Kulttuuri

Karl Ove Knausgård rakastui 18-vuotiaana Pohjois-Norjassa 13-vuotiaaseen oppilaaseensa – näihin kokemuksiin perustuu kirjailijan esikois­romaani, joka on nyt julkaistu suomeksi

Tänä syksynä suomeksi julkaistu Poissa päiväjärjestyksestä perustuu osin suosikkikirjailijan omiin kokemuksiin.

”Hello?”

Karl Ove Knausgård vastaa puhelimeen uudesta kodistaan Lontoosta, jossa hän on asunut nyt puolen vuoden ajan. Kello on kymmenen, ja Knausgård on tehnyt töitä aamuseitsemästä asti.

Kolmessa tunnissa on valmistunut essee, ja loppupäivä on omistettu uudelle romaanille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Knausgårdin elämässä on juuri nyt paljon uutta: uusi rakkaus, uusi kotikaupunki, työn alla uusi kirja.

Knausgård erosi Taisteluni-sarjan lukijoillekin tutuksi tulleesta kirjailija Linda Boströmistä syksyllä 2016 yhdeksän vuoden avio­liiton jälkeen. Uudesta parisuhteestaan Knausgård kertoi The Guardianin haastattelussa helmikuussa. ”Elämäni rakkaus”, hän hehkutti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt Knausgård joutuu kuitenkin palaamaan hetkeksi ajassa taaksepäin, sillä hänen esikoisromaaninsa Ute av Verden ilmestyi tänä syksynä vihdoin myös suomeksi nimellä Poissa päiväjärjestyksestä (suom. Katriina Huttunen, Like). Alkukielinen teos ilmestyi vuonna 1998.

”Kyllähän siitä puhuminen tuntuu oudolta”, Knausgård sanoo ja naurahtaa. ”Siitä on valtavan ­kauan: kaksikymmentä vuotta.”

Knausgård oli Poissa päiväjärjestyksestä -romaania kirjoittaessaan 27-vuotias. Kirjailijan arki näytti tuolloin aivan toisenlaiselta kuin nyt: herätys kuudelta illalla ja kirjoittamista aamuun asti, välittämättä mistään tai kenestäkään muusta kuuteentoista kuukauteen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt Knausgård on pian viisikymppinen neljän lapsen isä, eikä paluuta entiseen enää ole.

Alussa oli vain halu tulla kirjailijaksi, ilman aihetta kirjalle. Poissa päiväjärjestyksestä olikin alkuun pelkkä luonneanalyysi.

”Oli henkilöhahmo, jolla oli tietynlainen tausta ja tietynlaiset ajatukset”, Knausgård muistelee. ”Mutta tarinalla ei ollut mitään kokoavaa kehystä tai toimintaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Niinpä hän sijoitti päähenkilönsä pikkukaupunkiin Pohjois-Norjaan, sen kouluun ja yhtei­söön, keskelle tapahtumaketjua.

”Kun aloin kirjoittaa sisäisestä maailmasta, yhtäkkiä kaikki olikin kirjoittamisen arvoista”, Knausgård sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ja se oli niin valtava helpotus, se, että minulla olikin jotain kirjoitettavaa: että on jotain, mistä minulla on sanottavaa.”

Tämän oivalluksen myötä Knausgård kertoo kokeneensa valtavaa kirjallista vapautta.

”Siinä on tietynlainen estetiikka, tai ehkä etiikka, että kaikki niin kutsutun suuren romaanin ainekset ovat ihmisessä itsessään. Että kertomisen arvoiset asiat ovat pienissä, arkisissa aiheissa. Ja että ne ovat kaikissa ihmisissä, kaikkina aikoina.”

”Silloin koko kirja asettui paikoilleen.”

Mutta ei Knausgård ole missään vaiheessa päässyt varsinaisesti eroon esikoisestaan.

Siihen vaikuttaa sekin, että kirjaa on alettu kääntää vasta viime vuosina, Taisteluni-sarjan jättimenestyksen vauhdittamana. Poissa päiväjärjestyksestä ilmestyi Ruotsissakin vasta 2015.

Sinä vuonna Knausgård kävi Dagens Nyheterissä kiivasta väittelyä kirjallisuudentutkijan ja Helsingin yliopiston pohjoismaisen kirjallisuuden professorin Ebba Witt-Brattströmin kanssa.

Riita lähti liikkeelle, kun Witt-Brattström sanoi lehdessä julkaistussa mielipidetekstissään Knausgårdin ja Stig Larssonin kirjoittavan ”kirjallista pedofi­liaa”, jolla he käyttävät teini-ikäisten tyttöjen seksualisointia oman imagonsa rakennuspalikoina ja miehisen nerokultin kannattelijoina.

Tekstissään Witt-Brattström samasti Knausgårdin Poissa päiväjärjestyksestä -romaanin päähenkilöön, 26-vuotiaaseen Henrik Vankeliin. Kirjassa Henrik työskentelee sijaisopettajana pohjoisnorjalaisessa pikkukaupungissa, kun hän ryhtyy suhteeseen 13-vuotiaan oppilaansa Miriamin kanssa, ja harrastaa tämän kanssa seksiä.

Taisteluni-sarjan neljännessä osassa Knausgård puolestaan kertoo ajasta, jolloin hän itse 18-vuotiaana työskenteli opettajan sijaisena Pohjois-Norjassa ja rakastui 13-vuotiaaseen oppilaaseensa Andreaan.

Keskustelua jatkettiin Dagens Nyheterissä viikon ajan kaik­kiaan yhdeksän kirjoituksen ja viiden kirjoittajan voimin. Karl Ove Knausgård kirjoitti niistä yhden: Helsingin Sanomissakin julkaistun esseen, jossa hän kutsuu Ruotsia kyklooppien maaksi.

Knausgårdin mielestä Witt-Brattström ei ymmärtänyt kirjallisuuden olemusta, ja tähän hän tarttui kyklooppi-esseessään.

”Minä suutuin, joten kirjoitin kyklooppi-tekstin”, Knausgård sanoo nyt.

”Se käsittelee oikeastaan sitä, mitä kirjan lukeminen on, mitä kirjallisuus on, mitä sananvapaus on. Samaan aikaan on mahdollista ajatella erittäin montaa eri asiaa, eikä mikään ole yksiselitteistä.”

Tämän Knausgård rinnasti kyklooppeihin, toisin sanoen omaan erinomaisuuteensa jumittuneisiin ruotsalaisiin, jotka kykenevät ajattelemaan kerralla vain yhden ajatuksen. Näkemään – yksisilmäisesti, kuin kykloopit – kerrallaan vain yhden asian.

”Kykloopit ovat kirjallisuuden vihollisia, ja Ebba Witt-Brattström on kirjallisuuden vihollinen”, Knausgård selventää ajatustaan tekstin takana nyt.

Samaan aikaan hän on valmis myöntämään, että kirjan aihe, alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhde, on kiistanalainen ja provosoiva. Siitä herännyt keskustelu ei yllättänyt, vaikka koti-Norjassa asiaan ei kiinnitettykään juuri huomiota.

Se ei kuitenkaan ollut ainoa asia, josta Knausgårdia tuona keväänä kolme ja puoli vuotta sitten Ruotsissa syytettiin. Knausgårdin kirjoituksen jälkeen Expressen-lehdessä nimittäin julkaistiin vielä kirjailija Jonas Gardellin kommentti, joka yllätti Knausgårdin enemmän kuin Witt-Brattströmin teksti. Kirjoituksessaan Gardell nimittäin yhdisti Knausgårdin maahanmuuttovastaisiin ruotsidemokraatteihin.

Nyt Knausgård vakuuttaa, ettei koskaan, milloinkaan, äänestäisi ruotsidemokraatteja. Hänen mielestään ruotsalaiset kuitenkin puhuvat maahanmuutosta liian yksisilmäisesti. Taas: kuin kykloopit.

Poissa päiväjärjestyksestä -romaania on silloin tällöin verrattu Vladimir Nabokovin Lolitaan (1955). Teema on sama: vanhempi mies, nuori tyttö.

Pian Lolitan ilmestymisen jälkeen Sunday Times nosti sen yhdeksi vuoden parhaista kirjoista, ja nykyään se kuuluu itsestäänselvästi länsimaisen kaunokirjallisuuden kaanoniin.

Toisaalta sitä on myös syytetty likaiseksi, pornografiseksi, tylsäksi ja teennäiseksi.

Knausgårdille vertailu Lolitaan on enemmän kuin mieluinen. ”Se on uskomaton”, Knausgård sanoo ja naurahtaa. Puhelimessa voi melkein kuulla hänen pyörittävän päätään ihaillen. ”Se on yksi kaikkien aikojen parhaista romaaneista.”

Knausgårdille Lolita on ennen kaikkea estetisoitu taideteos. Hänelle pääosassa on Nabokovin huikaisevan kaunis kielenkäyttö, jonka kautta teoksen todellisuus suodattuu. Suhde alaikäiseen on Knausgårdin mukaan toissijaista. Ainakaan se ei ole aihe, josta pitäisi olla kirjoittamatta.

Kysymys siitä, onko ylipäätään olemassa aihetta, josta Knausgårdin mielestä ei voisi tai saisi kirjoittaa, saa kirjailijan vaikenemaan hetkeksi.

”Ei”, hän lopulta vastaa. ”Minulle sellaista aihetta ei ole. Kirjailijan vastuu on siinä, miten hän sen tekee.”

Kuka?

Karl Ove Knausgård


  Syntynyt joulukuussa 1968 Oslossa, kasvanut Arendalissa.

 Opiskeli kirjallisuustiedettä Bergenin yliopistossa.

  Esikoisteos Ute av verden sai norjalaisten kriitikoiden palkinnon Kritikerprisenin 1998.

  Tuli tunnetuksi kuusiosaisella omaelämäkerrallisella romaanisarjalla Taisteluni (2009–2011).

 Oli naimisissa ruotsalaiskirjailija Linda Boströmin kanssa 2007–2016. Neljä yhteistä lasta.

 Asuu Lontoossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Karl Ove Knausgård
  • Kulttuuri
  • Arla Kanerva

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kerrostaloasunnossa Koskelantiellä Helsingissä räjähdysmäinen tulipalo, sivullisille ei vaaraa – HS seuraa

    2. 2

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    3. 3

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    4. 4

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    5. 5

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    6. 6

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    7. 7

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    8. 8

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    9. 9

      Pääministeri May väisti varman tappion ja lykkäsi tärkeää brexit-äänestystä – parlamentti väittelee taas brexitistä, suora lähetys käynnissä

    10. 10

      ”Kolmen metrin Koskinen” häikäisevässä vireessä NHL:ssä – edellisen kerran temppuun pystyi Oilers-legenda 30 vuotta sitten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    3. 3

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    4. 4

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    5. 5

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    6. 6

      Velattomana kuoleminen ei ole järkevää, sanoo Ruotsin pankkivalvoja – ruotsalaiset velkaantuvat ja vaurastuvat samaan aikaan

    7. 7

      Ennätykselliset veronpalautukset maksuun tiistaina – ensi vuonna valtaosa ei enää saa ”joulupalautuksia”

    8. 8

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    9. 9

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    10. 10

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Jopa syntyperäinen suomalainen saattaa pian voida menettää kansalaisuutensa – Eduskunta alkaa käsitellä kiistanalaista lakiesitystä

    6. 6

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    7. 7

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    8. 8

      ”Pienenä hain äitiä baarista” – Viisi huostaan otettua nuorta kertoo, miten lastensuojelu muutti heidän elämänsä

      Tilaajille
    9. 9

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    10. 10

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Voiko Britannia vielä perua EU-eron, tai voiko brexitistä tulla uusi kansan­äänestys – HS vastaa tärkeimpiin kysymyksiin
    3. Kerrostaloasunnossa Koskelantiellä Helsingissä räjähdysmäinen tulipalo, sivullisille ei vaaraa – HS seuraa
    4. Englannin punnan kurssi vajosi pää­ministeri Mayn ilmoitettua brexit-äänestyksen lykkäämisestä
    5. Macron pitää tänä iltana presidenttikautensa mahdollisesti tärkeimmän puheen – Tavoitteena rauhoittaa Ranska viikkojen mellakoinnin jälkeen
    6. Pääministeri May väisti varman tappion ja lykkäsi tärkeää brexit-äänestystä – parlamentti väittelee taas brexitistä, suora lähetys käynnissä
    7. ”Kolmen metrin Koskinen” häikäisevässä vireessä NHL:ssä – edellisen kerran temppuun pystyi Oilers-legenda 30 vuotta sitten
    8. Tunti sitten
    9. Ministeriö haluaa Trafilta selvityksen kohun nostattaneesta ajokortti­palvelusta – Trafin sähköiset palvelut ovat poissa käytöstä toistaiseksi
    10. Keltaliivit uskovat, että he osaisivat johtaa Ranskaa paremmin kuin presidentti – Asiantuntija: Polttoainekriisistä on tullut demokratian kriisi
    11. Intian viran­omaiset nostivat Taj Mahalin lippujen hinnat viisin­kertaisiksi kotimaan turisteille
    12. 2 tuntia sitten
    13. Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä
    14. Näytä lisää