Kulttuuri

Maapallolla on sopuli­laji, joka syö ja nai holtittomasti, kunnes tuho uhkaa – Ihminen on saman­lainen laji, sanoo biologi Maria Katajavuori

Biologi Maria Katajavuori vertaa esikoiskirjassaan ihmislajia tunturisopuliin, joka syöpöttelee itsensä tuhon partaalle. Ihmistä uhkaa ilmaston pilaaminen, mutta toivoakin meillä kuulemma on.

Miksi ihminen ei pysäytä ilmastonmuutosta? Tietoa katastrofin estämiseksi olisi yllin kyllin. Mutta sen sijaan että käyttäisimme sitä, annamme ilmakehän tikahtua kasvihuonekaasuihin ja meren nousta torille.

Emme pysäytä ilmastonmuutosta, koska ihminen on lajina itsetuhoinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näin sanoo biologi, esikoistietokirjailija Maria Katajavuori tuoreessa kirjassaan Kuoleman ja elämän kysymys – miten yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle (Atena).

Kirjassa Katajavuori valaisee herkullisin esimerkein, kuinka ihminen kulutti ympäristöään eli omia elinehtojaan loppuun jo niinä aikoina, kun elimme metsässä keihästellen ja keräillen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eikä tässä kaikki. Toisin kuin helposti tulee kuviteltua, ihmislajin lisäksi planeettamme eliöstöön lukeutuu tai on aikojen saatossa lukeutunut muitakin oman oksansa sahaajia.

”Emme ole ihan yksin. Emme ole luonnonoikkuja”, Katajavuori sanoo.

Kirjassaan Katajavuori punoo kymmeniä riemastuttavia ja ällistyttäviä yhteyksiä ihmisten, eläinten ja kasvien välille. Hänen lempivertauksensa mukaan ihminen toimii kuin 300 miljoonaa vuotta sitten hiilikaudella eläneet puuvartiset sanikkaiset.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sanikkainen oli kymmenien metrien mittainen puu ja muodosti suuria metsiä. Ilmakehästä sanikkainen imi kasvuunsa valtavat määrät hiiltä.

Kun sanikkainen kuoli ja kaatui, se jäi makaamaan maahan maatumatta. Tuon ajan lahottajaeliöt eivät pystyneet hajottamaan sanikkaisia. Niinpä hiili, jonka kasvi oli varastoinut, ei vapautunut takaisin ilmakehään.

Tulos: ilmasto viileni ja sanikkaisten kasvu tyssäsi. Tarvitsivathan ne lämpöäkin. Lopulta sanikkaiset kuolivat sukupuuttoon.

Nyt elinolojaan köyhdyttää ihminen, joka lämmittää ilmakehää tupruttamalla öljyä ja kivihiiltä. Ihminen on koukuttanut itsensä fossiilisten polttoaineiden kuluttamiseen. Katajavuori kirjoittaa: ”Käytännössä olemassaolomme on kiinni itsetuhoisesta hiilenkäytöstämme yhtä tiukasti kuin puuvartisten sanikkaisten.”


Molemmissa tapauksissa on kyse yhteisen resurssin ylikulutuksesta. Sanikkainen otti hiilensä ilmakehästä, ihminen maaperän fossiilisista polttoaineista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Asetelma tunnetaan ”yhteismaiden tragediana”. Siitäkin Katajavuori puhuu ja kirjoittaa paljon.

”Jos jokin yhteinen resurssi on vapaasti kuluttajan käytettävissä, se päätyy liikakulutuksen alle”, Katajavuori sanoo.

Äkkiseltään arvioituna moinen kuulostaa päättömältä. Miksi sahata omaa oksaa?

Mutta päätöntä se ei ole. Toimintaa ohjaa vissi järki. Emme tingi kulutuksesta, koska naapurikaan ei tee niin. Ratkaisua ajaa lyhytnäköisyys, joka on ihmislajille tyypillistä. Geeneihimme ominaisuuden on kirjaillut vanha veijari – evoluutio.

Evoluutio on lahjoittanut ihmiselle kyvyn ennustaa, muttei kykyä tarttua ennusteisiin. Ihminen tai sanikkainen tähyilee vain lähitulevaisuuteen.

”Luonnonvalinnalla ei ole kaukonäköä. Sitä kiinnostaa vain kuinka monta jälkeläistä se saa seuraavaan sukupolveen”, Katajavuori sanoo.

Biologi poimii kirjastaan toisen esimerkin: tunturisopulin.

Noin kymmenen vuoden välein sopulit lisääntyvät räjähdysmäisesti ja täyttävät tantereet poikueillaan. Seuraa yhteismaiden tragedia: sopulit järsivät joukolla sammallaitumensa lähes tyhjäksi. Ja niinhän siinä käy, että kotvasen kuluttua sopulikanta romahtaa ruuan puutteessa.

Yksilön kannalta sammalen ahminen on ymmärrettävää. Jos vieruskaveri mättää minkä ehtii, miksen minäkin. Miksi jättäisin resurssin hyödyntämättä, kun muut kuluttavat?

Ajatus vimmaisesti köyrivästä ja sammalta puputtavasta sopulista naurattaa. Mutta samojen kysymysten kanssa ihminenkin on paininut esihistoriasta saakka.


Katajavuori kertoo, että osa metsästäjä-keräilijöistäkin kalasti vesistönsä tyhjäksi ja putsasi riistamaat saaliista.

”Ihmisten esi-isien lisääntymismenestykselle ei olisi ollut mitään hyötyä ottaa huomioon sadan vuoden päästä tulevaa ongelmaa.”

Hän kirjoittaa: ”Olemme erinomaisia kieltämään lähestyviä ongelmia ja olemaan tiedostamatta niitä, koska kollektiivisiin uhkiin reagoimisesta ei ole ollut evolutiivista hyötyä.”

Biologin näkemys ihmisen, sanikkaan ja sopulin perimmäisistä vaikuttimista on kirkkaan tyly.

”Yleisin harhaluulo on se, että yksilöt käyttäytyisivät lajinsa parhaaksi. Ne käyttäytyvät omaksi parhaakseen”, Katajavuori sanoo.

Turussa opiskellut Katajavuori, 25, työskentelee väitöskirjatutkijana Norjan teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa Trondheimissa.

Hän määrittelee itsensä myös ympäristöaktiiviksi. Ajatusta ristiriidasta näiden kahden toimenkuvan välillä hän sanoo pitävänsä vanhanaikaisena. Hän on osallistunut esimerkiksi uhanalaisten metsälajien inventointiin Luonto-Liiton riveissä.

Kirjoittajana Katajavuori välttää saarnaamista.

Kuoleman ja elämän kysymyksen valtavan tietomäärän hän on pusertanut vetäväksi, populääriksi tietokirjaksi ja maustanut tekstinsä mustalla huumorilla. Kirjan ensimmäinen lause kuuluu: ”Kun synnyin, olin jo aloittanut kuolemisen.” Biologisesti ottaen täyttä totta, koska solutkin ovat itsetuhoisia.

Nauraa täytyy, vaikka ihmiskunnan vitsit käyvät päivä päivältä vähemmäksi.

Tutkijat ovat töräytelleet varoituksia häämöttävästä katastrofista vuosikymmenien ajan, mutta olemme epäonnistuneet tarttumaan niihin. Ilmaston lämpeneminen ei näytä hidastuvan, ainakaan tarpeeksi nopeasti.

Katajavuori kirjoittaa meistä ”itsetuhoyhteiskuntana”, jonka jäsenistä melkein jokainen lisää ihmiskunnan itsetuhoisuutta: ”Valtaosa työvoimaa viettää päivänsä ajaen eteenpäin ympäristön ylikulutusta kasvattamalla maailmantaloutta.”

Itsetuhotalkoisiin on äärimmäisen vaikea jättää osallistumatta. Naapurikin ajaa katumaasturilla, golfaa Thaimaassa ja sukeltaa Egyptissä.

”Voimme tehdä elokuvia, voimme tehdä tiedettä, mutta evoluutio ei ole valmistanut meitä toimimaan sen enempää viihteellisten kuin tieteellistenkään varoitusten mukaan”, Katajavuori kirjoittaa.

Kilvoittelemme kuin kasvit, jotka tiheänä joukkona työntävät kukin omat juurensa yhä syvemmälle maahan löytääkseen vettä.

Näin maanalainen vedenpinta karkaa yhä syvemmälle, ja koko kasviporukka kärsii.

Lyhyen tähtäimen laji. Sellainen siis olemme, mutta onko meillä toivoa? Kyllä, jos tutkijaa uskoo.

Kulutamme itsetuhoisesti kuin sopulit, mutta eiväthän sopulitkaan ole sukupuuttoon kaatuneet.

Ylensyöpöttelyn jälkeen ne lähtevät vaeltamaan huvenneilta ruokamailta kohti uusia. Vael­lus on petojen ja vesistöjen takia suuri riski, mutta ottaa se täytyy, jos mielii säilyä sammalensyrjässä.

Niinpä sopulit tirskuttelevat tuntureilla tänäkin päivänä. Kuoleman kynnykseltä ne kääntyvät aina takaisin.

Keinoja oli esi-isillämmekin: skandinaaviset peuranpyyntikansat rajoittivat perheiden kaato-oikeuksia niukkoina aikoina. Kotakäräjät valvoivat lapinkylien majavanpyyntiä.

Katajavuori osoittaa loogisen tosiseikan: viimeisen päälle itsetuhoiset lajit kuten hiilikauden sanikkaiset ovat jo tuhonneet itsensä.

Emme tiedä ja tuskin voimmekaan koskaan tietää jokaista kerran elänyttä itsetuhoista lajia, koska niitä ei ole enää olemassa.

Entä ihminen?

Tehokkuuden tai treenin puutteesta meitä ei voi syyttää. Olemme harjoitelleet itsetuhoisuuttamme tuhansia vuosia.

On täysin mahdollista, että epäonnistumme siinäkin.

Maria Katajavuori: Kuoleman ja elämän kysymys – kuinka yksilöt, lajit ja yhteiskunnat altistavat itsensä tuholle (Atena, 468 s.). Katajavuori esiintyy Turun kirjamessuilla pe 5. 10. klo 10.45.   Lisäys 30.9. klo 12.20: Katajavuori on oikealta nimeltään Katariina Vuorinen. Maria Katajavuori on hänen kirjailijanimensä.

Kuka?

Maria Katajavuori


 Syntynyt Turussa 1993.

  Oikealta nimeltään Katariina Vuorinen. Maria Katajavuori on hänen kirjailijanimensä.

 Valmistunut maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenaan ekologia.

 Erikoistunut pohjoisten alueiden ekosysteemien tutkimiseen.

 Tutkii ilmaston ja kasvinsyöjien vaikutusta pohjoiseen kasvillisuuteen väitöskirjaansa varten Trondheimissa Norjassa.

 Toiminut ympäristöaktiivina Luonto-Liitossa.

 Harrastaa vaeltamista ja virvelikalastamista.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin oman virka­miehen kapina pysäytti home­koulun purkamisen – Apulais­pormestari hermostui: ”Pöyristyttävää”

    2. 2

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    3. 3

      Latvia avaa historiansa pimeän puolen ja julkaisee salaisen KGB-listan – Entinen ulkoministeri kertoo HS:lle tarinansa KGB:n tietolähteenä

    4. 4

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    5. 5

      Haaveiletko muutosta pientalo­alueelle? THL:n ylilääkäri kehottaa harkitsemaan: ”Huonon ilman­laadun takia voi joutua infektio­kierteeseen”

    6. 6

      Punaisten hiusten syy selvisi

    7. 7

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    9. 9

      Suomi lyhensi velkaansa ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen – Pitäisikö kansalaisen olla nyt helpottunut vai yhä peloissaan?

    10. 10

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Äiti etsii hyväntekijää: 11-vuotiaan tytön lahjaostokset pelastuivat Espoon Sellossa

    3. 3

      Oulun seksuaalirikoksista epäilty vapautettiin vahingossa Saksassa – miehestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus

    4. 4

      Pako jatkunut jo kolme kuukautta: Autoilija kävi yliajamansa naisen luona ja jätti tämän suojatielle kuolemaan Tikkurilassa

    5. 5

      Keskellä helsinkiläistä pientaloaluetta rapistuu kymmenen vuotta sitten palanut talo – omistajaa eivät ole tavoittaneet edes Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Punaisten hiusten syy selvisi

    7. 7

      Seppo ”Sedu” Koskinen ja Jethro Rostedt ajoivat ravintolayhtiönsä konkurssiin verosyistä

    8. 8

      Himohamstraus alkaa vaivihkaa ja se on kuin huume, sanoo asiantuntija – Näin saat itsesi tai läheisesi luopumaan turhista tavaroista

      Tilaajille
    9. 9

      #metoo on laittanut monen kunniallisenkin miehen miettimään käytöstään – mutta näillä tavoilla se on mullistanut meidän naisten elämän

    10. 10

      Miksi 47 uutta hävittäjää ei riitä Suomelle? Taustalla ilmasodan parvitaktiikka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiina hiipii pohjoiseen, ja poromies Jussa Seurujärveä hirvittää – HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Aasian jätti hivuttaa valtaansa Suomeen ja mitä sen loputon raaka-ainenälkä meille tarkoittaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lääkäri Antti Heikkilän uutuus­kirja vilisee virheitä – HS pyysi asian­tuntijoita arvioimaan tekstin: ”Tällaiset väitteet voivat johtaa kuoleman­tapauksiin”, professori sanoo

      Tilaajille
    3. 3

      Kansallisbaletin Tuhkimon ylipainoiseksi puettu hahmo loukkasi Ani Kellomäkeä niin, että hän lähti esityksestä pois: ”En halunnut osallistua yhteiseen kiusaamishetkeen”

    4. 4

      Kun 35-vuotias nainen haluaa lapsen, mutta ei kelpuuta mukavaa miestä, naisen täytyy olla sekaisin

    5. 5

      Laura Huhtasaari kirjoitteli blogiinsa väitteitä islamista, sai kirjoituskiellon, samalla perussuomalaisnaiset kampanjoivat suut teipattuna – tästä kaikessa on kyse

    6. 6

      Merten roskapyörteiden kunnian­himoinen puhdistus­operaatio vastatuulessa – teinin keksinnöstä löytyi kohtalokas vika

    7. 7

      Kokenut maailman­matkaaja vinkkaa kymmenen ainut­laatuista matka­elämystä – mukana myös suomalainen, unohdettu helmi

    8. 8

      Pekka Haaviston lausunto perus­suomalaisista oli viisautta, jota vihreät eivät kestä kuulla

    9. 9

      Apulaisprofessori Joy Wolframia, 29, luullaan usein assistentiksi – tosiasiassa hän on Helsingissä kasvanut huippu­tutkija, joka johtaa uraa uurtavaa syöpä­tutkimusta arvostetulla yhdysvaltalais­klinikalla

      Tilaajille
    10. 10

      Mummon autotallista löytyi autofanien sydämet särkevä, jopa sadantuhannen arvoinen yllätys

    11. Näytä lisää