Kulttuuri

Antti Haataja valokuvasi Lapin viimeisiä luonnon­varaisia naaleja uuteen tieto­kirjaansa ja syyttää poromiehiä herkän tunturi­luonnon tuhoamisesta

Poronhoito tuhoaa Lapin herkkää luontoa, sanoo tietokirjailija Antti Haataja. Uudessa teoksessaan hän sohaisee muurahaispesää toteamalla, että alkuperäiskansankin elämäntapa rasittaa ympäristöä.

Lapissa ei ole susia, koska poromiehet ovat ampuneet ne. Luvan kanssa ja ilman.

Lapissa ei ole jäkälää, koska ylisuuri porokarja on syönyt sen pois.

Näin toteaa tietokirjailija Antti Haataja, joka uudessa teoksessaan Pohjoinen ruotii ihmisen vaikutusta Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin herkkään luontoon.

Haatajan näkemykset sohaisevat muurahaisperää, koska poronhoitajat ja erityisesti saamelaiset poronhoitajat kokevat elinkeinonsa ja elämäntapansa arvostelun yleensä hyvin loukkaavana.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kysymys kadonneesta jäkälästä on Lapissa vanha, mutta alati esillä. Monia hämmästyttää, miksi porojen annetaan kaluta maasto puhtaaksi pohjoiseen luontoon kuuluvasta kasvista.

Pohjoinen – jälkemme maailman laidalla -kirjan yksi johtopäätöksistä on, että myös luonnonläheisyydestään kuuluisa alkuperäiskansa tuhoaa luonnon monimuotoisuutta.


Haataja on itsekin saamelainen, ainakin teknisesti ottaen.

Hän kuuluu Utsjoen Guttormien sukuun ja on oikeutettu äänestämään Saamelaiskäräjien vaaleissa, mitä etenkin pohjoissaamelaisten keskuudessa pidetään ainoana käypänä merkkinä heimon jäsenyydestä.

Haataja on syntynyt ja kasvanut Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hän sanoo, ettei tunne itseään täysin saamelaiseksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Mutta missään tapauksessa en koe olevani ei-saamelainen. Jotain siltä väliltä”, hän sanoo.

Haataja, 41, ei puhu saamea, mutta kertoo tuntevansa olevansa luonnossa ”täysin kotona”.

Kirjaansa varten Haataja teki pitkiä vaellus­retkiä Saamen­maassa eli Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjois­osissa yhdeksän vuoden aikana. Kirjallisten lähteiden luettelossa on tunnettuja suomalaisia ja saamelaisia tieteentekijöitä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tuloksena on osin erätunnelmia maalaava, osin tiukan faktapitoinen teos. Huoltaan ympäristöstä Haataja ei peittele. Hän kuuluukin Suomen luonnonsuojeluliiton hallitukseen.

Teoksen lähtökohdaksi hän mainitsee, että ihmisen tekosien kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät nopeasti Lapin karussa luonnossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Lappi on hyvä koelaboratorio seurata ympäristön muutosta”, hän sanoo.

”Jos me haluamme turvata lastemme tulevaisuuden, meidän pitäisi turvata valtavasti enemmän ympäristöjä. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, haluammeko me säilyttää planeetan ihmiselle elinkelpoisena. Vai haluavatko ihmiset vain nopeita nautintoja.”

Haataja muistuttaa, että käynnissä on eläinlajien kuudes massasukupuutto.

Haataja on myös ottanut kirjansa runsaat ja näyttävät valokuvat.

Eräät niistä esittävät naalia, äärimmäisen uhanalaista tundran pienpetoa. Luonnonvaraisen naalin Haataja sanoo kadonneen Norjan Ruijasta ja Suomen pohjoisosista sinä aikana, kun hän keräsi materiaalia kirjaansa.

Naalia napsivat suihinsa esimerkiksi ketut. Kettuja taas piisaa, koska ihminen on käytännössä poistanut Lapista niiden luonnollisen vihollisen suden. Susia ei sallita, koska ne syövät myös poroja eli poronhoitajien omaisuutta.

Poromiesten oikeuden muokata Lapin kasvi- ja eläinkuntaa Haataja kyseenalaistaa.

Hän kirjoittaa kirjassa, että poronhoito – sekä suomalainen että saamelainen – on ”ottanut omistukseensa” koko poronhoitoalueen alkuperäisen metsä- ja tunturipeurakannan, muokannut sen ajan mittaan poroksi ja käyttää nyt poron kautta omistusoikeutta suurpetoihin ja koko pohjoiseen ekosysteemiin.

”Näistä asioista pitää keskustella. Ihmisillä on oikeus tietää, jotta voivat tulevaisuudessa päättää, tehdäänkö samalla vaiko eri tavalla”, hän sanoo.

”Keskeinen ongelma yleensä monimuotoisuuden katoamisessa on se, että asiat vain katoavat. Jonain päivänä niitä ei vain enää ole. Jos ei osaa katsoa tai kaivata, ei huomaa, että palaset katosivat. Jokainen Lapissa kävijä huomaisi, jos tietäisi, miltä maasto näyttää, kun siellä on jäkälää.”


Haatajan mukaan on päivänselvää, että poroja on liikaa. Niillä alueilla, joilta porot on aidattu pois, jäkälää esiintyy. Mutta:

”Jäkäläkatoa eivät aiheuta porot vaan ihmisen rakentama paliskuntajärjestelmä.”

Paliskunnat ovat poronomistajien alueellisia yhteenliittymiä, jotka lain mukaisesti vastaavat karjan hoidosta. Paliskuntia on kymmeniä, ja niiden väleissä on maastossa aidat.

Poronhoitoalue eli noin kolmannes Suomen maa-alasta siis muodostaa paliskuntien tilkkutäkin, jossa karja ei pääse kiertämään läntiltä toiselle vaan syö puhtaaksi kukin omansa.

Haatajan mukaan kierto edistäisi jäkäläkasvustojen elpymistä. Mutta kierron järjestäminen edellyttäisi niin porojen kuin paliskuntienkin määrän rajua pienentämistä.

Näistäkin on puhuttu pitkään. Haatajan ehdotus toteutuu yhtä todennäköisesti kuin vihreä puolue yhdistyy perussuomalaisten kanssa.

Kirjailija toki itsekin tämän tietää. Moni paliskunta kiistää tiukasti poronhoitotapansa kurittavan jäkäläkantaa. Ja poromiehien etujärjestö Paliskuntain yhdistys seisoo vankkumatta jäseniensä takana.


Pohjoinen-kirjassaan Haataja tunnustaa syvän rakkautensa saamelaisalueen luontoon. Hän myös listaa huolellisesti tavat, joilla Suomi on alistanut alkuperäiskansaansa: pakkosuomalaistaminen, heimoidentiteetin omiminen matkailunedistykseen, maa- ja vesioikeuksien kaventaminen...

Kirjoittaessaan Suomen suhteesta saamelaisalueeseensa Haataja myös käyttää saamelaisaktiivien suosimaa termiä ”kolonisoida”, joka on vahvasti politisoitunut.

Vastapainoksi hän ihmettelee, miksi alkuperäiskansa ei suostu päivittämään vanhaa näkemystään poronhoidosta, vaikka luonnontila ja maailma ympärillä muuttuu. Tunturien kansa ei luota tiedemieheen vaan perimätietoon.


Sata vuotta sitten porosaamelaiset elivät tiettömillä taipaleilla porojensa kanssa ympäri vuoden. Sittemmin poromiehet ovat muuttaneet taloihin teitten varsiin, ja poronhoidosta on tullut tehomaataloutta muistuttavaa suurkarjan hoitoa. Kun jäkälä loppuu, porojen ruuaksi ajetaan maastoon heinää.

Hieman vinosti hymyillen Haataja muistuttaa, että länsimaisen tieteen saavutukset kelpaavat poromiehille silloin, kun ne palvelevat heidän etuaan.

”Kyllä se moottorikelkkakin on perustutkimuksen tulos.”

Antti Haataja: Pohjoinen – jälkemme maailman laidalla (Tammi). 303 sivua. Oikaisuja klo 12:05: Toisin kuin Norjan Tanan maastoa esittävän ilmakuvan kuvatekstissä aiemmin mainittiin, kuvassa ei ole jäkälää. Naalikuva vuodelta 2011 on Norjan Finnmarkista, ei Utsjoelta.

Kuka?

Antti Haataja


  Syntynyt Kajaanissa 1977. Pohjoissaamelainen.

  Asuu puolisonsa kanssa Sipoossa.

  Koulutukseltaan kauppatieteiden kandidaatti. Ammatiltaan tietokirjailija ja valokuvaaja.

  Kirjoittanut tietokirjan Pohjoinen (Tammi, 2018) ja yhdessä Pekka Sammal­lahden kanssa tietokirjan Tuulessa roihuaa maa (Tammi, 2017).

  Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tietokirjat
  • Lappi
  • Poronhoito
  • Antti Haataja
  • Mikko-Pekka Heikkinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Voisiko kerrostalon sisälämpötila olla 18 astetta? Merihaassa testataan, miten suomalaiset sietävät englantilaisia lämpötiloja

    2. 2

      Suomalaisten riemastus Trumpin haravointi­kommenteista uutisoitiin laajasti kansain­välisessä mediassa – Mutta oliko Yhdysvaltain presidentti sittenkin oikeassa?

    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    5. 5

      Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi, väittää tutkimus – Opetushallituksen pääjohtaja ihmettelee tuloksia

    6. 6

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    7. 7

      Pohjoiskorealainen sotilas pakeni vuosi sitten rajan yli luotisateessa – Nyt kenraalin poika antoi ensimmäisen haastattelun: ”Pelkäsin teloitusta”

    8. 8

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    9. 9

      Ei tässä mitään tindereitä tarvita – Venäjällä seuraa isketään vaikka kadulta, ja näin se tapahtuu

      Tilaajille
    10. 10

      Jaakko Hänninen ajoi Saimaan saaresta läpi talven pyörällä yli 30 kilometrin päähän lukioon – nyt hän on MM-mitalisti, jolla on suomalaiselle pyöräilijälle harvinainen ominaisuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    4. 4

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    6. 6

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    7. 7

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    8. 8

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    9. 9

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    10. 10

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    7. 7

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    8. 8

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    9. 9

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    10. 10

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    11. Näytä lisää