Kulttuuri

”Lapin paskimman kerrostalon” kasvatti halusi tehdä naisten juomisesta ”nakit silmillä” -elokuvan, mutta sitten serkku rakastui pakolaiseen ja ohjaaja Miia Tervon suunnitelma muuttui

Miia Tervo tekee nyt komediaa ja pyristelee eroon siitä ajatuksesta, että iloinen tarkoittaa tyhmää. Lyhytelokuvistaan palkitun Tervon ensimmäinen pitkä elokuva kertoo rovaniemeläisestä bilettäjästä.

Ihannemaailmassa elokuva­ohjaaja Miia Tervo ei antaisi tätä haastattelua. Ihannemaailmassa hän puuhailisi projektejaan kaikessa rauhassa jossain Muonion perukoilla ja lähettäisi ne sieltä maailmalle.

”Että heippuli! Ja sitten tekisin jo seuraavaa hommaa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta tässä sitä ollaan. Tervon ensimmäinen pitkä elokuva, Rovaniemelle sijoittuva romanttinen komedia nimeltä Aurora, alkaa olla valmis. Tiedottaja on lähettänyt tiedotteen ja ohjaaja suostunut haastatteluun.

Julkisuus tuntuu lyhytelokuvistaan palkitusta Tervosta kummalliselta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Mie en ole edes missään Instagramissa tai Twitterissä. Facebookistakin olen just ajatellut lähteä.”

Tervo selailee edellisenä iltana kirjoittamiaan muistiinpanoja. Ne liittyvät aiheisiin, joita tässä haastattelussa on tarkoitus käsitellä. Tärkein on pohjoisuus.

Juuristaan Tervo puhuu mielellään. Hän kertoo olevansa kahden kulttuurin sekoitus: karjalaisen äidin tytär, joka kasvoi Lapissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta ei siinä Lapissa, jonka kuvasto on meille tutuinta. Ei hirsitalossa tunturien keskellä.

Miia Tervo vietti lapsuutensa Muurolassa, entisessä Rovaniemen maalaiskunnassa, 25 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta.

Muurola tunnetaan psykiatrisesta sairaalastaan ja päihdeklinikastaan. Lapissa on puhuttu ”Muurolaan joutumisesta”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tervon koti oli arktisessa lä­hiössä.

”Asuin lappilaisessa ghetossa. Varmaan Lapin läänin paskimmassa kerrostalossa.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siksi Aurorassa seikkaillaan urbaanissa Lapissa. Elokuvassa ei nähdä joulupukkia, kelohonkamökkejä tai revontulia. Lunta kyllä, mutta ei hiihtokeskusten mainosten tapaan. Tervo halusi välttää ”maisemarunkkausta”.

Ei Muurolassa toki pelkästään surkeaa ollut. Oli kaunistakin. Tervo muistelee hiihtäen taitettuja koulumatkoja ja kirkasta tähtitaivasta. Vaikka asunnon ikkunasta näki vain vastapäisen kerrostalon, heti sen takana odotti avara luonto.

Rovaniemellä käydyn lukion jälkeen Tervo muutti Helsinkiin ravintolatöihin. Sitten kalatehtaalle Norjaan. Vapaaehtois­töihin maailmalle. Oriveden opistoon kirjoittamaan runoja.

Mukana kulki matkoja varten hankittu pieni vhs-kamera. Sillä Tervo ”kuvaili” ja ”räpelsi”. Ei hän mitenkään osannut kuvitella, että elokuvasta voisi tulla joskus ammatti.

”Se oli sitä pienen paikkakunnan näköalattomuutta. Että ei meillä päin. Taikki (taideteollinen korkeakoulu) oli hienoja ihmisiä varten.”

Kunnes eräs tuttu muurolalainen tyttö otti ja meni sinne.

Se antoi Tervollekin itsevarmuutta ja uskallusta. Hän lähti opiskelemaan elokuvaa ensin Turkuun, koska ei halunnut muuttaa Helsinkiin.

Lopulta TaiK-kortti oli katsottava. Tervo pyrki ja pääsi.

Helsinkiin hänellä on edelleen vähän vaikea suhde, vaikka kaupungin kanssa on tullut vietettyä vuosikymmen.

”Täällä voi olla liikaa impulsseja ihmiselle, joka on kasvanut siellä, missä näkee yhden oravan tunnissa.”

Lappi on tällä hetkellä erittäin suosittu tv-sarjojen ja elokuvien kuvauspaikka. Auroran miljöövalinnan syy oli pragmaattinen.

”Elokuva sijoittuu Lappiin, koska mie sijoitun henkisesti Lappiin”, Tervo sanoo.

Tarinan päähenkilö on nuori kynsiteknikko Aurora, joka bailaa yöt läpeensä Rovaniemen baareissa. Aurora tapaa sattumalta turvapaikanhakija Darianin. Darian etsii suomalaista vaimoa, jotta saisi jäädä tyttärensä kanssa Suomeen. Lapseen tutustuttuaan Aurora lupautuu auttamaan Dariania, ja niin puolison etsintä käynnistyy.

Pakolaisuus on elokuvassa vain olosuhde, Tervo korostaa, ei mikään teema. Hän alkoi kirjoittaa Auroraa ennen vuoden 2015 maahanmuuttokeskustelua.

”Kuka vain voi joutua pakolaiseksi”, Tervo muistuttaa.

”Minun isovanhempani olivat pakolaisia Karjalasta. Elokuvan tuottaja Max Malka on saapunut Suomeen pakolaisena kolmevuotiaana.”

Auroran pääteema on ohjaajan mukaan ”rakkaus luonnonvoimana”. Tervoa kiinnostaa rakkauden hallitsemattomuus. Miten se saapuu odottamatta ja kaappaa ihmiset mukaansa.

Hän ei halunnut kuvata ihmisten välistä konfliktia vaan sitä, miten he löytävät toisensa.

Tervo myöntää suhtautuneensa romanttiseen komediaan aiemmin vähän ylenkatsoen. Hän kutsuu romcomia laiminlyödyksi genreksi. Lajityyppi on hänestä parhaimmillaan silloin, kun tarinan pohjalla on tragedia.

Auroran tapauksessa tragedia on periytyvä päihdeongelma. Tervo oli jo aiemmin kaavaillut elokuvaa nuoresta naisesta, joka juo liikaa. Nimen piti olla Nakit silmillä. Suunnitelmalle ei ­kuitenkaan myönnetty rahoitusta.

Aurora syntyi, kun sattuma yhdisti kolme projektia.

1. Tervolla oli Nakit silmillä -idea.

2. Tervon serkku tapasi ruokakaupassa pakolaisen ja rakastui.

3. Max Malka tarjosi Tervolle keskeneräistä komediallista käsikirjoitusta.

Ta-daa! Tervo ryhtyi kirjoittamaan. Rahoituskin järjestyi.

Dramaturgiksi otettiin se muurolalainen TaiK-pioneeri, käsikirjoittaja Laura Immonen.

Tuotantoyhtiö on Riina Hyy­tiän ja Johanna Vuoksenmaan perustama Dionysos Films, jolla on tilillään esimerkiksi elokuvat 21 tapaa pilata avioliitto ja Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu! sekä tv-sarjat Nörtti: DragonSlayer666 ja Karppi.



Näyttelijöiksi valikoitui nousevia tähtiä. Pääosia esittävät Mimosa Willamo ja Amir Escandari, yhtä sivuroolia Oona Airola.

”He löytyivät ihan koekuvausten kautta. Esimerkiksi Mimosa vain tuli sinne ja oli se. Hänessä on sellaista latautunutta vaivattomuutta. Hän näyttelee tarkasti mutta kevyesti.”

Näyttelijöiden puhetta treenattiin murrekouluttaja Malla Kuuranteen kanssa. Dialogi on nykyrovaniemeläistä puhekieltä. H:n päältä ei puhuta.

Se Lappi-kliseistä.

Tervo pyrkii Aurorassa yhdistämään korkealaatuista taidetta ja alhaista huumoria. Hän puhuu melkein samaan hengenvetoon runoudesta ja ”pillu- ja pallivitseistä”.

”Tietenkin minua hävettää jo valmiiksi, että mitä tuli tehtyä, mutta olen myös tosi kiitollinen ja onnellinen tästä elokuvasta”, hän sanoo.

Tervo kertoo olevansa taipuvainen ”slaavilaiseen viulunvingutukseen”. Sen vastapainoksi tarvitaan hulvattomuutta ja viihdettä.

Yksi Auroran johtoajatuksista oli, että itseään ei saa ottaa liian vakavasti. ”Ajattelin, että minun pitää köpöstellä [hullutella]”, Tervo sanoo.

Hän lisää, että elokuvan tekeminen on itsessään todella kiusallista puuhaa. Kaikilta vaaditaan oman häpeän kohtaamista ja outoihin tilanteisiin heittäytymistä.

On helpompaa maalata pelkkää mustaa kuin kaivaa esiin valoa. Tervo yrittää pyristellä irti siitä ajatuksesta, että iloinen tarkoittaa tyhmää.

”Tein irtioton ja päätin, että mie en jaksa aina mollistella.”

Kuka?

Miia Tervo


 Elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja.

 Syntynyt vuonna 1980. Kasvanut Muurolassa ja Rovaniemellä.

 Asuu Helsingissä.

 Saanut monia palkintoja lyhytelokuvistaan Hylje, Santra ja puhuvat puut, Lumikko sekä Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia.

 Ensimmäisen pitkän fiktioelokuvan, Auroran, ensi-ilta on 25. tammikuuta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuvat
  • Lappi
  • Kulttuuri
  • Noora Vaarala

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    2. 2

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    3. 3

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    4. 4

      Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa

      Tilaajille
    5. 5

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    6. 6

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      100-vuotias tennishalli revittiin liki maan tasalle Helsingin Tähtitorninmäellä – Tilalle asuntoja

    9. 9

      Kauppa­keskus Redin johtaja ei kommentoi yrittäjien lähtöaikeita: ”Vuokralaiset vastaavat itse omasta liiketoiminnastaan”

    10. 10

      Miksi siikafilee maksaa enemmän kuin naudan sisäfilee? Kalan hinta voi jopa jatkaa nousuaan, ja se johtuu kalastajien iästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    2. 2

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

    4. 4

      Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

    5. 5

      Paniikkia, konkurssien pelkoa ja lähtöaikeita – Kauppakeskus Redin asiakaskato ajaa yrittäjiä ahdinkoon

    6. 6

      Tällainen on Suomi: Kun Trump kertoi uskomattoman väitteen Pohjolan metsänhoidosta, suomalaiset lähtivät metsään haravoimaan ja imuroimaan

    7. 7

      Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

    8. 8

      Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

    9. 9

      Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

      Tilaajille
    10. 10

      Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

      Tilaajille
    2. 2

      Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

    3. 3

      Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

    4. 4

      Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

    5. 5

      Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

    6. 6

      Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

      Tilaajille
    7. 7

      Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

      Tilaajille
    8. 8

      Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

    9. 9

      Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

    10. 10

      Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää