Virolainen design koki vaikeita aikoja, kun maa itsenäistyi – nyt Tallinnan nykydesignin festivaali nostaa nuoret muotoilijat esiin

Tallinna

Virolaiset tuntevat hyvin suomalaisen designin ja muotoilun. Keraamikko Mariana Laanin https://www.hs.fi/haku/?query=mariana+laaninmukaan se on virolaisille melkein kuin omaa muotoilua.

”Pohjoismainen selkeys ja luonnonmateriaalit suomalaisissa sisustamisessa ovat trendikkäitä ja arvostettuja Virossa. Alvar Aallonhttps://www.hs.fi/haku/?query=alvar+aallon ja Kaj Franckin https://www.hs.fi/haku/?query=kaj+franckin ikoniset tuotteet kuuluvat opetusohjelmaan Tallinnan taideakatemiassa”, Mariana Laan sanoo.

Hän toivoo, että virolaiset oppisivat rakastamaan omaa designiaan samalla tavalla kuin suomalaiset rakastavat omaansa.

37-vuotias Laan on yksi tunnetuimmista virolaisista nykykeraamikoista. Hän pyörittää Tallinnassa Nüüd-keramiikkastudiotaan, jonka nimi tulee viron sanasta nüüd, nyt. Se viittaa moderniin ja nykyaikaiseen designiin. Laan suunnittelee ja valmistaa studionsa tuotteet käsityönä.

Tuotannossa on enimmäkseen käyttötavaroita kuten kuppeja, lautasia, tarjottimia, laseja, kulhoja ja jalallisia maljoja. Muodot ovat yksinkertaisia ja värit hillittyjä.

Koululaisena Laan haaveili arkkitehdin urasta. Hän kävi lasten ja nuorten taidekoulua kotikaupungissaan Jõhvissa Itä-Virumaalla ja puuhasteli paljon käsillään.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän päätyi kuitenkin Tarttoon opiskelemaan taloustiedettä ja valmistui ekonomiksi. Hän työskenteli aluksi start up -yrityksissä konsulttina, mutta ala ei tuntunut omalta.

Laan pyrki Tallinnan taideakatemiaan opiskelemaan keramiikkaa. Keramiikkaosastolle oli silloin vain neljä aloituspaikkaa. Laanin mielestä sisäänpääsy oppilaitokseen oli melko helppoa.

”Keramiikka ei ole yhtä suosittua kuin graafinen suunnittelu, vaatesuunnittelu, korusuunnittelu tai valokuvaus. Siksi osastolle ei ollut kovaa tungosta.”

Laan valmistui keraamikoksi 2014 ja perusti oman yrityksen. Keramiikasta hän löysi alan, joka antaa mahdollisuuden leikkiä ja keksiä aina jotain uutta.

”Savi on vanha, maanläheinen, jopa hieman mystinen materiaali. Se miellyttää minua.”

Hänen mielestään minimalistinen ja geometrinen muotoilu tekee oikeutta materiaaleille. Hänen päämateriaalinsa on värillinen posliini. Siihen hän yhdistää toisinaan betonia ja lasia. Värejä hän kehittelee kokeilemalla eri väripigmenttien yhdistelmiä. Mallistossa on ruskeaa, vihreää, tummansinistä, valkoisen eri sävyjä ja pinkkiä.

”Virolaiset tykkäävät pinkistä. Sitä ostetaan eniten.”

Mariana Laan ei koristele as­tioita millään tavalla. Jopa lasitusta hän käyttää harkiten, koska hänelle tärkeintä on mate­riaalin luonnollinen kauneus.

Astiat ovat uniikkeja, vaikka Laan valmistaa niitä sarjoina.

”Käsityönä valmistetussa keramiikassa jokaisen tuotteen lopputulos on aina hieman erilainen. Kiehtovinta on täydellisen ja epätäydellisen välinen tasapaino. Astiat näyttävät samanlaisilta, mutta kun niitä katsoo tarkemmin, muodossa, väreissä ja koossa näkyy pieniä eroja.”

Yhden astian valmistaminen kestää vähintään viikon, koska savi kuivuu hitaasti ja astiat poltetaan uunissa kaksi kertaa. ­Uunin lämpötila nousee jopa 1 300 asteeseen.

Keraamikon työ on fyysisesti raskasta. Laania auttaa assistentti ja hän palkkaa kausityöntekijöitä, jos tilauksia tulee paljon. Hän kouluttaa työntekijänsä itse. ­Aikaa kouluttamiseen kuluu noin puoli vuotta.

Uusia tuotteita Laan kehittää koko ajan. Luonnosvihko kulkee mukana, sillä idea voi pälkähtää päähän bussipysäkillä tai liikenneruuhkassa. Hän testailee ­ideoita ja valmistaa savesta prototyyppejä, mutta melko harvat luonnokset päätyvät tuotantoon saakka.

Laanin astiat ovat keränneet nopeasti suosiota Virossa. Hänen astioitaan tilaavat tunnetut ravintolat kuten Sfäär, Leib, Korsten, Parrot Minibar ja Noa Tallinnassa. Myös yksityiset designista kiinnostuneet ihmiset kattavat pöytänsä Laanin suunnittelemilla astioilla.

Keraamikkojen työmahdollisuudet Virossa ovat Laanin mukaan kehnot:

”Keramiikkatehtaita on vähän, eivätkä ne juuri tee yhteistyötä nuorten suunnittelijoiden kanssa. Useimmat keraamikot aloittavat uransa perustamalla oman yrityksen. Kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Graafiset suunnittelijat työllistyvät Virossa paljon paremmin kuin keraamikot.”

Kiinnostavia nimiä virolaisessa muotoilussa Laanin mielestä ovat muiden muassa vaatesuunnittelijat Reet Aus https://www.hs.fi/haku/?query=reet+ausja Roberta ­Einerhttps://www.hs.fi/haku/?query=roberta+%C2%ADeiner, korusuunnittelijat Tanel Veenre https://www.hs.fi/haku/?query=tanel+veenreja Kadri Mälk https://www.hs.fi/haku/?query=kadri+malk sekä nahkatuotteiden suunnittelija Stella Soomlaishttps://www.hs.fi/haku/?query=stella+soomlais.

Laan uskoo keramiikan ja designin tulevaisuuteen Virossa.

”Virolaiset tuntevat entistä paremmin omat suunnittelijansa, markkinat kasvavat ja tulevaisuudessa suunnittelussa voidaan käyttää apuna informaatioteknologiaa. Virossa käytetään jo nyt 3d-tulostimia keramiikassa, mutta tämä on vasta alkua.”

Viron Design­liiton johtaja Ilona Gurja­nova https://www.hs.fi/haku/?query=ilona+gurja%C2%ADnovakertoo, että Virossa on nykyään 2 500 muotoilijaa, joilla on korkea­koulu­tasoinen koulutus. Puolet heistä on aktiivisesti työelämässä. Tallinnan taideakatemian lisäksi muotoilijoita valmistuu Tartosta ja Haapsalusta. Pärnussa voi opiskella palvelumuotoilua. Koulutus kestää kolme tai viisi vuotta.

Keraamikkojen työmarkkinoita Gurjanova pitää valitettavan huonoina. Kun Viro sai takaisin itsenäisyytensä 1990-luvun alussa, Neuvostoliiton aikaisia yrityksiä yksityistettiin ja niitä lopetettiin. Tallinnan keramiikkatehtaan yksityistäminen kutisti keraamikkojen työmarkkinoita. Vaihtoehdoiksi jäi lähinnä omien pajojen perustaminen.

”Virolaiset muotoilijat eivät kuitenkaan luovuta. Meillä on paljon nuoria, lahjakkaita suunnittelijoita. Osa on joutunut siirtämään tuotantonsa ulkomaille, koska Virossa ei ole riittävästi laadukkaita keramiikkayrityksiä.”

Gurjanovan mukaan hyviä keraamikkoja ovat muiden muassa Mari Aithttps://www.hs.fi/haku/?query=mari+ait, Maria Sidorenkohttps://www.hs.fi/haku/?query=maria+sidorenko, Raili Keivhttps://www.hs.fi/haku/?query=raili+keiv, Ene Raudhttps://www.hs.fi/haku/?query=ene+raud, Liisu Arrohttps://www.hs.fi/haku/?query=liisu+arro, Karmen Saathttps://www.hs.fi/haku/?query=karmen+saat, Evelin Kummelhttps://www.hs.fi/haku/?query=evelin+kummel ja Marion Isabella Varikhttps://www.hs.fi/haku/?query=marion+isabella+varik.

Virolaista designia näkee tänään maanantaina alkavalla Disainiöö-festivaalilla. Tallinnassa järjestetään useita näyttelyitä ja tapahtumia 10.–16. syyskuuta. Muotoilijat tapaavat yleisöä ja tuovat tuotteitaan myyntiin.

Päänäyttely on Tallinnan arkkitehtuurimuseossa esillä oleva Luther Isokon -tehtaan näyttely, joka kertoo vaneriin erikoistuneen huonekalutehtaan histo­riasta ja suunnittelijoista. Tehtaan palveluksessa oli muun muassa natsi-Saksasta paenneita Bauhaus-arkkitehteja.

www.disainioo.ee/en