Kulttuuri

Hitchcock halusi mässäillä raiskauksella Marnie-elokuvassaan – Oopperasovituksessa tarina kerrotaan toisin

New Yorkin Metropolitan Operan produktion näkee Suomessa vielä keskiviikko-iltapäivällä ja lauantaina 17 elokuvateatterissa Helsingistä Ouluun.

Ympyrä sulkeutui, kun 88-vuotias näyttelijä ja eläinaktivisti Tippi Hedren saapui New Yorkin Metropolitan Operaan Nico Muhlyn Marnie-oopperan lokakuiseen ensi-iltaan yli 50 vuotta sen jälkeen, kun hän oli itse näytellyt roolia Alfred Hitchcockin elokuvassa.

Hedren kumarsi yhdessä oopperan Marnien eli mezzosopraano Isabel Leonardin kanssa punaisessa puvussa, mikä oli viesti: elokuvassa Marnie pelkää kaikkea punaista lapsuuden trauman vuoksi. Mutta Tippi Hedren ei pelkää mitään.


Ei edes Hitchcockin haamua, vaikka Hedrenin mukaan ohjaaja harjoitti seksuaalista häirintää pyrkimällä toistuvasti, mutta turhaan fyysiseen suhteeseen nuoren näyttelijättären kanssa.

”Minulla on sen asian kanssa täysin rauhallinen olo. Kun kirjoitin siitä muistelmiini (2016), se vapautti minut”, Hedren sanoi New York Timesin haastattelussa.

Marnien tarina kertoo myös naisen vapautumisesta, mutta perin omituisella tavalla. Winston Grahamin alkuperäisromaani vuonna 1961 käsitteli raiskausta avioliitossa asialla mässäilemättä, mikä oli hänen kirjoissaan toistuva teema. Brittikirjailijaa askarrutti asia, jota rikoslaki ei tuolloin tuntenut sen enempää Britanniassa, Yhdysvalloissa kuin Suomessakaan.

Kirjailijan alkuperäisversiossa Marnie on kasvanut uskonnollisen äitinsä pahoinpitelemänä lapsena seksiä kammoavaksi kleptomaaniksi, joka kiristetään naimisiin. Raiskaus tapahtuu avioliitossa, mutta mies katuu ja tilaa vaimoa auttaakseen psykoanalyysin, kun tällä selvästi on muitakin ongelmia. Sen avulla Marnie saa tiedon vielä ratkaisevammasta lapsuuden traumasta ja mahdollisuuden tasapainoisempaan jatkoon.


Hitchcock muokkasi juonta esikuvanaan Shakespearen näytelmä Kuinka äkäpussi kesytetään. Elokuvassa Marnien pakottaa naimisiin James Bondina tähdeksi noussut nuori Sean Connery.

”Et rakasta minua. Olen sinulle kuin jokin villieläin, jonka olet pyydystänyt”, Marnie valittaa.

”Juuri niin, Marnie. Pyydystin jotain todella villiä, sain sinut ansaan ja aion pitää sinut”, mies vastaa julmasti.

Hitchcockilla oli hurjat suunnitelmat kohtaukseen, jossa mies raiskaa häämatkalla haluttoman Marnien. ”Kun hän tuikkaa sen naisen sisään, haluan lähikuvan naisen kasvoista”, ohjaaja kertoi käsikirjoittaja Evan Hunterille. Hän siis halusi mässäillä raiskauskuvastolla.

Hunterin mielestä tämä oli virhe, ja ohjaaja antoi hänelle potkut. Uuden naispuolisen käsikirjoittajan kanssa Hitchcock ei käyttänyt ”raiskaus”-sanaa, mutta asia tulee kyllä selväksi kohtauksesta. Tämän jälkeen aviomies hoitaa vielä raiskaamansa vaimon psykoanalyysinkin itse. ”Sinä Freud, minä Jane”, Marnie pilkkaa. Sovinismin kritiikkiä voi kuulla myös repliikissä, jossa hän toteaa miehen aina luulevan naisen olevan päästään vialla, jos mies ei kelpaa naiselle.

Mutta niinpä vain aviomiehen tekemän psykoanalyysin jälkeen lapsuuden trauma avautuu ja aviomies lupaa hoitaa kaiken muunkin parhain päin elokuvan loppukohtauksessa. Marnie tottelee passiivisesti.

Ei siis ihme, että Marnie on Hitchcockin elokuvista kiistellyimpiä.


Entä Nico Muhlyn ooppera? Se muistuttaa sivujuonineen paljon enemmän kirjaa ja sijoittuu sen mukaisesti 1950-luvun Englantiin.

Raiskaus on nyt vain raiskausyritys, mikä voi heijastaa näitä tarkkoja aikoja, jolloin takavuosina kirjoitettuja julmia tarinoita halutaan siivota vähemmän julmiksi.

Ehkä siis jo piankin näemme Puccinin Toscan, jossa kukaan ei kuole eikä Scarpia kiduta ja teloituta Cavaradossia tai yritä raiskata Toscaa. Mutta Marnie-oopperassa raiskausyritys seurauksineen on draaman kannalta ihan tarpeeksi vastenmielinen, eikä erityistä vesityksen makua siis synny. Marnie yrittää myös oopperassa itsemurhaa heti tapahtuman jälkeen, mikä kuvataan hyvin tehokkaasti.

Juoni jatkuu kirjan tavoin miehen katumuksella ja ammattimaisen psykoanalyytikon avulla. Analyysissä lapsuuden traumaksi löytyy elokuvasta poiketen Marnien pikkuveli, jonka kuolemasta äiti tytärtään syyttää. Vasta äitinsä haudalla Marnie saa kuulla, että prostituoituna toiminut äiti itse oli tappanut vauvan heti synnytyksen jälkeen.


Muhly sai jo Two Boys -oopperansa New Yorkin Metropolitaniin, ja Marnie saapui samaan taloon English National Operan kautta.

Kriitikkojen mielipiteet jakautuivat niin Lontoossa kuin New Yorkissa, ja fokuksen puuttumista on harmiteltu. Mutta produktion välittäminen Suomenkin elokuvateattereihin auttoi, kun kameraohjauksen lähikuvat antoivat uusia rytmisiä mahdollisuuksia huomion kiinnittämiseen lavan tapahtumiin.

Kannattaa kokeilla, jos aihe ja amerikkalainen nykymusiikki kiinnostavat: viime lauantain suoran lähetyksen taltiointi toistetaan monissa elokuvateattereissa Helsingistä Ouluun vielä keskiviikkona ja lauantaina.

Miehitys on hyvä: Isabelle Leonardin Marnie, baritoni Christopher Maltman hänen aviomiehenään ja kontratenori Iestyn Davies miehen hulttioveljenä ja kilpailijana onnistuivat kaikki mainiosti, samoin Robert Spanon johtama Metropolitanin orkesteri ja kuoro.


Michel Mayerin ohjaus on sujuva. Salapoliisimaiset miestanssijat Marnien ympärillä tuovat ekspressionisia film noir -sävyjä. Marnie-kopiot useissa kohtauksissa kertovat identiteetin häilyvyydestä.

Säveltäjä Nico Muhlylle Bernard Herrmannin alkuperäinen elokuvamusiikki on pelottavan kova vertailukohta. Muhlyn musiikki kuljettaa tarinaa kuitenkin sujuvasti ja suoraviivaisesti eteenpäin vähän John Adamsin tapaan. Helppotajuista nykymusiikkia minimalismivaikuttein siis. Paikoin huomaa myös, että 38-vuotias Muhly tuntee myös populaarimusiikin historiaa.

Ensimmäisessä näytöksessä ei tosin ole paljoakaan mieleen jäävää, mutta musiikki ja varsinkin kuorokohtaukset kohenevat kovasti toisessa näytöksessä.

”Tiedätkö mitä tarkoittaa, kun sanon EI”, Leonard laulaa ja muistuttaa samalla, että myös alkuperäinen kirja antoi Marnien kertoa avoimesti inhosta ja kauhusta, jota ei-sanaa ymmärtämättömät miehet tuottavat.

Tästä päästään loppukohtaukseen, joka on oopperan mielenkiintoisinta antia: Nicolas Wrightin libretossa ei tyydytä pseudo-freudilaisuuteen, vaan lähestytään Jean-Paul Sartrea, joka korosti yksilön valinnanvapautta kaikissa tilanteissa. Vapaus valita voi olla rajattua, mutta siihen yksilön kannattaa Sartren mukaan keskittyä ja valinnoistaan on itse kannettava vastuu.

Niinpä Marnie ei suostu vain uhrin rooliin, vaikka sekin hän totisesti on. Hän ei väitä kleptomaniaansa vain traumojensa syyksi. Hän itse päätti varastaa toistuvasti. Hän olisi voinut olla varastamatta.

Hän ojentaa kätensä itse poliiseille käsirautojen asettamista varten ja laulaa: olen vapaa. Tietysti traumat ja niiden aiheuttajat ovat vaikuttaneet tapahtumiin, mutta rikoksistaan vastuun ottamisen valinnan hän tekee itse.

Ja siksi oopperan Marnie poistuu näyttämöltä paljon vahvempana kuin kirjan tai Hitchcockin elokuvan Marnie.

Marnie-ooppera esitetään useissa Finnkinon teattereissa 14. marraskuuta ja 17. marraskuuta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    2. 2

      Facebook ja Attendo rakensivat bisneksensä oletuksille, jotka valtio voi nyt viedä pois

    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      Veren­myrkytys murentaa muistin, syylliseksi paljastui sokeri

    5. 5

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    6. 6

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    7. 7

      Autojen päälle ropisi hiekkaa Britanniassa, Suomessa ihasteltu poikkeuksellisen upeita auringon­laskuja – kumpaakin ilmiötä selittää ilma­kehään noussut hiekka­pöly

    8. 8

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    9. 9

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    10. 10

      Kirjailijan perikunta irtisanoutuu Tolkien-elokuvasta – Dome Karukoski: ”Aika tyypillistä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    3. 3

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    4. 4

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    5. 5

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    6. 6

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    7. 7

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    8. 8

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    9. 9

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    10. 10

      Pihvi näyttää tihkuvan verta mutta on herneestä tehty – Lihankorvikkeen kehittänyt yritys nousemassa miljardin euron arvoiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    5. 5

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    6. 6

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    7. 7

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    11. Näytä lisää