Teinityttö joutuu kristittyjen eheytysleirille ja saa kuulla, että ”homoutta ei ole, on vain syntiä” – Desiree Akhavanin riipaiseva nuorisoelokuva palkittiin Sundancen elokuvajuhlilla

Draama

The Miseducation of Cameron Post. Ohjaus Desiree Akhavan, pääosissa Chloë Grace Moretz, John Gallagher Jr., Jennifer Ehle, Sasha Lane. 91 min. K12. ★★★★

Emily M. Danforthin romaaniin perustuva The Miseducation of Cameron Post on kaunis ja kivu­lias elokuva siitä, miten muutosta ei voi pakottaa.

Nimihenkilö (Chloë Grace Moretzhttps://www.hs.fi/haku/?query=chloe+grace+moretz) jää kiinni suhteesta tyttöön ja joutuu kristittyjen eheytysleirille. Siellä pastori Rick (John Gallagher Jr.https://www.hs.fi/haku/?query=john+gallagher+jr.) lätkäisee Cameronin käteen piirustuksen meressä kelluvasta jäävuoresta, joka kuvaa hänen identiteet­tiään.

Pinnan päälle jää huippu, joka edustaa hänen kiinnostustaan samaa sukupuolta kohtaan. Leirillä keskitytään pinnan alle jäävään möhkäleeseen.

”Homoseksuaalisuutta ei ole olemassa. On vain synti, jonka kanssa me kaikki painimme”, Rickin isosisko, leiriä johtava Lydia (Jennifer Ehlehttps://www.hs.fi/haku/?query=jennifer+ehle) sanoo.

Ensimmäinen Cameronin saama ohje on, että hänen täytyy lakata pitämästä itseään homona. Cameron vastaa, ettei hän pidä itseään homona – tai oikein minään.

Uskonnollinen yhteisö yrittää vimmaisesti survoa jäsenensä yhteen valmiiseen heteromuottiin ja ajan myötä nuoret oppivat puhumaan itsestään aikuisten toivomalla kielellä. He selittävät ”hämmennyksensä” johtuvan penkkiurheilusta, kateudesta tai vai­keasta isäsuhteesta.

Rukoussessioiden välissä pinta rakoilee kaikilla. Selvimmin Janella (Sasha Lanehttps://www.hs.fi/haku/?query=sasha+lane) ja Adamilla (Forrest Goodluckhttps://www.hs.fi/haku/?query=forrest+goodluck), jotka polttavat salaa pilveä kellarissa ja laskevat päiviä täysi-ikäisyyteen.

Heidän tapaansa Cameron antaa aikuisille kasvotusten, mitä he haluavat, mutta ei tippaakaan enempää. Omassa huoneessaan hän näkee seksiunia exästään ja päätyy sänkyyn leirikaverin kanssa.

The Miseducation of Cameron Post ei ole elokuva muutoksesta, vaan nuorista, joita mikään määrä rukoilua ei saa muuttumaan – korkeintaan murtumaan.

Käsikirjoituksessa on niin paljon nyansseja ja näyttelijöiden välillä kemiaa, että että vaikka keskeinen konflikti on hienovarainen, elokuva kantaa vaivatta pakahduttavaan loppuunsa saakka.

Iranilais-amerikkalainen ohjaaja-käsikirjoittaja Desiree Akhavanhttps://www.hs.fi/haku/?query=desiree+akhavan, jonka omaelämäkerrallinen debyyttielokuva Appropriate Behavior riemastutti Vinokinossa 2015, ei sorru halpoihin nauruihin, vaikka leiriltä niitä olisi helppo repiä. Sen sijaan hän näyttää, kuinka tehotonta eheyttäminen on ja kuinka se pahimmillaan rikkoo yksilön pahasti.

The Miseducation of Cameron Post on lahjakkaan elokuvantekijän kypsä työnnäyte.

Esteettisesti elokuva hyötyy siitä, että Danforthin romaani sijoittuu vuoteen 1993. Farkkuhaalarit ja c-kasetit tuovat kuviin peh­meän elettyä tuntua ja leirin ikkunoista puskee syksyn kellertävä valo, joka maalaa kaiken nostalgiseksi.

Cameronin pidättyväistä hahmoa on kritiikeissä moitittu etäiseksi, mutta ambivalenssi tuntuu perustellulta ja Moretz luodulta tällaiseen rooliin. Cameron on hämmentävään tilanteeseen pakotettu nuori, joka ei osaa tai halua sanallistaa itseään ja ajatuk­siaan.

Siksi päähenkilön tunteita ilmentävät elokuvassa muut. Jane, Adam – ja Linda Perryhttps://www.hs.fi/haku/?query=linda+perry. Kun 4 Non Blondesin ysärihymni What’s Up? rävähtää soimaan radiossa ja laulaja-lauluntekijä Perry purkaa patoumiaan pölyistä patriarkaattia kohtaan, tuntuu tarinan sijoittaminen vuoteen 1993 tismalleen oikealta vedolta.

Cameron nousee keittiön pöydälle ja laulaa perunasurvimeen täydestä sydämestään: ”I scream from the top of my lungs / What’s going on?”