Kulttuuri

Virolainen design koki vaikeita aikoja, kun maa itsenäistyi – nyt Tallinnan nykydesignin festivaali nostaa nuoret muotoilijat esiin

Disainiöö-tapahtumassa muotoilijat tapaavat yleisöä ja tuovat tuotteitaan myyntiin. Keraamikko Mariana Laan toivoo, että virolaiset oppisivat rakastamaan muotoiluaan.

Tallinna

Virolaiset tuntevat hyvin suomalaisen designin ja muotoilun. Keraamikko Mariana Laanin mukaan se on virolaisille melkein kuin omaa muotoilua.

”Pohjoismainen selkeys ja luonnonmateriaalit suomalaisissa sisustamisessa ovat trendikkäitä ja arvostettuja Virossa. Alvar Aallon ja Kaj Franckin ikoniset tuotteet kuuluvat opetusohjelmaan Tallinnan taideakatemiassa”, Mariana Laan sanoo.

Hän toivoo, että virolaiset oppisivat rakastamaan omaa designiaan samalla tavalla kuin suomalaiset rakastavat omaansa.

37-vuotias Laan on yksi tunnetuimmista virolaisista nykykeraamikoista. Hän pyörittää Tallinnassa Nüüd-keramiikkastudiotaan, jonka nimi tulee viron sanasta nüüd, nyt. Se viittaa moderniin ja nykyaikaiseen designiin. Laan suunnittelee ja valmistaa studionsa tuotteet käsityönä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tuotannossa on enimmäkseen käyttötavaroita kuten kuppeja, lautasia, tarjottimia, laseja, kulhoja ja jalallisia maljoja. Muodot ovat yksinkertaisia ja värit hillittyjä.

Koululaisena Laan haaveili arkkitehdin urasta. Hän kävi lasten ja nuorten taidekoulua kotikaupungissaan Jõhvissa Itä-Virumaalla ja puuhasteli paljon käsillään.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän päätyi kuitenkin Tarttoon opiskelemaan taloustiedettä ja valmistui ekonomiksi. Hän työskenteli aluksi start up -yrityksissä konsulttina, mutta ala ei tuntunut omalta.

Laan pyrki Tallinnan taideakatemiaan opiskelemaan keramiikkaa. Keramiikkaosastolle oli silloin vain neljä aloituspaikkaa. Laanin mielestä sisäänpääsy oppilaitokseen oli melko helppoa.

”Keramiikka ei ole yhtä suosittua kuin graafinen suunnittelu, vaatesuunnittelu, korusuunnittelu tai valokuvaus. Siksi osastolle ei ollut kovaa tungosta.”

Laan valmistui keraamikoksi 2014 ja perusti oman yrityksen. Keramiikasta hän löysi alan, joka antaa mahdollisuuden leikkiä ja keksiä aina jotain uutta.

”Savi on vanha, maanläheinen, jopa hieman mystinen materiaali. Se miellyttää minua.”

Hänen mielestään minimalistinen ja geometrinen muotoilu tekee oikeutta materiaaleille. Hänen päämateriaalinsa on värillinen posliini. Siihen hän yhdistää toisinaan betonia ja lasia. Värejä hän kehittelee kokeilemalla eri väripigmenttien yhdistelmiä. Mallistossa on ruskeaa, vihreää, tummansinistä, valkoisen eri sävyjä ja pinkkiä.

”Virolaiset tykkäävät pinkistä. Sitä ostetaan eniten.”

Mariana Laan ei koristele as­tioita millään tavalla. Jopa lasitusta hän käyttää harkiten, koska hänelle tärkeintä on mate­riaalin luonnollinen kauneus.

Astiat ovat uniikkeja, vaikka Laan valmistaa niitä sarjoina.

”Käsityönä valmistetussa keramiikassa jokaisen tuotteen lopputulos on aina hieman erilainen. Kiehtovinta on täydellisen ja epätäydellisen välinen tasapaino. Astiat näyttävät samanlaisilta, mutta kun niitä katsoo tarkemmin, muodossa, väreissä ja koossa näkyy pieniä eroja.”

Yhden astian valmistaminen kestää vähintään viikon, koska savi kuivuu hitaasti ja astiat poltetaan uunissa kaksi kertaa. ­Uunin lämpötila nousee jopa 1 300 asteeseen.

Keraamikon työ on fyysisesti raskasta. Laania auttaa assistentti ja hän palkkaa kausityöntekijöitä, jos tilauksia tulee paljon. Hän kouluttaa työntekijänsä itse. ­Aikaa kouluttamiseen kuluu noin puoli vuotta.

Uusia tuotteita Laan kehittää koko ajan. Luonnosvihko kulkee mukana, sillä idea voi pälkähtää päähän bussipysäkillä tai liikenneruuhkassa. Hän testailee ­ideoita ja valmistaa savesta prototyyppejä, mutta melko harvat luonnokset päätyvät tuotantoon saakka.

Laanin astiat ovat keränneet nopeasti suosiota Virossa. Hänen astioitaan tilaavat tunnetut ravintolat kuten Sfäär, Leib, Korsten, Parrot Minibar ja Noa Tallinnassa. Myös yksityiset designista kiinnostuneet ihmiset kattavat pöytänsä Laanin suunnittelemilla astioilla.

Keraamikkojen työmahdollisuudet Virossa ovat Laanin mukaan kehnot:

”Keramiikkatehtaita on vähän, eivätkä ne juuri tee yhteistyötä nuorten suunnittelijoiden kanssa. Useimmat keraamikot aloittavat uransa perustamalla oman yrityksen. Kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Graafiset suunnittelijat työllistyvät Virossa paljon paremmin kuin keraamikot.”

Kiinnostavia nimiä virolaisessa muotoilussa Laanin mielestä ovat muiden muassa vaatesuunnittelijat Reet Aus ja Roberta ­Einer, korusuunnittelijat Tanel Veenre ja Kadri Mälk sekä nahkatuotteiden suunnittelija Stella Soomlais.

Laan uskoo keramiikan ja designin tulevaisuuteen Virossa.

”Virolaiset tuntevat entistä paremmin omat suunnittelijansa, markkinat kasvavat ja tulevaisuudessa suunnittelussa voidaan käyttää apuna informaatioteknologiaa. Virossa käytetään jo nyt 3d-tulostimia keramiikassa, mutta tämä on vasta alkua.”

Viron Design­liiton johtaja Ilona Gurja­nova kertoo, että Virossa on nykyään 2 500 muotoilijaa, joilla on korkea­koulu­tasoinen koulutus. Puolet heistä on aktiivisesti työelämässä. Tallinnan taideakatemian lisäksi muotoilijoita valmistuu Tartosta ja Haapsalusta. Pärnussa voi opiskella palvelumuotoilua. Koulutus kestää kolme tai viisi vuotta.

Keraamikkojen työmarkkinoita Gurjanova pitää valitettavan huonoina. Kun Viro sai takaisin itsenäisyytensä 1990-luvun alussa, Neuvostoliiton aikaisia yrityksiä yksityistettiin ja niitä lopetettiin. Tallinnan keramiikkatehtaan yksityistäminen kutisti keraamikkojen työmarkkinoita. Vaihtoehdoiksi jäi lähinnä omien pajojen perustaminen.

”Virolaiset muotoilijat eivät kuitenkaan luovuta. Meillä on paljon nuoria, lahjakkaita suunnittelijoita. Osa on joutunut siirtämään tuotantonsa ulkomaille, koska Virossa ei ole riittävästi laadukkaita keramiikkayrityksiä.”

Gurjanovan mukaan hyviä keraamikkoja ovat muiden muassa Mari Ait, Maria Sidorenko, Raili Keiv, Ene Raud, Liisu Arro, Karmen Saat, Evelin Kummel ja Marion Isabella Varik.

Virolaista designia näkee tänään maanantaina alkavalla Disainiöö-festivaalilla. Tallinnassa järjestetään useita näyttelyitä ja tapahtumia 10.–16. syyskuuta. Muotoilijat tapaavat yleisöä ja tuovat tuotteitaan myyntiin.

Päänäyttely on Tallinnan arkkitehtuurimuseossa esillä oleva Luther Isokon -tehtaan näyttely, joka kertoo vaneriin erikoistuneen huonekalutehtaan histo­riasta ja suunnittelijoista. Tehtaan palveluksessa oli muun muassa natsi-Saksasta paenneita Bauhaus-arkkitehteja.

www.disainioo.ee/en

Fakta

Sormet saveen Tallinnassa


 Tallinnassa kuka tahansa voi käydä kokeilemassa keramiikan tekoa Asuurkeramiikan pajassa, joka sijaitsee yhdessä vanhankaupungin puolustustorneista, Loewenschedessä.

 Kursseja on kaksi kertaa viikossa. Työpajassa voi harjoitella savimuotoilua ja lasitusta.

 Suomalaiset muotoilualan opiskelijat voivat suorittaa siellä opintoihin kuuluvaa harjoittelua.

 Tornin pajoissa työskentelee kuusi virolaista keraamikkoa. Alimmassa kerroksessa on kauppa.

 www.asuurkeraamika.ee

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Keramiikka
  • Viro
  • Kulttuuri
  • Sirpa Pääkkönen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    2. 2

      Kohudokumentaristi Michael Mooren presidentti Trumpia mätkivä uutuuselokuva ei innostanut yleisöä USA:ssa

    3. 3

      Meksikon rajamuurin rakentaminen alkoi Texasissa – kuuden kilometrin pätkä maksaa 22 miljoonaa dollaria, ja rakennettavaa jää vielä noin 3 000 kilometriä

    4. 4

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    5. 5

      Barack Obama puhuu torstaina Helsingissä ja lentää sen jälkeen heti pois – Bisnes­tapahtumaan tulossa massiiviset turvatoimet

    6. 6

      Huippusuositun Tatu ja Patu -sarjan tekijät jättäisivät nykyään yhden kirjansa tekemättä ja paljastavat, miksi hahmot saattavatkin olla naisia

    7. 7

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    8. 8

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    9. 9

      Amfetamiinia käyttänyt moottoripyörävaras pakeni poliisia yli 200 kilometrin tuntinopeutta Haapavedellä

    10. 10

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    3. 3

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    6. 6

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    7. 7

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    8. 8

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    9. 9

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa, poliisi epäilee rikosta – ”Menetys on valtava, vastaavaa emme saa tilalle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää