Kulttuuri

Antti Haataja valokuvasi Lapin viimeisiä luonnon­varaisia naaleja uuteen tieto­kirjaansa ja syyttää poromiehiä herkän tunturi­luonnon tuhoamisesta

Poronhoito tuhoaa Lapin herkkää luontoa, sanoo tietokirjailija Antti Haataja. Uudessa teoksessaan hän sohaisee muurahaispesää toteamalla, että alkuperäiskansankin elämäntapa rasittaa ympäristöä.

Lapissa ei ole susia, koska poromiehet ovat ampuneet ne. Luvan kanssa ja ilman.

Lapissa ei ole jäkälää, koska ylisuuri porokarja on syönyt sen pois.

Näin toteaa tietokirjailija Antti Haataja, joka uudessa teoksessaan Pohjoinen ruotii ihmisen vaikutusta Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin herkkään luontoon.

Haatajan näkemykset sohaisevat muurahaisperää, koska poronhoitajat ja erityisesti saamelaiset poronhoitajat kokevat elinkeinonsa ja elämäntapansa arvostelun yleensä hyvin loukkaavana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kysymys kadonneesta jäkälästä on Lapissa vanha, mutta alati esillä. Monia hämmästyttää, miksi porojen annetaan kaluta maasto puhtaaksi pohjoiseen luontoon kuuluvasta kasvista.

Pohjoinen – jälkemme maailman laidalla -kirjan yksi johtopäätöksistä on, että myös luonnonläheisyydestään kuuluisa alkuperäiskansa tuhoaa luonnon monimuotoisuutta.


Haataja on itsekin saamelainen, ainakin teknisesti ottaen.

Hän kuuluu Utsjoen Guttormien sukuun ja on oikeutettu äänestämään Saamelaiskäräjien vaaleissa, mitä etenkin pohjoissaamelaisten keskuudessa pidetään ainoana käypänä merkkinä heimon jäsenyydestä.

Haataja on syntynyt ja kasvanut Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hän sanoo, ettei tunne itseään täysin saamelaiseksi.

”Mutta missään tapauksessa en koe olevani ei-saamelainen. Jotain siltä väliltä”, hän sanoo.

Haataja, 41, ei puhu saamea, mutta kertoo tuntevansa olevansa luonnossa ”täysin kotona”.

Kirjaansa varten Haataja teki pitkiä vaellus­retkiä Saamen­maassa eli Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjois­osissa yhdeksän vuoden aikana. Kirjallisten lähteiden luettelossa on tunnettuja suomalaisia ja saamelaisia tieteentekijöitä.

Tuloksena on osin erätunnelmia maalaava, osin tiukan faktapitoinen teos. Huoltaan ympäristöstä Haataja ei peittele. Hän kuuluukin Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukseen.

Teoksen lähtökohdaksi hän mainitsee, että ihmisen tekosien kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät nopeasti Lapin karussa luonnossa.

”Lappi on hyvä koelaboratorio seurata ympäristön muutosta”, hän sanoo.

”Jos me haluamme turvata lastemme tulevaisuuden, meidän pitäisi turvata valtavasti enemmän ympäristöjä. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, haluammeko me säilyttää planeetan ihmiselle elinkelpoisena. Vai haluavatko ihmiset vain nopeita nautintoja.”

Haataja muistuttaa, että käynnissä on eläinlajien kuudes massasukupuutto.

Haataja on myös ottanut kirjansa runsaat ja näyttävät valokuvat.

Eräät niistä esittävät naalia, äärimmäisen uhanalaista tundran pienpetoa. Luonnonvaraisen naalin Haataja sanoo kadonneen Norjan Ruijasta ja Suomen pohjoisosista sinä aikana, kun hän keräsi materiaalia kirjaansa.

Naalia napsivat suihinsa esimerkiksi ketut. Kettuja taas piisaa, koska ihminen on käytännössä poistanut Lapista niiden luonnollisen vihollisen suden. Susia ei sallita, koska ne syövät myös poroja eli poronhoitajien omaisuutta.

Poromiesten oikeuden muokata Lapin kasvi- ja eläinkuntaa Haataja kyseenalaistaa.

Hän kirjoittaa kirjassa, että poronhoito – sekä suomalainen että saamelainen – on ”ottanut omistukseensa” koko poronhoitoalueen alkuperäisen metsä- ja tunturipeurakannan, muokannut sen ajan mittaan poroksi ja käyttää nyt poron kautta omistusoikeutta suurpetoihin ja koko pohjoiseen ekosysteemiin.

”Näistä asioista pitää keskustella. Ihmisillä on oikeus tietää, jotta voivat tulevaisuudessa päättää, tehdäänkö samalla vaiko eri tavalla”, hän sanoo.

”Keskeinen ongelma yleensä monimuotoisuuden katoamisessa on se, että asiat vain katoavat. Jonain päivänä niitä ei vain enää ole. Jos ei osaa katsoa tai kaivata, ei huomaa, että palaset katosivat. Jokainen Lapissa kävijä huomaisi, jos tietäisi, miltä maasto näyttää, kun siellä on jäkälää.”


Haatajan mukaan on päivänselvää, että poroja on liikaa. Niillä alueilla, joilta porot on aidattu pois, jäkälää esiintyy. Mutta:

”Jäkäläkatoa eivät aiheuta porot vaan ihmisen rakentama paliskuntajärjestelmä.”

Paliskunnat ovat poronomistajien alueellisia yhteenliittymiä, jotka lain mukaisesti vastaavat karjan hoidosta. Paliskuntia on kymmeniä, ja niiden väleissä on maastossa aidat.

Poronhoitoalue eli noin kolmannes Suomen maa-alasta siis muodostaa paliskuntien tilkkutäkin, jossa karja ei pääse kiertämään läntiltä toiselle vaan syö puhtaaksi kukin omansa.

Haatajan mukaan kierto edistäisi jäkäläkasvustojen elpymistä. Mutta kierron järjestäminen edellyttäisi niin porojen kuin paliskuntienkin määrän rajua pienentämistä.

Näistäkin on puhuttu pitkään. Haatajan ehdotus toteutuu yhtä todennäköisesti kuin vihreä puolue yhdistyy perussuomalaisten kanssa.

Kirjailija toki itsekin tämän tietää. Moni paliskunta kiistää tiukasti poronhoitotapansa kurittavan jäkäläkantaa. Ja poromiehien etujärjestö Paliskuntain yhdistys seisoo vankkumatta jäseniensä takana.


Pohjoinen-kirjassaan Haataja tunnustaa syvän rakkautensa saamelaisalueen luontoon. Hän myös listaa huolellisesti tavat, joilla Suomi on alistanut alkuperäiskansaansa: pakkosuomalaistaminen, heimoidentiteetin omiminen matkailunedistykseen, maa- ja vesioikeuksien kaventaminen...

Kirjoittaessaan Suomen suhteesta saamelaisalueeseensa Haataja myös käyttää saamelaisaktiivien suosimaa termiä ”kolonisoida”, joka on vahvasti politisoitunut.

Vastapainoksi hän ihmettelee, miksi alkuperäiskansa ei suostu päivittämään vanhaa näkemystään poronhoidosta, vaikka luonnontila ja maailma ympärillä muuttuu. Tunturien kansa ei luota tiedemieheen vaan perimätietoon.


Sata vuotta sitten porosaamelaiset elivät tiettömillä taipaleilla porojensa kanssa ympäri vuoden. Sittemmin poromiehet ovat muuttaneet taloihin teitten varsiin, ja poronhoidosta on tullut tehomaataloutta muistuttavaa suurkarjan hoitoa. Kun jäkälä loppuu, porojen ruuaksi ajetaan maastoon heinää.

Hieman vinosti hymyillen Haataja muistuttaa, että länsimaisen tieteen saavutukset kelpaavat poromiehille silloin, kun ne palvelevat heidän etuaan.

”Kyllä se moottorikelkkakin on perustutkimuksen tulos.”

Antti Haataja: Pohjoinen – jälkemme maailman laidalla (Tammi). 303 sivua. Oikaisuja klo 12:05: Toisin kuin Norjan Tanan maastoa esittävän ilmakuvan kuvatekstissä aiemmin mainittiin, kuvassa ei ole jäkälää. Naalikuva vuodelta 2011 on Norjan Finnmarkista, ei Utsjoelta.

Kuka?

Antti Haataja


  Syntynyt Kajaanissa 1977. Pohjoissaamelainen.

  Asuu puolisonsa kanssa Sipoossa.

  Koulutukseltaan kauppatieteiden kandidaatti. Ammatiltaan tietokirjailija ja valokuvaaja.

  Kirjoittanut tietokirjan Pohjoinen (Tammi, 2018) ja yhdessä Pekka Sammal­lahden kanssa tietokirjan Tuulessa roihuaa maa (Tammi, 2017).

  Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tietokirjat
  • Lappi
  • Poronhoito
  • Antti Haataja
  • Mikko-Pekka Heikkinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Köyhien lasten hätä vie auttajaltakin yöunet – Ihmisiä alkoi pudota tukien ulkopuolelle, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon

    2. 2

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    3. 3

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    4. 4

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    5. 5

      Nuoriso on pilalla, taas

    6. 6

      Kohudokumentaristi Michael Mooren presidentti Trumpia mätkivä uutuuselokuva ei innostanut yleisöä USA:ssa

    7. 7

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    8. 8

      Huippusuositun Tatu ja Patu -sarjan tekijät jättäisivät nykyään yhden kirjansa tekemättä ja paljastavat, miksi hahmot saattavatkin olla naisia

    9. 9

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    10. 10

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    2. 2

      Trump väitti, että Yhdysvalloissa on maailman puhtain ilma – WHO:n mukaan oikea vastaus on Suomi

    3. 3

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    4. 4

      Keskellä Pitäjänmäkeä seisoo ainutlaatuinen omakotitalo – Se muistuttaa siitä, että taksikuski Alvi Hirvosella oli yksi aivan erityinen asiakas

      Tilaajille
    5. 5

      Lännen media: Ensimmäiset jäljittävät valvonta­kamerat Nelostielle syksyllä, jarruttelu ennen kameraa ei enää estä kiinni jäämistä

    6. 6

      Kun kaljatölkki osui Konsta Pylkkäsen, 28, selkään, hän muisti, etteivät nämä olekaan oikeita kavereita – Moni vammainen kokee kiusaamista ja syrjintää

    7. 7

      HS:n pilapiirtäjä Karlsson kommentoi eduskunnan äänestystä – ”Ei uskalla”

    8. 8

      Krp:tä kiinnostaneet huvilat vilisevät valvonta­kameroita ja rannassa on viran­omaisilta ostettuja veneitä – HS tutustui poliisin ratsaaman yrityksen kiinteistöihin

    9. 9

      Mitä Nokian johdossa tapahtui? Kirjan julkaiseva Risto Siilasmaa kertoo HS:lle yhtiön vaikeista vuosista Jorma Ollilan aikana 

      Tilaajille
    10. 10

      Kiihtelysvaaran 250-vuotias kirkko tuhoutui tulipalossa, poliisi epäilee rikosta – ”Menetys on valtava, vastaavaa emme saa tilalle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Venäläis­kytkyinen Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailun alla – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää