Jo Sibelius tunnisti kaksi­kielisyyden voiman, vaikka vävy­pojan uusi nimi ärsyttikin säveltäjää – nyt ruotsalaisuuden päivänä on aika juhlia kieliemme dynaamista vuoro­vaikutusta - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Jo Sibelius tunnisti kaksi­kielisyyden voiman, vaikka vävy­pojan uusi nimi ärsyttikin säveltäjää – nyt ruotsalaisuuden päivänä on aika juhlia kieliemme dynaamista vuoro­vaikutusta

Elias Lönnrotin vahva ruotsi auttoi suomen kirjakielen päivittämisessä ja Sibelius kehitti kalevalaisvaikutteiden soveltamista ensiksi Runebergin runoon. Kaksikielisyyden hyvät puolet ovat edelleen olemassa, vaikka kieliriidoista emme koskaan ole päässeet.

Dynaamista vuorovaikutusta halki historian. Vasemmalta ylhäältä: Magnus Lindberg, Martin Wegelius, Jean Sibelius, Robert Kajanus, Aino Sibelius, Sebastian Fagerlund, Helene Schjerfbeck, Tove Jansson, Edith Södergran, Atte Blom, Akseli Gallen-Kallela, Emma Salokoski, Isac Elliot, Elias Lönnrot, Redrama, Märta Tikkanen ja Egotripin Niklas ”Skele” Varisto.

Julkaistu: 6.11.2018 2:00, Päivitetty 6.11.2018 10:22

Hyvää ruotsalaisuuden päivää, Jean Sibelius ja kaikki muut suomenruotsalaiset! Onneksi teitä yhä on esimerkiksi musiikki­elämässämme.

Sebastian Fagerlundin uutta Höstsonaten- eli Syyssonaatti-oopperaa on kehuttu Dagens Nyheteristä Financial Timesiin. Magnus Lindberg sai lopulta tahtonsa läpi, joten London Philharmonic Orchestra kanta­esittää hänen Triumf att finnas till -kuoro- ja orkesteriteoksensa ensimmäisen maailmansodan loppumisen muistokonsertissa Lontoossa Edith Södergranin runoihin alkukielellä. Brittikuoro laulaa siis ruotsiksi.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Kulttuuri