Olof Palmen murha­tutkinta nytkähti eteenpäin Millennium-kirjailija Stieg Larssonin arkiston avulla – teoria yhdistää Etelä-Afrikan agentit ja Ruotsin Palme-vihaajat

Ruotsin poliisi on saanut merkittävää uutta tietoa Olof Palmenhttps://www.hs.fi/haku/?query=olof+palmen murhatutkinnassa.

Ruotsalais­lehti Aftonbladetin mukaan https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/qnawzL/han-ar-polisens-nya-palme-sparuudet tiedot ovat saaneet poliisin jälleen kiinnit­tämään huomiota niin kutsuttuun Etelä-Afrikka-teoriaan. Lisäksi poliisilla on videomateriaalia ja sähköpostiaineistoa henkilöstä, jolla oli vahva motiivi ja jonka poliisi jätti aiemmin tutkinnasta sivuun.

Tiedot ovat peräisin tänään maanantaina julkaistusta kirjailija Jan Stocklassanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jan+stocklassan kirjasta Stieg Larssons arkiv – nyckeln till Palmemordet. Kirja ilmestyy suomeksi myöhemmin tällä viikolla nimellä Stieg Larssonin tutkimukset. Kirjan sisällöstä kertoo myös Ruotsin toinen suuri iltapäivälehti Expressenhttps://www.expressen.se/nyheter/han-pekas-ut-i-ny-bok-om-palmemordet/.

Kirja osoittaa salaa tallennet­tujen keskuste­luiden avulla, että kyseinen ruotsalaismies oli luultavasti murhapaikalla ja että hänellä oli vahvat kytkökset Olof Palmeahttps://www.hs.fi/haku/?query=olof+palmea vihaaviin äärioikeisto­piireihin.

Millennium-kirjoistaan maailman­maineeseen noussut tutkiva journalisti Stieg Larssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=stieg+larsson selvitti myös Palmen murhaa ja etenkin sen kytköksiä Ruotsin äärioikeistoon. Stocklassa on päässyt kirjaansa varten tutustumaan Larssonin Palmea koskevaan arkistoon ja muistiinpanoihin.

Stocklassa yhdistää kirjassa Larssonin tutkimuksia omaan selvitystyöhönsä. Lopputuloksena on teoria, jossa Etelä-Afrikan agentit olisivat hyödyntäneet murhassa ruotsalaisia, Palmea palavasti vihanneita amatöörejä.

HS hankki kirjan käsiinsä maanantaiaamuna. Esipuheessa kirjailija Stocklassa vetää yhteen tärkeimpiä johtopäätöksiään. ”Palmen murha tullaan ratkaisemaan”, hän kirjoittaa.

Katso HS:n kirjeenvaihtajan pika-arvio kirjasta alla olevalta videolta, joka on kuvattu Palmen murhapaikalla Tukholman keskustassa.


Stocklassa on yhtä mieltä nykyisen tutkinnanjohtajan kanssa siitä, että murhaa ei tehnyt narkomaani Christer Petterssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=christer+pettersson. Pettersson tuomittiin murhasta käräjäoikeudessa Olof Palmen vaimon Lisbet Palmenhttps://www.hs.fi/haku/?query=lisbet+palmen tunnistuksen perusteella.

Hovioikeus kuitenkin vapautti hänet teknisen näytön puuttuessa. Tunnistuskin tapahtui kyseenalaisissa oloissa.

Petterssonin syyllisyyteen ei usko myöskään HS:n aiemmin haastattelemahttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002888123.html, Palmen murhaa kolmekymmentä vuotta tutkinut poliisi Lennart Gustafssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=lennart+gustafsson. ”Minulle se on liian yksinkertaista. Tämä on aivan eri tason asia.”

Aivan ”eri tason asiaan” viittaavat myös Larssonin ja Stocklassan tutkimukset.

Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Palme ammuttiin helmikuussa 1986 Tukholmassa kadulle, kun hän oli matkalla vaimonsa kanssa elokuvateatterista kotiin. Maailman suurimmaksi murhatutkinnaksi kutsuttu selvitystyö on jatkunut keskeytyksettä siitä asti.

Larsson oli etenkin kiinnostunut tutkimaan teoriaa, jossa murhan takana olisi ollut Etelä-Afrikan apartheid-hallinto. Etelä-Afrikan tiedustelu teki iskuja poliittisia vastustajiaan vastaan myös ulkomailla, ja Palme oli yksi näkyvimmistä apartheidin vastustajista.

Stocklassan kirjassa esitetään Etelä-Afrikalle myös konkreettisempi motiivi: Palme suunnitteli työtä maan asekaupan vaikeuttamiseksi. Stocklassa haastattelee kirjaansa varten Etelä-Afrikan ehkä kuuluisinta vakoojaa Craig Williamsoniahttps://www.hs.fi/haku/?query=craig+williamsonia, joka vihjaa kirjailijalle asekauppamotiivista.

Viimeksi tämä teoria oli Palme-tutkinnassa ajankohtainen vuonna 1996. Tuolloin entinen Etelä-Afrikan turvallisuuspalvelun upseeri Eugene de Kockhttps://www.hs.fi/haku/?query=eugene+de+kock sanoi oikeudenkäynnissä, että Williamson suunnitteli murhan. Myös eräs eteläafrikkalainen tiedustelulähde kävi tuolloin Ruotsin suurlähetystössä kertomassa tietojaan Etelä-Afrikan yhteydestä murhaan.

Stocklassa luo kirjassaan Larssonin aineiston avulla yhteyden Etelä-Afrikan tiedustelupalvelun ja ruotsalaisten Palme-vihaajien välille. Toisin sanoen agentit olisivat käyttäneet likaisen työn tekemiseen paikallisia kuumakalleja.

Kirjailijan mukaan tämä selittäisi sen, miksi ampuminen ja esimerkiksi luotivalinta näytti amatöörin työltä samalla kun Palmen pariskunnan varjostamisesta ja alueella olleista ”radiopuhelinmiehistä” on lukuisia silminnäkijähavaintoja.

Välikätenä toimi teorian mukaan Pohjois-Kyproksella pitkään asunut ulkoruotsalainen ex-sotilas Bertil Wedinhttps://www.hs.fi/haku/?query=bertil+wedin, johon liittyviä Stocklassan artikkeleita on jo julkaistu Svenska Dagbladetissahttps://www.svd.se/bertil-wedin-jag-ar-inte-mordaren.

Stocklassa onnistui haastattelemaan Wediniä, vaikka Ruotsin poliisi ei ole saanut häntä kuulusteluun kertaakaan. Wedin kiistää osuutensa murhaan.

Ruotsin päässä Stocklassa nostaa avainhenkilöksi yksinäisen, yhä elossa olevan miehen, jota hän nimittää Jakob Thedeliniksi.https://www.hs.fi/haku/?query=jakob+thedeliniksi. Kyse on valenimestä tämän yksityisyyden suojelemiseksi. Mies oli pitkään Ruotsin yhden tunnetuimman Palme-vihaajan Alf Eneströminhttps://www.hs.fi/haku/?query=alf+enestromin oikea käsi ja tuttava.

Kirjan mukaan mies oli murhan aikaan murhapaikan lähistöllä. Hän oli Palme-vihassaan yhtä tulinen kuin oppi-isänsä Eneström.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo varjosti miestä pitkään murhan jälkeen, mutta jätti sitten hänet rauhaan.

Stocklassa sai kaivettua Thedelinistä lisää tietoja tähän tutustuneen tšekkiläisen naisen, piilotetun videokameran ja sähköpostin hakkeroinnin avulla. Hän löysi naisen Thedelinin Facebook-kavereiden joukosta, ja epäili – aivan oikein – profiilia väärennetyksi.

Stocklassa matkusti naisen luo Prahaan, mistä alkoi heidän yhteinen selvitystyönsä. Kirjailijan mukaan nainen lähti mukaan silkasta seikkailunhalusta.

Jatko on kuin vakoilijaelokuvasta: nainen tapaa Thedelinin videokuvaa kuvaavin silmälasein varustettuna ja koettaa voittaa tämän luottamuksen. Lopulta Thedelin sanoo, että on Palmen murhaan liittyviä asioita, joita hän on luvannut jollekulle olla kertomatta.

Tšekkiläisnainen saa kontaktiensa avulla hakkeroitua myös Thedelinin viestiliikennettä, mikä saa lukijan pohtimaan, kuka tämä nainen oikeasti on.

Thedelinin sähköposteissa esimerkiksi mystinen, selvästikin salakielellä kirjoitettu viestinvaihto Kyproksella asuvan Wedinin kanssa. Kirjailija päättelee sähköpostien perusteella, että ase voisi olla Thedelinin nimissä olevassa pankin tallelokerossa. Poliisi kuitenkin tyrmää toiveen ruotsalaislehti Expressenille.

”Kun tässä on nyt nostettu yksi henkilö niin selvästi esiin, on syytä tehdä poikkeus siihen, että emme yleensä kommentoi tutkintaa”, tutkinnanjohtaja Hans Melanderhttps://www.hs.fi/haku/?query=hans+melander sanoo. ”Voin kertoa, että olemme kuulustelleet tiettyä henkilöä ja tutkineet tallelokeron, emmekä ole löytäneet mitään merkillepantavaa.”

Melander ei kerro, onko kyseinen mies yhä tutkinnan mielenkiinnon kohteena. Hän ei myöskään kommentoi, onko poliisin mielenkiinto Etelä-Afrikka-teoriaa kohtaan lisääntynyt kirjan myötä.

Palmen murhasta on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Lisäksi murhan on tutkimuksen kuluessa tunnustanut yli 130 henkilöä. Poliisi on onnistunut osoittamaan tunnustukset perättömiksi.

Kirjan suomenkielisessä mainosmateriaalissa uutuuskirjaa mainostetaan Palmen murhan ratkaisuksi. Kirjailija kuitenkin toteaa itsekin jälkisanoissa, että näin ei ole asian laita. ”On tärkeää korostaa, että en esitä mitään lopullisia todisteita siitä, että joku kirjassa oleva henkilö olisi sekaantunut Palmen murhaan”, hän kirjoittaa.

Saman toteaa myös tunnettu Palme-kirjailija Gunnar Wallhttps://www.hs.fi/haku/?query=gunnar+wall, joka on auttanut Stocklassaa faktojen tarkistamisessa.

”Minun pääjohtopäätökseni on, että arvoitus on yhä ratkaisematta”, hän sanoo Expressenillehttps://www.expressen.se/nyheter/brottscentralen/palme-experten-gatan-ar-fortfarande-olost/.

Wall kuitenkin lisää, että Etelä-Afrikka-teoriasta ja ruotsalaisista äärioikeistolaisista saadaan kirjassa uutta tietoa, jota kannattaa selvittää. ”Lukiessa kyllä nostaa kulmakarvojaan ja miettii, että ’tässä voisi olla jotakin’. Kokemus kuitenkin opettaa varovaisuuteen”, Wall toteaa.