Kulttuuri

Lars D. Eriksson oli ensimmäisiä 60-luvun uusvasemmistolaisia, ja hän uskoo radikalismiin yhä – ”Miten yhteiskunta muuttuisi, ellei olisi aktivismia”, hän kysyy

Oikeusajattelun kentällä Lars D. Eriksson on ollut väsymätön ideatykki ja kalkkeutuneiden ajatusratojen pöllyttäjä.

Kun Lars D. Erikssonia pyytää kuvailemaan kuusikymmenlukulaista henkeä, hän innostuu silmin nähden.

”Minähän olin itse luomassa sitä! Sen alkuhetkiä oli vuonna 1963 startannut melko huomattava Front mot kärnvapen -liike, jota olin organisoimassa Pär Stenbeckin kanssa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Pystytimme myös opiskelijoiden demariryhmän, johon kuului lisäkseni muun muassa Christer Kihlman ja Claes Andersson. Se oli uusvasemmiston ensimmäinen linnake.”

Oikeustieteen professori Lala Eriksson onkin oiva esimerkkihenkilö tuon aikakauden uus­vasemmistolaiseksi. Hän kuului laajasti lukeneeseen yliopistojengiin, joka virittäytyi pasifismiin, yleiseen kulttuurikritiikkiin ja moniin marxilaisiin virtauksiin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eriksson oli julkisoikeuden professorin Paavo Kastarin suosikkioppilas, jolle järjestyi vuonna 1965 arvostettu Fulbright-stipendi Columbian yliopistoon New Yorkiin. Kastarin kautta solmiutui myös yhteys Urho Kekkoseen, joka ei suinkaan ollut välinpitämätön juridiikan uusista tuulista.

”Columbian yliopisto oli liberaali vaikka oikeustieteessä konservatiivinen, ja ympäröivän New Yorkin henki oli aivan ­ainutlaatuisen vireä. Se aika avasi silmiäni, oli monia voimanosoituksia, kuten kansalais­oikeus- ja Vietnam-liikkeiden massiiviset demonstraatiot”, Eriksson muistelee.

Mieleenjäävä oli myös käynti Robert Kennedyn vieraana kongressissa. ”Siinäpä karismaattinen kaveri!”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Oikeusajattelun kentällä Eriksson on ollut väsymätön idea­tykki: kalkkeutuneiden ajatusratojen pöllyttäjä ja uusien hahmottelija.

Hänen ominta työtapaansa ovat tieteelliset esseet ja artikkelit, joilla hän on kyseenalaistanut ja avartanut oikeusteoriaa – ehkä reippaammin kuin kukaan toinen suomalainen aikalaiskollega.

On myös leimallista, että Eriksson on hanakasti perehtynyt oikeudellisiin ajatuksiin muualla Euroopassa ja työskennellyt esimerkiksi Italiassa ja entisessä Jugoslaviassa. Eikä ole sattumaa, että hänet vihittiin ­oikeustieteen kunniatohtoriksi ei Suomessa vaan Tanskassa, Kööpenhaminan yliopistossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Suomalaisista oikeusteoreetikoista hänellä on ollut tiheät työsuhteet etenkin Aulis Aar­nion ja Antero Jyrängin kanssa.

”Auliksen kanssa riitelimme ­aikoinaan hedelmällisesti – se on tärkeää paradigmojen kesken –, ja Anteron kanssa olemme vaikuttaneet toistemme ajatuksiin vuosikymmenien ajan.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Eriksson on pitänyt ja pitää luontevana limittää tutkimusta ja aktivismia. Tutkijatyön rinnalla hän tykkää polemisoida railakkaasti yhteiskuntaa ja politiikkaa, moraalia ja arvoja, melkeinpä mitä tahansa. Kaksoisrooleineen hän kohtasi alkuun vastustusta, mutta nykyään harvemmin.

”Tutkimus ja samanaikainen radikaalikin aktivismi ovat täysin sopivaa ja luonnollista. Rajankäyntiä on silti sikäli harjoitettava, että missä roolissa mitäkin esittää, ja argumenttien täytyy aina olla pitäviä”, hän määrittelee.

”Perusjuttu on kuitenkin selvä: Miten yhteiskunnat muuttuisivat, ellei olisi aktivismia? Ihmiskuntahan uudistuu vain ristiriitojen kautta.”

Eriksson on ollut mukana ajamassa perusoikeuksien ja -vapauksien laajentamista. Voimassa oleva perustuslaki turvaakin keskeisimpiä oikeuksiamme.

Mutta nyt hän näkee ennakoimattomia globaaleja ongelmia.

”Eniten huolestuttaa uusi, sanoisinko antroposentrinen, suuntaus, tämä historiallinen nykyvaihe, jossa ihmisestä on tullut luonnon tulevaisuuden varsinainen ratkaisija”, hän kuvailee. ”Ympäristön muutokset ovat ihmisen kädessä, mutta toisaalta emme pysty hallitsemaan luonnon tapahtumakulkuja.”

Valistusajasta asti vaalitun vapauden merkitys ei Erikssonin mukaan voi enää täysin päteä, koska henkilökohtaisten oikeuksien varjolla voidaan muun muas­sa tuhota luontoa kiihtyvästi. ”Täytyy vakavasti miettiä, onko tähänastinen paradigma yhä kestävä vai ei.”

Uudet uhat luovat valtavan haasteen lainsäädännölle ja juridiikalle, taloudelle ja politiikalle, ja koko yhteiskunnalle, Eriksson hahmottaa.

”Miten rakennetaan uudenlaista estävää normistoa niin, että ei samalla avata ovea uudelle totalitarismille”, hän kysyy.

”Maailmalla olen tätä uutta ajattelua tavannut – en vielä Suomessa.”

Kuka?

Lars. D. Eriksson


 Syntyi 1938 Maarianhaminassa, asuu Helsingissä.

 Ylioppilas 1958, Ålands Lyceum.

 Oikeustieteen kandidaatti 1963, Helsingin yliopisto. Master of Comparative Law 1965, Columbia University, New York. Oikeustieteen tohtori 1980, Turun yliopisto.

 Julkisoikeuden vt. apulaisprofessori 1972–1982, apulaisprofessori 1982–1998 ja professori 1998–2001, Helsingin yliopisto.

 Kööpenhaminan yliopiston oikeustieteen kunniatohtori, 1989.

 Puolentusinaa teosta. Sata- kunta tieteellistä artikkelia.

 Naimisissa.

 Täyttää 80 vuotta lauantaina 10. marraskuuta. Viettää merkkipäiväänsä matkoilla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • 80-vuotias
  • Oikeustiede
  • Radikalismi
  • Veli-Pekka Leppänen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalainen kehitti 44 vuotta sitten tekniikan, jota ilman elektroniikan pieneneminen ei olisi ollut mahdollista – Vihdoin myös voittoja päätyy Suomeen

    2. 2

      Olli Kopra, 26, rakastaa kylpemistä, mutta kynsien leikkaaminen on kurjaa – Kopra on kehitys­vammainen, ja vanhempien mukaan hänellä on liikaa oikeuksia

      Tilaajille
    3. 3

      Sipoon kunta sai tarpeekseen Sipoon­rannan ongelmista: Osa alueesta palautumassa kunnalle joutomaana

    4. 4

      Valtava huumetakavarikko Helsingissä – Poliisi pääsi kansainvälisen liigan jäljille, kun iso hormonilähetys meni vahingossa väärään osoitteeseen

    5. 5

      Kun kumppani tulee raskaan työpäivän jälkeen kotiin ja räjähtää, häntä kannattaa lähestyä tunteella

    6. 6

      Ex-gangsteri ammuttiin Kööpenhaminassa, kun hän poistui elämä­kertansa julkaisu­tilaisuudesta

    7. 7

      Keskitien kulkija keskilännestä, liberaali Kaliforniasta vai mies, jonka kaikki tuntevat? Spekulaatio Trumpin haastajasta käy kuumana jo nyt

    8. 8

      Demokraattien pakka on vaalien jälkeen sekaisin – Trumpin haastaja­kisa tulee olemaan hurja

    9. 9

      Miksi suomalaisessa peruskoulussa halutaan toistaa sama virhe kuin Ruotsissa?

    10. 10

      Hissin kaapeli katkesi chicagolaisessa pilvenpiirtäjässä ja matkustajat syöksyivät 84 kerrosta alaspäin – selvisivät säikähdyksellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pelkäävät, että kauppa­keskus Redi on väärässä paikassa – HS pyysi arvioita, miten Kalasataman kauppa­keskus selviäisi alku­vaikeuksistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Hissin kaapeli katkesi chicagolaisessa pilvenpiirtäjässä ja matkustajat syöksyivät 84 kerrosta alaspäin – selvisivät säikähdyksellä

    3. 3

      Valtava huumetakavarikko Helsingissä – Poliisi pääsi kansainvälisen liigan jäljille, kun iso hormonilähetys meni vahingossa väärään osoitteeseen

    4. 4

      Kylmähermoinen asiakas sekoitti ryöstäjän suunnitelmat – Naamiomies jäi kiinni verekseltään Keravalla

    5. 5

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    6. 6

      Teknologia­jättien pörssi­syöksy syvenee – Mistä Googlen, Facebookin ja kumppanien ala­mäessä on kyse?

    7. 7

      Hissionnettomuus Helsingissä: Mies puristui hengiltä Porvoon­kadulla

    8. 8

      Brexit on iso poliittinen erehdys, josta Suomella on paljon opittavaa

    9. 9

      Asemiehet tunkeutuivat toimistoon Mannerheimintiellä ja vaativat yrittäjältä 20 000 euroa – Uhri ja poliisi järjestivät väijytyksen, rikolliset saatiin tuomiolle

    10. 10

      Sipoon kunta sai tarpeekseen Sipoon­rannan ongelmista: Osa alueesta palautumassa kunnalle joutomaana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    3. 3

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    4. 4

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    5. 5

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    6. 6

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    7. 7

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    8. 8

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    9. 9

      Peltipoliisin ylinopeus­sakoista luistaminen voi johtaa etsintä­kuulutukseen: Malmin poliisi­taloon saapuneesta naisesta ei tullut yhtä 1 800 etsintä­kuulutetusta – hän löi poliisit ällikällä

    10. 10

      Uni oli pelottava, ja siinä kuusivuotias Patrick Tiainen rakasti poikaa – Tiainen nousi karismaattisen seurakunnan johtoon, uskoi Jumalan eheyttävän hänet ja myönsi lopulta, että uni oli totta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää