Kulttuuri

Kieltolaki villitsi lauluntekijät – uutuuslevyn viisut paljastavat, kuinka iloista ja viinanhuuruista elämää Suomessa vietettiin mukamas ”kuivina” vuosina

Svart-yhtiön julkaisemalla levyllä tavataan pimeän viinan virtaamisen vuosilta tuttuja hahmoja trokareista iloisiin vahtimestareihin ja humalaisiin kenkäkauppiaisiin.

Kuten nyt tiedetään, kieltolaki ei ollut mikään menestystarina.

Ensimmäinen kesäkuuta 1919 voimaan astunut laki kielsi Suomessa kaikenlaisten alkoholipitoisten aineiden valmistamisen, myymisen, tuonnin, kuljetuksen ja varastoinnin. Jopa 13 vuodeksi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lopputulos ei ollut ihan se, mitä raittiusväki ja viranomaiset olivat odottaneet. Kekseliäs kansa äkkäsi lakiin jääneet alkoholin mentävät aukot oitis. Lääketieteen, tekniikan ja ties minkä nimissä viina virtasi aivan laillisestikin. Mutta myös kaikenlaisia kepulikonsteja kehiteltiin loputtomasti.

Salakuljettajat huhkivat, salakapakat kukoistivat. Lekkerikekkereitä järjestettiin siellä ja täällä. Jopa maan johto ryyppäsi illallisilla hienoja liköörejään ja konjakkejaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lopputulos: Kieltolaki johti ennennäkemättömään kansalaistottelemattomuuteen ja valtion rahapulaan.

Mutta ajasta oli jotain iloakin. Musiikkielämä sai siitä sytykettä vuosiksi. Itse asiassa alkoholi näkyy lauluteksteissämme vankasti vieläkin.

Suomen ykköslaulajat, kupletistit ja muut lauluntekijät villiintyivät kilvan pilkkaamaan kieltolakia ja sen aikaansaamaa todellisuutta. Kieltolaki kirvoitti kielenkannat kunnon pilkkaralleihin ja juomaviisuihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Folkloristi Christina Mattson on tutkinut, että snapsilauluja ei ole koskaan kirjoitettu niin paljon kuin kieltolain vuosina.

Musiikkitieteilijä Pekka Gronowin mukaan kävi niin, että kun 1920-luvulla äänilevyjen tuotanto pääsi vauhtiin, liki kaikki maan johtavat viihdetaiteilijat levyttivät viina-aiheisia lauluja.

Esimerkiksi aikansa suosituin levylaulaja, Georg ”Jori” Malmstén, teki ja lauloi vuonna 1931 levylle kappaleet Napanderien tanssi-illalliset sekä Lekkerikekkerit 1 ja 2. Malmstén esitti jälkimmäiset laulut apunaan teatteriohjaaja Kaarlo Kytö.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaksikon salanimet olivat aiheeseen sopivat: Kille ja Kalle Kiljunen.

Malmsténin nuorempi veli Eugenkin kunnostautui kieltolakilaulajana heti uransa alkajaisiksi ja levytti 1931 Amarillo-orkesterin kanssa kappaleet Puoli prosenttia ja Ryyppymiesten valssi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaikki tämä käy ilmi Svart-yhtiön äskettäin julkaisemalta levyltä Ottaisinko vaiko en – Lauluja kieltolain vuosilta 1927–1932 sekä levyn saateteksteistä, jotka Pekka Gronow on kirjoittanut.

Levylle on koottu kieltolain viimeisten vuosien aikaisia kieltolakiin ja alkoholiin liittyviä levytyksiä. Osin samoja lauluja löytyy myös Yleisradion Elävästä arkistosta.

Laulut ovat hulvattomia. Luovuus on totisesti kukkinut, kun käsiteltävänä on ollut alkoholi ja pilkattavana kieltolaki.

Mitään hyvää ei lauluntekijöillä ole ollut kieltolaista sanottavanaan. Aihetta käsitellään vain ja ainoastaan pilkallisesti.

Toisinaan lauluntekijät ylistävät viinaa lähestulkoon niin kuin mitään lakia ei olisi ollutkaan. Raittiusvalvojista tehdään pilkkaa, salakuljettajia ihannoidaan.

Liki ainoa vähänkin kriittisempi ääni on vakava­mielisen laulajan ja kantele­taiteilijan Aapo Similän. Hän tuo virsimäisen synkässä Juomarin laulussaan ilmi juomisen negatiivisia vaikutuksia:

”Ja oi jos sen ajan vielä takaisin saisin, kun kapakka mulle oli tuntematon. Sillä viini joka laseissa helmeili kerran, se turmion tuottanut onnellein on”, Similä laulaa vuonna 1928 äänitetyssä kappaleessaan.

Jos jokin lauluista käy ilmi, niin se, ettei viinasta ainakaan ole ollut pulaa.

Esimerkiksi amerikansuomalaisen Hannes Saaren laulamassa ja sanoittamassa Oi mistä saataisiin -laulusta vuodelta 1927 selviää, että hallitusta on kiittäminen poikkeuksellisen kosteasta olosta. Hätää ei ole.

”Oi mistä saataisiin, yksi pikku tippa viinaa. Kyllä täällä sitä juoda saa, vaikka kieltolaki piinaa. Joka miehelle varpunen ja puolikas, ken sietää sen. Nyt pojat, kurkkuahan vaan täs kastellaan. Siis juokaa pojat pois, kyllä tämä aine riittää. Enkä minä muuta voi kun tästä hallitusta kiittää. Tämä aine verraton minun sisässäni nytten on, ei huolet paina vaan, ei ollenkaan.”

Varpuseksi nimitettiin kieltolain aikana neljänneslitran vetoista pirtukanisteria. Kaupungin niin kutsutuissa tippakaupoista pirtukanistereita sai myös muun kokoisina, esimerkiksi litran ja puolen litran koossa.

Kuuntele Saaren laulua oheiselta Ylen Elävän arkiston videolta:



Todellisuudessa Suomen maaseutu oli ollut täysin ”kuiva” jo kauan ennen kieltolakia. Viinan kotipoltto-oikeus vietiin lailla vuonna 1866. Maaseudun kestikievareissa sentään tarjottiin olutta, mutta sitäkin vain matkalaisille.

Jonna Pulkkisen Kieltolaki-teoksessa kerrotaan, että 1900-luvun alussa Suomi oli Euroopan kuivin maa: kulutus oli vain 1,5 litraa henkeä kohden absoluuttista alkoholia vuodessa. Esimerkiksi Ranskassa luku oli lähes 23 litraa.

Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, mitä Eugen Malmstén (levyllä nimellä Esa Nummenkivi) tarkoittaa, kun hän laulaa Ryyppymiesten valssissa näin:

”Nyt muistelkaamme entisiä aikoja ja ryyppymiehen vastuksia vaivoja, kun viinat piti kaupungista hakea ja sunnuntaina kohmeloa potea. Miksi moitimme kieltolakia, kun me voitimme vain sen takia. Saamme tohtorilta kaikenlaiset reseptit ja apteekista viskit, viinit, konjakit. Ja jos sattuu meille pahanlainen krapula, siihen trokarilta heti saamme apua. Siispä veljet nyt malja juodaan pohjaan vaan sekä kieltolain kunniaksi hurrataan.”

Eli suomalaistenhan piti olla kiitollisia kieltolaista! Jano oli helpottanut huomattavasti, varsinkin maaseudulla. Siitä piti huolen koko maanalainen alkoholinvälitys- ja myymistoiminta. Iso bisnes.


Eivätkä trokarit, viinan salakuljettajat, olleet suinkaan ainoita, joiden avulla alkoholia virtasi maahan rajojen ulkopuolelta. Aika paljon saatiin kiittää myös lääkäreitä ja apteekkeja, kuten Malmstén tuossa paljastaakin.

Oli nimittäin niin, että laki salli alkoholin myynnin apteekeille, sairaaloille, tiedelaitoksiin ja opetukseen. Lääkäreillä ja apteekeilla oli oikeus kirjoittaa alkoholireseptejä lääkinnällisiin tarkoituksiin. Tähän tarkoitukseen apteekista sai sitten ostaa viinaa. Eikä mitä tahansa viinaa, vaan hyvinkin laadukkaita viinejä, liköörejä, viskejä ja konjakkeja.

Kaikkea tätä laillista alkoholia valmistamaan, maahantuomaan ja välittämään perustettiin valtion omistama Valtion Alkoholiliike.

Tiede-lehti kertoo, että erityisen paljon apteekeista alkoholia myi Erottajan Apteekki. Esimerkiksi vuonna 1925 pelkästään viiniä meni huimat yli 12 000 pulloa. Etelä-Helsingin ruotsinkielisten keskuudessa oli juhlat ainaiset.

Samana päivää, kun kieltolaki astui voimaan, alkoi Suomeen virrata virolainen viina. ”Vuoksen lailla”, kuvaa Jonna Pulkkinen viinan virtaamisen voimakkuutta.

Tämä merkitsi merelle melkoista kuhinaa. Trokarit joutuivat olemaan koko ajan askeleen edellä kieltolakietsiviä, raittiuspoliiseja ja ilmiantajia, jotka olivat tarttuneet toimeen salakuljetusta vaikeuttamaan.


Veneillä liikkuneet salakuljettajat kehittivät esimerkiksi niin kutsuttuja torpedoita. Pirtukanistereilla täytettyjä koteloita pystyi vetämään veden alla veneellä niin, että kukaan ei huomannut mitään.

Paitsi kaikkein tehokkaimmat poliisit. Heistä laulavat vuonna 1927 amerikansuomalainen Elmer Lamppa sekä Eddy Jaakkala kappaleessa Viinatrokarin laulu.

”Raittiusvalvojat nuuskii ja tonkii, Suomenlahdella uistaa ja onkii. Heittävät pitkää siimaa, näin etsivät kanisteriviinaa. Kaikesta tuosta on turhaa vaivaa, kuusen alta kun lekkerin kaivaa, säästyypi turha juoksu, aineessa hieno tuoksu.”

Kuuntele Viinatrokarin laulu oheiselta Ylen Elävän arkiston videolta:



Jos trokareista ja lääkäreistä ei ollut avuksi janoon, tartuttiin toimeen itse.

Alkoholin valmistaminen kotikonstein ei ollut kieltolain ajan Suomessa temppu eikä mikään, kuten käy ilmi Matti Jurvan laulamasta kappaleesta Laulu marjaviinistä vuodelta 1932.

Se antaa selviytymisvinkiksi kotoperäiset marjat. Mieleen tulee 1990-luku: silloinkin oli kotiviinin teko muodissa.

”Kotimaisen harrastus nyt muoti on uus, kaikkialla siitä puhutaan. Erittäin on suosittuna viiniteollisuus, mut kuiskaten vain siitä huhutaan. Kas kun vitamiinit ennen kielletty ol, siksi kansa keksi marjaviinin. Kodikkaasti marjakeitos käy luksuttaa, ja valmistajan suuta kutkuttaa.”

Resepti on lähes yksityiskohtainen:

”Marjat, hiivat, sokerit kun pannaan pullohon, ja vesilukko päälle korkataan. Siitä syntyy iloliemi voittamaton, jota tuskin miedoks morkataan.”

Kuuntele kappale oheiselta Ylen Elävän arkiston videolta:



Svartin julkaiseman levyn kappaleissa seikkailee usein yksi henkilö. Hyvin usein hän muistuttaa ennemminkin antisankaria – mutta juomisen kritiikistä ei lauluissa silti ole kyse. Kunhan vähän vinosti hymyillään kieltolain aikaisen viinankittauksen aiheuttamille ilmiöille.

Akseli Vuorisola laulaa vuonna 1928 tamperelaisesta kenkäkauppias Sorjosesta, jonka ryyppyreissu päättyy onnettomasti: portilla ei löydy avainta eikä avaimenreikää, ja sitten kun löytyy, toinen on päässyt jo hukkumaan. Sitten tulee vielä poliisikin, joka tarraa niskasta.

Eniten kieltolaki­aiheisia lauluja levyttänyt Theodor Weissman taas kertoo Iloinen vahtimestari -laulussaan ahkeran – ja moraalil­taan hieman kyseen­alaisen – portin­vartijan päivästä.

”Hyvää iltaa, vai nelinkontin sisälle”, toteaa vahtimestari lakonisesti asiakkaalleen. Humalaista ei pitäisi päästää sisään, mutta tämä sujauttaa kympin, joten mitäs tuosta. ”Näkyy olevan vielä yksi paikka tilaa”, vahtimestari hoksaakin.

Vahtimestarin työhön kuuluu humalaisten paapomista: ”Fröken, tuonne pöytään ei saa viedä enää yhtään teetä.”

Mutta myös puolisoiden rauhoittelua. Tähän puuhaan vahtimestari päätyy, kun paikalle pelmahtaa Kalle Kananpään rouva. ”Täällä istuu vaan raittiusseuran jäseniä”, vakuuttaa vahtimestari laulussa.

Viranomaisten ajatus lienee ollut se, että elo kaupungeissakin siistiytyy, ja esimerkiksi Helsingin kadut puhdistuvat humalaisista juhlijoista.

Kuinka väärässä he olivatkaan! Helsingissä ravintolakulttuuri suorastaan kukoisti 1920-luvulla. Uusia ravintoloita, kahviloita ja hotelleja avattiin. Tämä johtui ainakin elintarvikesäännöstelyn purkamisesta ja ruuan laadun paranemisesta, mutta varmasti myös ahkerasta tiskin alta myymisestä.

Virallisten ravintoloiden yksityiset klubit ja salakapakat kukoistivat. Eri ammattiryhmien, esimerkiksi taiteilijoiden ja toimittajien, klubeilla viina virtasi aina aamuun asti.

Yleensä tarjolla oli laimennettua pirtua eli ”kovaa teetä”. Siinä teehen oli sekoitettu 96-prosenttista spriitä. Suosittu oli myös vatiainen-niminen snapsi sekä ”kova Pommac”, uudenlaisella Pommac-limsalla lantrattu sprii.

Paremmista paikoista saattoi Helsingissä saada myös aivan normaalisti konjakkeja, viskejä, viinejä ja liköörejä. Ne vain jouduttiin salin puolella piilottamaan kahvi- ja teekuppeihin tai limsapulloihin.

Kekseliäi­syyttä tarvittiin joka hetki. Ratsioita tehtiin Helsingissä ravitsemus­liikkeisiin päivittäin.

Pekka Gronow kirjoittaa Suomi soi 1 -kirjassa, että Seurahuoneella pullot kätkettiin kaksinkertaisten pöytälevyjen väliin. Tornissa viinat oli piilotettu alakerran kukkakauppaan.

Tatu Pekkarisen Helsinki on hauska -niminen laulu kertoo nimenomaan tästä pääkaupungin kukoistavasta iltaelämästä. Kieltolaki ei näyttäisi olevan isompikaan ongelma.

”Tääl on tanssipalatsit valoisat, riemuisat. Niissä täydet kalaasit, ihanat, hurmaavat. Siellä nähdään silkkisukkii, Bulevardin ruusukukkii. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.”

”Jos sä kaipaat naukkua, koska suu kuivettuu, anna korkin paukkua, eikös juu, vassokuu. Autolla kun pienen lenkin teet kun löydät varpusenkin. Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.”

Kuuntele kappale oheiselta Ylen Elävän arkiston videolta:



Erikoinen piirre ajalle on se, että kieltolakia puolustavia tai raittiusaatetta kannattavia levyjä ja lauluja ei juurikaan ole. Ei, vaikka raittiusaate oli 1900-luvun alun Suomessakin niin laajasti kannatusta saanut liike.

Poikkeuksen tekee Suomen Valkoisen Kaartin soittokunnan instrumentaali Kieltolakimarssi.

Läpeensä kirkasotsainen ei sekään ole. Pekka Gronow huomauttaa, että marssin sivuteemana käytetään tuttua kansanlaulua Jos kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi.


Kieltolaki kumottiin Suomessa kuuluisan numerosarjan 543210 mukaisesti eli 5.4.1932 kello 10.

Siihen asti laki ja kaikki sen ympärillä oleva toiminta oli kaikunut laulujen aiheissa taajaan. Pekka Gronowin mukaan onkin yllättävää, että kieltolain päättyminen ja alkoholin vapauttaminen ei sitten päässytkään lauluihin mukaan millään tavalla. Edes perinteisiä juomalauluja ei enää levytetty entiseen malliin.

Yhdeksi syyksi Gronow arvelee sen, että levyjä tehtiin vuosina 1932–33 muutenkin hyvin vähän laman vuoksi.


Toisaalta radio oli kasvattanut voimakkaasti suosiotaan, eikä Yleisradiossa katsottu viinalaulujen soittamista hyvällä. Tämä saattoi luonnollisesti vaikuttaa levytuottajien aihepalettiin.

Toki juomalaulut jatkoivat eloaan suljetuissa piireissä, osakunnissa, järjestöissä ja ”ukkokilloissa”, kuten Gronow kirjoittaa Suomi soi 1 -kirjassa. Mutta levyillä ja radiossa ei näitä lauluja enää kuultu.

Seuraavan kerran alkoholista alettiin luritella suomalaisessa lauluperinteessä vapautuneemmin vasta 60-luvulla. Asialla olivat muun muassa Irwin Goodman ja Vexi Salmi – muistetaan vaikkapa Ei tippa tapa. Sitten tulivat Junnu Vainio, Juice…Ketju on pitkä ja nimekäs.

Nykyään alkoholi on suomalaisissa lauluissa hyvin yleinen aihe.

Lauluntekijät tietävät saman kuin kieltolain aikaiset musikantit: tee lauluja aiheista, jotka ovat ajankohtaisia ja ihmistä lähellä.

Niistä, jotka koskettavat.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Kieltolaki
  • Suomen historia
  • Historia
  • Kulttuuri
  • Mari Koppinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalainen kehitti 44 vuotta sitten tekniikan, jota ilman elektroniikan pieneneminen ei olisi ollut mahdollista – Vihdoin myös voittoja päätyy Suomeen

    2. 2

      Olli Kopra, 26, rakastaa kylpemistä, mutta kynsien leikkaaminen on kurjaa – Kopra on kehitys­vammainen, ja vanhempien mukaan hänellä on liikaa oikeuksia

      Tilaajille
    3. 3

      Sipoon kunta sai tarpeekseen Sipoon­rannan ongelmista: Osa alueesta palautumassa kunnalle joutomaana

    4. 4

      Keskitien kulkija keskilännestä, liberaali Kaliforniasta vai mies, jonka kaikki tuntevat? Spekulaatio Trumpin haastajasta käy kuumana jo nyt

    5. 5

      Demokraattien pakka on vaalien jälkeen sekaisin – Trumpin haastaja­kisa tulee olemaan hurja

    6. 6

      Ex-gangsteri ammuttiin Kööpenhaminassa, kun hän poistui elämä­kertansa julkaisu­tilaisuudesta

    7. 7

      Valtava huumetakavarikko Helsingissä – Poliisi pääsi kansainvälisen liigan jäljille, kun iso hormonilähetys meni vahingossa väärään osoitteeseen

    8. 8

      Mikä innostaisi opiskelijoita? Kansain­välinen tutkimus selvittää, mistä Suomen lukiolaiset motivoituvat, ja siksi kännykät piippaavat kesken oppitunnin

    9. 9

      Kun kumppani tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin ja räjähtää, häntä kannattaa lähestyä tunteella

    10. 10

      Hissin kaapeli katkesi chicagolaisessa pilvenpiirtäjässä ja matkustajat syöksyivät 84 kerrosta alaspäin – selvisivät säikähdyksellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pelkäävät, että kauppa­keskus Redi on väärässä paikassa – HS pyysi arvioita, miten Kalasataman kauppa­keskus selviäisi alku­vaikeuksistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Hissin kaapeli katkesi chicagolaisessa pilvenpiirtäjässä ja matkustajat syöksyivät 84 kerrosta alaspäin – selvisivät säikähdyksellä

    3. 3

      Valtava huumetakavarikko Helsingissä – Poliisi pääsi kansainvälisen liigan jäljille, kun iso hormonilähetys meni vahingossa väärään osoitteeseen

    4. 4

      Kylmähermoinen asiakas sekoitti ryöstäjän suunnitelmat – Naamiomies jäi kiinni verekseltään Keravalla

    5. 5

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    6. 6

      Teknologia­jättien pörssi­syöksy syvenee – Mistä Googlen, Facebookin ja kumppanien ala­mäessä on kyse?

    7. 7

      Hissionnettomuus Helsingissä: Mies puristui hengiltä Porvoon­kadulla

    8. 8

      Brexit on iso poliittinen erehdys, josta Suomella on paljon opittavaa

    9. 9

      Asemiehet tunkeutuivat toimistoon Mannerheimintiellä ja vaativat yrittäjältä 20 000 euroa – Uhri ja poliisi järjestivät väijytyksen, rikolliset saatiin tuomiolle

    10. 10

      Sipoon kunta sai tarpeekseen Sipoon­rannan ongelmista: Osa alueesta palautumassa kunnalle joutomaana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    5. 5

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    6. 6

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    7. 7

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    8. 8

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    9. 9

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    10. 10

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää