 9

      Uuden Harry Potter -elokuvan traileri paljastaa niin yllättävän tiedon Voldemortin lemmikkikäärmeestä, että fanien on ollut vaikeaa hyväksyä sitä

    10. 10

      Ilmatieteen laitos varoittaa: Myrsky iskee illalla Etelä-Suomeen – Helsingin pelastuslaitos: Tuuli uhkaa taloja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    2. 2

      Ennennäkemätön huijaus­epäily Helsingin lääke­tieteellisen pääsy­kokeissa: Surkeasti vastanneen kokelaan papereihin ilmestyi mystisesti täydelliset vastaukset

    3. 3

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    4. 4

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    5. 5

      Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    6. 6

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    7. 7

      Suomalaista miesnäyttelijää syytetään raiskauksesta

    8. 8

      Ylivelkaisen vanhemman kuolema sekoitti elämäni ja ajoi minut työttömäksi

    9. 9

      Kiira Korven tilitys entisistä valmentajistaan on karua luettavaa: ”Jälkeenpäin on ollut pysäyttävää tajuta, kuinka pahoin voin”

    10. 10

      Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat