Kulttuuri

Saamelaisuus hävetti helsinkiläislähiössä, jossa Outi Pieski kasvoi – nyt kuvataiteilija nostatti esiäidit kapinaan saamelaiskulttuurin mitätöintiä vastaan

Kuvataiteilija Outi Pieski käyttää taiteessaan vanhaa saamelaista käsityöperinnettä. ”Aika moni meistä saamelaisista vaan joutuu olemaan niin sanotusti aktivisti.”

Lapsuudessa omaa saamelaisuuttaan joutui häpeämään. Siksi helsinkiläisessä lähiössä kasvaneen Outi Pieskin kotona ei puhuttu saamea, vaikka se oli hänen isänsä äidinkieli. Siihen aikaan, 1970–80-luvuilla, oli hyvin tavallista, että vanhemmat eivät halunneet opettaa lapsilleen saamea, koska koettiin, että siitä on vain haittaa. Pieski itsekin opetteli kielen vasta aikuisena.

Toisin on nyt. Omat juuret näkyvät ja kuuluvat alati Pieskin elämässä. Saamelaisuus on olennainen osa kuvataiteilijana tunnetun Pieskin taidetta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pieskin (s. 1973) töitä on parhaillaan esillä Espoossa modernin taiteen museossa Emmassa näyttelyssä, joka esittelee paitsi maalauksia ja tilataidetta myös muutaman yhteisötaiteellisen projektin. Näyttely on osa palkintoa, jonka Suomen Taideakatemia myönsi Pieskille viime vuonna.

Pieski tunnetaan omaleimaisesta tavastaan käyttää teoksissaan hyödyksi saamelaista käsityöperinnettä. Ne ovat tulleet osaksi hänen töitään vähitellen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Minulle on ollut tärkeää nostaa myös naisen tekemää työtä esiin taidekontekstissa, joka jo lähtökohtaisesti arvottaa asioita korkealle. Yleensähän käsityöt mielletään ei-niin-merkityksellisiksi”, Pieski sanoo.

Pieskin mukaan käsityöperinteeseen on säilötty myös paljon arvokasta tietoa. Kun ei ole olemassa kirjoitettua kulttuuriperintöä, hyvin paljon asioita on talletettu käsitöihin ja koristeluihin.

”Sillä tavalla ne sisältävät kaiken sen sukupolvien tiedon ja taidon, sekä arkisen mutta myös koko maailmankuvallisen, koko sen kulttuuriperinteen. Siitä näkökulmasta voi myös ehkä ymmärtää, miksi esimerkiksi saamenpuvun hyväksikäyttöä ja väärinkäyttöä katsotaan niin pahalla.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saamenkäsityötä on Pieskin mukaan myös kautta historian mitätöity ja demonisoitu.

”Kolonialistisen historian myötä on jouduttu paljon myös piilottamaan asioita, koska ne eivät ole saaneet olla esillä. Silloin niitä on voitu piilottaa joihinkin käsityödekoraatioihin.”

Näyttelyn näyttävin ja samalla käsityöperinteen voimannäyttö on valtava tila­teos, jonka esikuva on saamenpuvun huivi. Se koostuu sadoista pienistä huivinnäköisistä lankakuvioista, jotka on tehty hyödyntäen huivin solmimistekniikkaa. Teosta on ollut tekemässä kaksitoista saamelaisnaista ja perinteisen saamenkäsityön, duodjin, osaajaa. Pieski kuvailee teosta vitsikkäästi ”esiäitien kokoontumisajoksi”, jonne voi kävellä sisään.

”Se mitä tekniikkaa käyttää on jo valinta, ja ne ovat merkityksellisiä asioita. Myös sillä tavalla voi olla kantaaottava. Toisaalta tätä työtä voi katsoa kolmiulotteisena maalauksena tai jonain abstraktina teoksena.”

Huiveista tutut lankahapsut ympäröivät myös joitakin näyttelyssä nähtäviä maalauksia. Kolmen maalauksen alareunaa koristaa saamenpuvun helma. Pieskille nuo teokset edustavat henkilöitä suomaisemassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ne ovat kolme naisjumaluutta, jotka ovat ajan saatossa patriarkalismin ja kolonisaation myötä sinne jääneet. Sieltä ne voi suosta kaivaa, ne ovat siellä, eivät ole kadonneet mihinkään.”

Pieskin mukaan nyt eletään aikaa, jolloin maailmasta täytyy löytää näitä suoalueita, joissa on säilynyt arvokasta tietoa siitä, mikä on ihmisen tapa elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tätä tietoa on juuri alkuperäiskansoilla.

Se, miten Outi Pieskistä tuli taiteilija, tapahtui oikeastaan kuin luonnostaan.

”Olen malliesimerkki ujosta lapsesta, joka vain nyhjää ja piirtää, ja sitten siitä tulee oma ilmaisun väline, ja se kasvaa itselle tosi tärkeäksi asiaksi. Toisin sanoen se on ollut minulle luonteva jatkumo”, hän kuvailee.

Vähitellen Pieski on alkanut tehdä taidetta myös yhdessä muiden saamelaisten kanssa, koska sekin on luontevaa, että samoja aiheita ja teemoja töissään käsittelevät eri alan taiteilijat yhdistävät voimansa.

Emmassa on esillä kaksi projektia, jotka Pieski on toteuttanut yhdessä taiteilija-aktivisti Jenni Laitin ja runoilija-muusikko Niillas Holmbergin kanssa. Ympäristötaideteoskokonaisuuteen kuuluu kahdeksan eri runoteosta, jotka on sijoitettu ympäri Tenojoen vesistön raja-alueita. Tekijät ovat halunneet nostaa esiin alueen roolia, sitä että joki on aluetta ja ihmisiä yhdistävä tekijä.

”Olemme samaa porukkaa ­joen molemmin puolin, mikä on ristiriidassa valtion rajojen kannalta, koska Tenojoki on Suomen ja Norjan valtion raja.”

Teoksen pohjoissaamenkielisissä runoissa pohditaan saamelaisen itsemääräämisoikeuden perusteita, jotka Pieskin mukaan pohjautuvat tasavertaiseen elämiseen luonnon kanssa.

”Tarvitsemme paljon uskoa ja luottamusta siihen, että meillä on kaikki edellytykset itse hallita aluetta.”

Saamelaisten itsemääräämis­oikeus on Pieskin mukaan se kaikkein tärkein asia, jossa on vielä eniten korjattavaa.

”Ehdottomasti. Ja ihmisillä on pelkoa siitä. Meiltä puuttuu välineitä ajaa omia kulttuurisia oikeuksiamme. Maankäyttöön liittyviä uhkia tulee koko ajan.”

Näyttelyn toinen yhteisteos on Moratoriotoimisto – Dekolonialistisen itsehallinnon neuvontapalvelu. Moratorio tarkoittaa lain täytäntöönpanon lykkäystä tai määräaikaista hidastusta. Mihin alkuperäiskansan edustaja voi ottaa yhteyttä, jos hänelle tulee tarve ajaa omia oikeuksiaan?, Pieski kysyy.

”Eihän sellaista tahoa ole. Siihen pitäisi olla oma neuvontapalvelu. Siksi perustettiin moratoriotoimisto visioimaan tällaista tarvetta.”

Esittelytekstissä teoksen kerrotaan sijoittuvan taiteen ja aktivismin välimaastoon. Pitääkö Pieski itseään aktivistina?

”Aika moni meistä saamelaisista vaan joutuu olemaan niin sanotusti aktivisti. Välillä tuntuu aika julmalta mitätöidä tai värittää tekeminen sellaiseksi negatiiviseksi toiminnaksi tai joksikin marginaaliseksi asiaksi, kun se on monelle arkipäivää omassa elämässä. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa, koska meiltä puuttuu instanssi, jolla olisi todellista valtaa saamelaisia koskevissa asioissa.”

Esimerkiksi kulttuurinen omiminen on aihe, josta Pieski ei enää millään jaksa puhua.

”Keskustelua on ollut paljon, ja on tosi hyvä, että on ollut, joten en oikeastaan jaksaisi käsitellä sitä. Mielestäni on muiden asia käsitellä sitä lisää. On myös väärin, että sen hyväksikäytetyn tahon pitäisi jaksaa asiaa aina vain uudestaan jauhaa.”

Mieluummin Pieski puhuu vaikka sarvilakista, saamelaisnaisten päähineestä, joita hän on tutkinut yhdessä arkeologi Eeva-Kristiina Harlinin kanssa. Niitäkin näyttelyssä on, ja yksi niistä on todennäköisesti joskus kuulunut Pieskin 1800-luvulla eläneelle esiäidille Golle Gáddjálle (Kulta-Katjalle).

Pieskistä on kiinnostavaa, miten eri tavalla yhteiskunnassa arvotetaan esineitä riippuen siitä, missä niitä esitetään.

”Miksi saamelaisten vanhaa kulttuuriperintöä esitetään etnografisessa museossa, mutta vanhaa länsimaista taidetta on siellä hienossa taidemu­seossa?”

Kyse on arvovalinnoista. ”Siksi halusin lakin juuri tänne.”

Sarvilakki oli arkikäytössä pohjoisella saamalaisalueella vielä 1800-luvulla. Pieskin mukaan sen käytön hiipuminen liittyi todennäköisesti maailmankuvan muutokseen, jossa entinen, tasa-arvoisempi kulttuuri muuttui patriarkaaliseksi ja kolmen naisjumaluuden tilalle tuli kolme miesjumaluutta. Samalla saamelainen nainen menetti kruununsa eli sarven lakistaan.

”Perimätiedon mukaan lestadiolaispapit sanoivat, että sarvessa asui piru, eikä sitä saanut enää käyttää. Sen jälkeen käyttöön tuli hyvin päänmuotoinen lakki.”

Pieskin mukaan lakin visuaalisen muodonmuutoksen kautta voi lukea saamelaisen naisen ja kolonialismin historiaa. Tätä nykyä on paljon naisia, jotka ha­luaisivat ottaa lakin taas käyttöön.

”Sarvilakkia voi pitää uuden dekoloniaalisen feminismin symbolina. Dekolonsaatioprosessissa ensimmäinen askel on dekolonisoida sukupuolten tasa-arvo.Vasta sen jälkeen voidaan edetä muilla alueilla.”

Kun Pieski osallistui viime vuonna presidentin itsenäisyysvastaanotolle, hän halusi käyttää sarvilakkia.

”Oli jotenkin hauskaa, kun siellä moni tuli kysymään, että sinä olet varmaan saamelais­käräjien puheenjohtaja. ”Sarvilakin ansiosta siinä oli selvästi havaittavissa tiettyä arvonnousua”, Pieski toteaa.

”Koin, että lakin avulla Golle Gáddjá pääsi linnan juhliin minun kauttani.”

Čuolmmadit -näyttely Espoon Emmassa 6.1.2019 saakka.

Kuka?

Outi Pieski


 Syntynyt Helsingissä 1973, asuu myös Utsjoella.

 Kuvataiteilija, yhdistää töissään saamenkäsityötä ja nykytaidetta.

 Emman näyttely on osa Pieskin vuonna 2017 Suomen Taideakatemialta saamaa palkintoa. Palkinto myönnetään hyvässä luomisvireessä olevalle suomalaiselle taiteilijalle, jonka tuotanto ansaitsee laajempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta.

 Pieski osallistuu Venet­sian biennaaliin vuonna 2019 osana Miracle Workers Collectivea, jonka perustajia hän on.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Krp hakee rikosinsinöörejä kryptisellä koodikielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohdetyhmän huomio”

    2. 2

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    3. 3

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    4. 4

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    5. 5

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    6. 6

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    7. 7

      Nelikymppinen mies tuomittiin yli kymmenen vuoden takaisesta taposta – uhrin ruumista ei ole löydetty

    8. 8

      Noin 150 maata sitoutui Marokossa YK:n siirtolaissopimukseen – Tutkija: Oikeistonationalistit valjastivat YK:n siirtolaisasiakirjan eurovaaliaseeksi, eivätkä muut tajunneet sitä

    9. 9

      Johanna Puro on viime kuukaudet paimentanut poliisia tutkimaan poikansa pyörän varkautta – ”Eikö poliisi itse osaa siirtää tiedostoa muistitikulle?”

    10. 10

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tiistaina – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    3. 3

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    4. 4

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    5. 5

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    6. 6

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    7. 7

      Velattomana kuoleminen ei ole järkevää, sanoo Ruotsin pankkivalvoja – ruotsalaiset velkaantuvat ja vaurastuvat samaan aikaan

    8. 8

      Kuva­kooste näyttää, miten tiuhaan Trumpin kabinetin ovi on käynyt

    9. 9

      Painin päätteeksi Rauno Lehmusvyöry painoi liipaisinta, mutta varmistin pelasti poliisin hengen – Nyt ”vekselit lankeavat”, ja vakava sairaus nujertaa korsolaisen rikollis­joukon ydin­hahmoa

      Tilaajille
    10. 10

      HS selvitti Helsingin riitaisimmat taloyhtiöt – Haku­kone näyttää, millä alueilla riidellään eniten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Jopa syntyperäinen suomalainen saattaa pian voida menettää kansalaisuutensa – Eduskunta alkaa käsitellä kiistanalaista lakiesitystä

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      ”Pienenä hain äitiä baarista” – Viisi huostaan otettua nuorta kertoo, miten lastensuojelu muutti heidän elämänsä

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    11. Näytä lisää