Tieto-Finlandian saajaksi ehdolla kirjoja loisista, Ultra Brasta ja Nokian romahduksesta

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kilpailee tänä vuonna kuusi keskenään hyvin erityyppistä kirjaa. Niistä yksikään ei ole yltänyt Kirjakauppaliiton Mitä Suomi lukee? -bestsellerlistalle, jonka tuoreimmat tiedot ovat syyskuulta.

Palkintoehdokkaissa käsitellään Hugo Simbergiähttps://www.hs.fi/haku/?query=hugo+simbergia, Nokiaa ja Ultra Brata, mutta myös loisia, kuninkaallisia ja sisällissotaa. Tieto-Finlandia jaetaan nyt 30. kertaa.

Tieto-Finlandian saajiksi ehdolla ovat seuraavat teokset.

Helena Ruuska: Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (WSOY)

Ruuska on tehnyt 400-sivuiseen taide­historialliseen elämä­kertaansa valtavan työn, Helsingin Sanomien kriitikko Pirkko Kotirintahttps://www.hs.fi/haku/?query=pirkko+kotirinta toteaahttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005874090.html. Hän vetää Simbergistä kirjoitettua yhteen taitavasti ja eloisasti tuoden taiteilijan elämänvaiheisiin lisävalaistusta myös monin omin haastatteluin ja ajan historiaa taustoittaen. Ruuskan teos tarjoaa myös uutta tietoa siitä, miten Simbergin elämänkokemukset vaikuttivat hänen taiteeseensa.

Miksi Simbergin enkelit eivät koskaan lennä, kysyy Ruuska, ja vastaa:

”Kuolema ei näyttäytynyt kuoleman kuvaajalle todellakaan minään lempeänä kanssavaeltajana vaan julmana kiduttajana.”

Ville Similä ja Mervi Vuorela: Ultra Bra – Sokeana hetkenä (WSOY)

1990-luvun suosikki­yhtye Ultra Bra nousi uuteen suosioon paluu­keikka­kiertueellaan 2017. Yhtyeen historian kertova tietoteos kertoo laajalti yhtyeen ja etenkin sen nokkamiehen Kerkko Koskisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kerkko+koskisen vaiheista, HS:n kriitikko Harri Uusitorppa kertoi arviossahttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005798099.html.

”Yhden yhtyeen historiaksi Ultra Bra – Sokeana hetkenä onkin poikkeuksellisen moniääninen, sillä kokoonpanoon kuului sanoittajineen vähintään 14 tai 15 jäsentä.”

Haatanen, Kaisa & Sanna-Mari Hovi: Monarkian muruset – Kaiken maailman kuninkaallisia (Johnny Kniga)

Ulko­näöltään viehättä­vä tieto­teos kertoo joka luvus­saan jonkin kuningas­huoneen jäsenistä. Suomalaiset voivat ihastella ja ihmetellä kuninkaallisia, sillä meidän ei tarvitse miettiä kuninkaallisten olemassaolon oikeutusta, kirjoittaa https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005648835.htmlHS:n kriitikko Sanna Kangasniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+kangasniemi.

Kirjan kirjoittajat ovatkin kirjoittaneet auki tämän aseman suoraan kirjan marginaaleihin ja lukija saa sitä kautta seuraa omille tuntemuksilleen, Kangasniemi toteaa.

”Ehdottoman tärkeä on myös se oivallus, että vaikka kuninkaalliset ovat hyvin kaukana tavallisen ihmisen arjesta, on nimenomaan heidän läsnäolonsa arjessa iso osa koko viehätystä.”

Tuomas Aivelo: Loputtomat loiset (Like)

Kuninkaalli­set ovat lähellä ihan tavallis­ten ihmisten arkea siinä, että myös he ovat lukemat­tomien loisten asumuk­sia ja ruoka­pöytiä. Yhden ihmisen elimistössä saattaa piileksiä kymmeniä loismatoja, satoja ulkoloisia ja miljardeja bakteereja tai viruksia. Niistä ekologi ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelohttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+aivelo kertoo hauskasti ja huolellisesti kirjassaan, HS:n tiedetoimittaja Arja Kivipeltohttps://www.hs.fi/haku/?query=arja+kivipelto arvioihttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005596098.html.

”Aihe on tärkeä, sillä loisiminen on menestyksekäs strategia. Suurin osa maailman lajeista on loisia, ja kaikilla lajeilla on loisia. Joka teoksen lukee, katsoo elämää hetken enemmistön näkökulmasta.”

Risto Siilasmaa ja Catherine Fredman: Paranoidi optimisti – Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi)

Nokian puhelimien romahdus ja yhtiön romahduk­sen jälkeiset tapahtumat käydään teoksessa läpi inhimilli­sestä näkö­kulmasta, ja nimen­omaan Risto Siilasmaanhttps://www.hs.fi/haku/?query=risto+siilasmaan näkö­kulmasta. Niinpä koko Suomea koskettaneen taloustragedian ja johtamissotkun konnana näytetään Jorma Ollilahttps://www.hs.fi/haku/?query=jorma+ollila – eikä Siilasmaa suinkaan säästele sanojaan.

HS:n kuukausiliitteen haastattelussahttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005838254.html Siilasmaa kertoo Nokiassa olleen ongelmana, että ”hallitus ei tiennyt riittävästi yhtiön vaikeuksista. Ongelmiin ei tartuttu ajoissa. Nokiassa johdettiin numeroita eikä ihmisiä.”

Seppo Aalto: Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918 (Siltala)

Kesällä 1918 Kuusan­koskea kutsuttiin Kuoleman­laaksoksi. Tehdas­yhteisö oli sokissa. Sen oli perin­pohjaisesti järkyttä­nyt veri­löyly, jossa kuukauden aikana oli teloitettu 280 punaista miestä ja naista. Väkilukuun suhteutettuna valkoinen terrori oli maan huippua Kuusankoskella, joka oli läpikotaisin punainen.

Näistä aineksista Kuusankoskelta kotoisin oleva dosentti Seppo Aalto https://www.hs.fi/haku/?query=seppo+aaltoon kirjoittanut tietoteoksen, joka valottaa laajemminkin miksi kapinaan noustiin, millaista oli punainen valta ja terrori ja miten punakaarti kävi sotaansa.

Tieto-Finlandian valintalautakuntaan kuuluvat viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Johanna Vesikalliohttps://www.hs.fi/haku/?query=johanna+vesikallio (lautakunnan puheenjohtaja) ja muina jäseninä toimittaja Tuomas Kasevahttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+kaseva ja kirjakauppias Heli Kuvajahttps://www.hs.fi/haku/?query=heli+kuvaja. Lopullisesta palkinnonsaajasta tässä kategoriassa päättää elokuvaohjaaja Virpi Suutarihttps://www.hs.fi/haku/?query=virpi+suutari.

Palkintosumma on 30 000 euroa. Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaetaan 28. marraskuuta.