Kulttuuri

Klassikkosadusta tuli musikaali, joka hylkää stereotypiat vahvoista pojista ja herkistä tytöistä – tilalle aitouden tuntua ja karkkisadetta

Svenska teaternin Hannu ja Kerttu on kuluvan teatterisyksyn suurin lastenmusikaali pääkaupunkiseudulla. Lastenesitykset kasvattavat tulevaisuuden teatterikatsojia ja tässä ovat tekijöiden ohjeet: ”esityksen pitää tarjota variaatioita, hauskuutta, leikkisyyttä ja tuntua aidolta”.

Karkkia, karkkia, lisää karkkia. Svenska Teaternin suuri näyttämö on peittynyt jättimäisen, värikkään ja pehmeän karkkikasan alle. Juuri niin kuin ohjaaja ja koreografi Jakob Höglund on toivonutkin.

Näyttääpä herkulliselta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Valtava makeisvuori oli itse asiassa Höglundin ensimmäinen toive, kun hän sai kutsun tekemään Hans och Greta -lastenmusikaalia Helsinkiin (voit lukea arvostelun musikaalista tämän linkin takaa tai kirjoituksen lopussa olevasta linkistä).

Aina kun Höglund tulee uudelle näyttämölle, hän ottaa ensimmäiseksi selvää sen mahdollisuuksista. Miten nopeasti pyörönäyttämö pyörii, millaisia hissejä siellä on ja millaisia lentomahdollisuuksia näyttämöllä voi toteuttaa.

”Voidaanko täyttää koko lava karkeilla? Se oli ensimmäinen idea, mikä minulle tuli. Voidaanko saada karkki­sadetta?” kertoo ­Höglund.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lavastaja Sven ­Haraldsson sai tehtä­väkseen miettiä, ­miten se toteutetaan. Lopputuloksena valmistui viisisataa vaahtomuovista leikkikarkkia. Niitä on teatterilla tehty koko viime kevät.

Svenskanin Hans och Greta eli suomeksi Hannu ja Kerttu on kuluvan teatterisyksyn suurin lastenmusikaali pääkaupunkiseudulla. Viime syksynä se oli Kansallisteatterin Tippukivitapaus ja edeltävänä vuonna Kaupunginteatterin Shrek-musikaali.

Svenska teaternissa asialla on lastenesityksiin intohimolla suhtautuva tekijäjoukko: ohjaaja Höglund, puvustaja Heidi Wikar ja lavastaja Sven Haraldsson.



Höglund sanoo, että hänen tavassaan luoda esityksen hahmot ja kohtaukset on aina mukana ajatus leikistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tein aika kauan vain perhe- ja lastenesityksiä ja ajattelin, että olen vain lastenteatteriohjaaja, koska teen teatteria leikin kautta. Mutta sitten ohjasin Myrskyluodon Maijan Åbo Svenska teaterniin ja huomasin, että minun tapani tehdä teatteria sopii yhtä hyvin aikuisille kuin lapsille.”

Se oli Höglundille iso oivallus. Hän ei juuri koskaan tee naturalistista teatteria, vaan yrittää keksiä ohjauksiinsa konseptin, jota ei ole tehnyt aiemmin, jotain joka olisi uutta ja kiinnostavaa juuri siihen esitykseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Pyydän aina konseptin Svenilta, ja keksimme useita ideoita. Se mikä on ihanaa, niin parhaat ­ideat löydetään, kun harjoitellaan näyttelijöiden kanssa.”

Svenskanin musikaalin kesto on yli kaksi tuntia. Miten lapsi saadaan viihtymään teatterissa niin kauan?

”Pidän siitä, että lavalla on vauhtia ja vaihtelua. Esityksen täytyy olla niin hyvä, että vaikka ei ymmärtäisi kieltä, sitä on kiinnostavaa katsoa. Yritän tehdä esityksen, josta itse tykkään, mutta tärkeintä on, että 6-vuo­tias pysyy mukana ja nauttii”, Höglund sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän kertoo pitäneensä aina efekteistä. Yleisölle täytyisi Höglundin mukaan tarjota yllätyksiä, joita ei saa televisiosta.

”Rakastan teatterin koneistoa, kaikkea niitä mahdollisuuksia, mitä teatterissa voi tehdä, ja pyörönäyttämöä. Sillä voi tehdä niin paljon. Mutta tietenkin tarina on tärkein. Jos kerrot sen hyvin ja sinulla on jotain sanottavaa, yleisöä kiinnostaa.”


Samaa sanoo Heidi Wikar. Puvustaja kertoo ajattelevansa teatterinäytöstä aikajanana, jossa täytyy olla tasaisin välein yllätyksiä, joilla herättää yleisön. Se voi olla visuaalista, se voi olla musiikkia tai joku fyysinen tapahtuma tai vuorosana. Tärkeintä on, että esitykseen tulee rytmi.

”Variaatioita, hauskuutta ja leikkisyyttä. Sen täytyy tuntua aidolta”, Haraldsson sanoo.

Hannu ja Kerttu -musikaaliin päätettiin luoda vahva tyyli ja oma maailma.


Lavastaja kertoo antaneensa näyttelijöiden itse rakentaa karkeista majan, niin kuin lapset tapaavat tehdä tyynyistä. ”Uskon, että se näkyy lopputuloksessa, jos näyttelijöillä ja ohjaajalla on hauskaa, kun he voivat työskennellä rekvisiitan kanssa.”

Musikaalin puvustuksen ja rekvisiitan valmistelua voi katsoa alla olevalta videolta.



Ohjaaja, puvustaja ja lavastaja ovat tehneet useita näytelmiä ja musikaaleja yhdessä, esimerkiksi Viidakkokirjan ja Billy Elliotin sekä Myrskyluodon Maijan Vaasan kaupunginteatteriin. Lilla ­teaterniin Höglund ja Haraldsson tekivät viime keväänä yhdessä Kesäkirjan, ja se palaa yleisön pyynnössä ohjelmistoon ensi helmikuussa.

Wikar ja Höglund tuntevat toisensa jo lapsuuden Pietarsaaresta. Ruotsalaiseen Haraldssoniin Höglund tutustui opiskeluaikoinaan. Kolmikko sanoo, että heitä yhdistää samanlainen maku, sama leikkisä asenne.

”Meillä on kivaa yhdessä”, Haraldsson sanoo.

”Teemme visuaalista teatteria. Se on yksi meidän avainsana, kun teemme yhdessä”, Wikar kertoo.



Wikar kertoo myös, että he ottavat aina lastennäytelmiä suunnitellessaan huomioon sukupuoliroolit.

”Emme halua tehdä stereotyyppejä tyyliin vahvat pojat ja herkät tytöt. Hannulla ja Kertulla ei esimerkiksi ole vaatteissa tyypilliset tyttö- ja poikavärit. Ja heillä on myös samanlaiset peruukit.”

Höglundin mukaan Suomessa tehdään hyvää teatteria lapsille.

”Ja ihanaa, että joskus tehdään lapsillekin isoja, uusia satsauksia, kuten Tippukivitapaus. Se oli aika lähellä minun tyyliäni ja innostuin siitä todella paljon.”

Hans och Gretan ensi-ilta Svenska teaternissa oli 27.10.

Lasten- ja nuortenesitykset saavat Suomessa hyviä katsojamääriä mutta uusia kantaesityksiä saisi olla paljon enemmän

Suomessa lasten- ja nuortenteatteriesityksillä menee ihan mukavasti, ainakin katsojaluvuilla mitattuna. Vuonna 2017 jopa kaikkein suosituin esitys oli lastennäytelmä, Linnateatterin Herra Hakkarainen harrastaa. Sen näki yhteensä 42 106 katsojaa. Toiseksi eniten yleisöä keräsi Helsingin kaupunginteatterin aikuisten musikaali Kirka – surun pyyhit silmistäni (40 069).

Tuoreimmat teatteritilastot ovat näytäntökaudelta 2016/2017. Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuuluvien teatterien (VOS-teatterit) listalla kahdenkymmenen eniten katsojia vuonna 2017 keränneen esityksen joukkoon mahtui kaikkiaan kuusi lapsille ja nuorille suunnattua esitystä. Se, että lasten- ja nuortenesitys nousee katsotuimpien listalla korkealle, ei ole poikkeuksellista.


Herra Hakkaraisen suuria katsojalukuja selittää esimerkiksi se, että sitä esitettiin muuallakin kuin vain Turussa. Sitä esitettiin esityskauden aikana enemmän kuin mitään muuta näytelmää, 214 kertaa. Lapsille suunnatuilla näytelmillä onkin usein huomattavasti enemmän esityskertoja kuin aikuisten puhenäytelmillä.

Lasten- ja nuortennäytelmien osuus teattereiden ohjelmistoissa ei ole viimeisen viiden vuoden aikana radikaalisti vaihdellut. Vuonna 2017 suurten ja keskisuurten teattereiden ohjelmistosta 18 prosenttia oli lapsille ja nuorille suunnattuja esityksiä, ryhmien ja pienteattereiden ohjelmistosta 50 prosenttia ja puheteattereiden ohjelmistosta 26 prosenttia.

Teatterin tiedotuskeskuksen johtajan Hanna Helavuoren mukaan lasten- ja nuortenteatterin tilasta on valtionosuusteattereissa oltu huolissaan ja ongelmaan on kiinnitetty huomiota: teatterit tiedostavat, että lapsille ja nuorille pitäisi olla enemmän kohdistettua ohjelmaa. Isoissa teattereissa on hänen mukaansa näkyvissä halu kasvattaa uusia yleisöjä ja huolehtia lapsista ja nuorista.

”Ehkä on nähty myös perheteatterin markkinarako. Kun koko perhe äiti, isät ja lapset tai mummot ja vaarit tulevat teatteriin mahdollisesti lastenlastensa kanssa, niin äkkiä saadaankin neljä ihmistä yhdestä perhekunnasta katsomaan näytelmää,” Helavuori sanoo.


Suomessa on jo pitkään puhuttu suurten ikäluokkien harvenemisesta. Tästä ollaan huolissaan myös teattereissa, joissa katsomot harmaantuvat. Tarvitaan uutta yleisöpohjaa, ja siinä lastenteatterilla on tärkeä rooli. Juuri lasten- ja nuortenesitysten kautta on mahdollista kasvattaa uusia, tulevaisuuden teatterikatsojia.

Toisaalta suuret teatterit eivät Helavuoren mukaan ota suuria riskejä ohjelmavalinnoissaan. Suuret katsojaluvut saadaan helposti, kun tehdään jotain valmiiksi tuttua isolle näyttämölle. On niin helppo turvautua lastenklassikoihin ja nykysuosikkeihin. Haastaako tämä riittävästi miettimään uusia tuotantoja kokonaan ja uusia näkökulmia, Helavuori kysyy.

”Tilastoista näkee, että siellä Mauri Kunnaksen Herra Hakkaraiset seikkailevat eri puolilla ja Peppi on näemmä kestosuosikki. Voi kysyä, millaiseen esitysestetiikkaan, teatterinäkemykseen ja millaisiin tarinoihin lastenteatterituotanto rohkaisee? Toki poikkeuksiakin on, kuten esimerkiksi Laura Ruohosen Tippukivitapaus.”

Tippukivitapaus valittiin juuri vuoden 2017 parhaaksi näytelmätekstiksi. Tippukivitapauksen toivotaan nostavan lastenteatterin rimaa Suomessa ja toimivan esimerkkinä siitä, että lastenteatteri voi myös olla korkeatasoista draamaa.

Palkintoperusteluissa todettiin myös lastenteatterin olevan Suomessa yhä reunailmiö ja nuoren teatteriyleisön ansaitsevan uusia kantaesityksiä useammissa teattereissa.

Helavuoren mukaan Suomessa Vos-teattereilla ja Kansallisteatterilla sekä rahoituslain ulkopuolisella teatterikentällä on selkeä työnjako. Toisiaan täydentävä tehtävä näkyy myös ohjelmistoissa. Lapsille ja nuorille suunnatussa esitystoiminnassa juuri rahoitusalan ulkopuoliset teatteritoimijat nousevat tärkeään rooliin. Lasten- ja nuortennäytelmien osuus niiden ohjelmistosta oli 20 prosenttia vuonna 2017. Suomessa tehdään lapsille myös paljon nukketeatteria.


Rahoitusalan ulkopuoliset teatterit tekevät Helavuoren mukaan paljon kiertue-esityksiä ja ne käyvät esimerkiksi esiintymässä kouluissa ja päiväkodeissa, joka on arvokasta työtä.

”Teatteriryhmät tekevät myös haastavaa ja vähän uudenlaista estetiikkaa, mutta kuinka saavutettavia nämä esitykset ovat, löytävätkö perheet näihin esityksiin?” Helavuori pohtii.

”Teatterielämyksiä voivat synnyttää vain elävät esitykset. Jotta teatteri tulee tutuksi esitysmuotona, tarvitaan vierailuesityksiä kouluihin ja koululuokkien vierailuja teattereihin.”

Fakta

Syksyn muita lastenesityksiä


 Prinsessa pikkiriikki, Kansallisteatteri. Yli 3-vuotiaille.

 Mauri ja mini-isoveli, Kansallisteatteri. Yli 6-vuotiaille.

 Kaksitoista lahjaa Joulupukille, Helsingin kaupunginteatteri. Ensi-ilta 1.11. Yli 3-vuotiaille.

 Seikkailu jouluyönä -lastenmusikaali, Studio Pasila (HKT). Ensi-ilta 8.12. Yli 5-vuotiaille.

 Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen, lastenmusikaali Kanneltalossa. Ensi-ilta 21.11. Yli 4-vuotiaille.

 Sotta Pyttynen, Teatteri Hevosenkenkä. Esityksiä Kanneltalossa, Sellosalissa ja Kotinäyttämöllä (Juhannusmäki 2). Teatteri Hevosenkengässä on useita nukketeatteriesityksiä yli 3-vuotiaille: mm. Kummituskekkerit, Kani Untuvakerä, Tatu ja Patu supersankareina, Lumikuningatar.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lastenteatteri
  • Teatteri
  • Kulttuuri
  • Riitta Koivuranta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Eurojackpotissa tuli Suomeen 18 miljoonan euron voitto

    2. 2

      Etelä-Koreasta saapunut megatähti töksäytti ensi­töikseen kysymyksen, jolla osui heti suomalaisen pikku­kaupungin pahimpaan kipu­pisteeseen

    3. 3

      Kaksoset oli jo annettu Katja Korhosen rinnalle, kun hoitaja nappasi pojan ja vei pois – Pian äiti silitti heiveröistä selkää ja toivoi, että lapsi saisi elää

      Tilaajille
    4. 4

      Tutkimus: Mitä pimeämpää ja kylmempää, sitä enemmän alkoholi maistuu ja maksakirroosi yleistyy

    5. 5

      Siivooja pyyhki samalla rätillä vessan­pönttöä ja juoma­laseja – Hitiksi noussut video luksush­otelleista pöyristyttää Kiinassa

    6. 6

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    7. 7

      ”Renessanssipalatsi” rapistui pöyristyttävään kuntoon keskellä Helsinkiä – Omistajalla ei ole varaa 1800-luvulla rakennetun arvotalon korjauksiin

    8. 8

      ”Kirjoitin vastaukset itse” – Presidentti Trump kertoo vastanneensa erikois­syyttäjä Robert Muellerin kysymyksiin

    9. 9

      Väitöskirja: Iltalehti saattaa lopettaa printtiversionsa ensi vuonna

    10. 10

      Entinen kuntapoliitikko Saido Mohamed nosti ulkomailla asuneen siskonsa lapsilisiä vuosien ajan – Törkeästä rahanpesusta yli vuoden ehdollinen tuomio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    2. 2

      Siivooja pyyhki samalla rätillä vessan­pönttöä ja juoma­laseja – Hitiksi noussut video luksush­otelleista pöyristyttää Kiinassa

    3. 3

      Miksi autojen keskipaikan kohdalla on möykky, joka tekee keskipaikka­matkustuksen epämukavaksi?

    4. 4

      ”Renessanssipalatsi” rapistui pöyristyttävään kuntoon keskellä Helsinkiä – Omistajalla ei ole varaa 1800-luvulla rakennetun arvotalon korjauksiin

    5. 5

      14-vuotias halusi kysyä tuomareilta, miksi hänet oli viety lastenkotiin – Oikeus hylkäsi toiveen, lapsi valitti asiasta ja voitti

    6. 6

      Kaksoset oli jo annettu Katja Korhosen rinnalle, kun hoitaja nappasi pojan ja vei pois – Pian äiti silitti heiveröistä selkää ja toivoi, että lapsi saisi elää

      Tilaajille
    7. 7

      Alvar Aallon suunnittelema sellutehdas oli tuomittu tuhoon, mutta sitten suuri johtaja lausui yllättävät sanat – Pelastus löytyi puun ihmeaineesta, joka saattaa pian tuottaa enemmän kuin sellu  

    8. 8

      Sdp ottaa kaulaa kokoomukseen, vihreiden lasku pysähtyi – Häämöttääkö ensi keväänä punavihreän blokin ”sisällissota”?

    9. 9

      Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä – Kahdeksan grafiikkaa näyttää uuden väestöennusteen synkät luvut

    10. 10

      Etelä-Koreasta saapunut megatähti töksäytti ensi­töikseen kysymyksen, jolla osui heti suomalaisen pikku­kaupungin pahimpaan kipu­pisteeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Siivooja Aino-Maija Leinonen näki keskiluokkaiset kodit ja päätti elää toisin – ”Kaikkien lempiväri on valkoinen ja kaikilla on samat esineet”

      Tilaajille
    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Suorakulmaisen jäävuoren mysteeri selvisi Etelämantereella

    5. 5

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    6. 6

      Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

      Tilaajille
    7. 7

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    8. 8

      Helsingissä kuultiin ”Islannin ihmeestä”: Nuorten juominen, tupakointi ja huumeiden­käyttö laskivat dramaattisesti, koska vanhempien asenteet ja käytös muuttuivat

    9. 9

      ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

    10. 10

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    11. Näytä lisää