Taiteilijoiden luomus

Kun Akseli Gallen-Kallela palasi Afrikasta, hän lahjoitti ampumansa antiloopin eläinmuseoon. Nyt Luonnontieteellisen museon eli Luomuksen kokoelmat täyttävät 340 vuotta. Kansallismaalarin lisäksi muutkin taiteilijat ovat jättäneet jälkensä museoon.

Antiloopin viimeinen näky saattoi aikoinaan olla Akseli Gallen-Kallela. Nyt suurisilmäinen, täytetty impala eli pala-antilooppi katselee vierasta Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä.

Kansallismaalari ampui kolme impalaa suurella Itä-Afrikan-retkellään nykyisen Kenian alueella vuoden 1910 paikkeilla.

Saaliiksi Gallen-Kallela (1865–1931) sai paitsi vaikutteita maalauksiinsa myös roiman määrän eläinnäytteitä. Antiloopit hän lahjoitti Helsingin yliopiston kokoelmiin, johon Luonnontieteellinen museo eli Luomus perustuu.

Tällä viikolla kokoelmat täyttävät peräti 340 vuotta.

Neljännen kerroksen parvella seisovat Gallen-Kallelan impalat kertovat, että näiden seinien sisällä on tallessa aimo annos myös taide- ja kulttuurihistoriaa.


1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oli muodikasta matkustaa Afrikkaan safarille. Jos siis sattui kuulumaan eurooppalaiseen yläluokkaan kuten Gallen-Kallela.

Hän oli jo ennen Afrikan-matkaansa kosmopoliitti ja asui perheineen Pariisissa. Matka junalla Marseilleen ja höyrylaivalla Punaisen meren kautta Mombasan lähelle kesti 28 päivää.

Tuohon aikaan ihannoitiin tutkimusretkiä ja ”jaloja villejä”. Eläinnäytteiden kerääminen tieteen tarpeisiin koettiin yleväksi tehtäväksi. Koko Gallen-Kallelan perhe viihtyi jahdeissa. Kymmenkesäisellä Jorma-pojallakin oli aseenkantaja. Palvelusväeksi oli palkattu paikallisia.

Gallen-Kallela rahtasi Itä-Afrikasta ja lahjoitti eläinmuseolle antilooppien lisäksi 285 hyönteistä, 24 sammakkoeläintä ja matelijaa sekä toista sataa nisäkkäiden ja lintujen nahkaa tai kalloa. Ne eivät ole näytillä yleisölle. Hyönteisten joukosta löydettiin sittemmin ainakin neljä uutta lajia.

Jos kokoelmien ikävuodet ällistyvät, niin tekee myös laajuus. Tallessa on 13,4 miljoonaa luontonäytettä. Suurin osa näytteistä makaa viileissä halleissa Pohjoisen Rautatiekadun museorakennuksen kellarissa.


Erästä tilaa kutsutaan ”hyönteishalliksi”. Se sisältää myös kovakuoriaiset, jotka keräsi marsalkka Mannerheimin samanniminen isoisä Carl Gustaf Mannerheim (1797–1854) kaksisataa vuotta sitten. Kuoriaistutkimuksillaan Marskin vaari niitti kansainvälistä mainetta.

Hyönteishallissa vitriinihyllyt kohoavat kuin muurit. Luomuksen johtaja Leif Schulman nykäisee matalan vetolaatikon esiin rivistöstä. Lasin alla lepää kymmeniä kiiltäväselkäisiä Mannerheimin kuoriaisia, lävistettyinä samaan nippuun piskuisten lajitietolappustensa kanssa. Tiedot on nyherretty käsin.

”Ajattele sitä työtuntien määrää, joka näihin pikku ötököihin on käytetty. Tajunnanräjäyttävää!” Schulman hihkaisee.

1800-luvun merkkihenkilöiden luontonäytevillityksestä kertoo myös ykköskerroksen luunäyttelyssä komeileva stellerinmerilehmä. Tai sen luuranko – yksi muutamasta säilyneestä.

Hieman hyljettä muistuttava sireenieläin tuli länsimaalaisten tietoisuuteen Alaskassa 1741. Alle 30 vuotta myöhemmin se oli ilmeisesti metsästetty sukupuuttoon.

Museon kokoelmiin stellerinmerilehmän luuranko päätyi, kun Alaskan kuvernööri tai joku hänen alaisistaan löysi sen Beringinsaarelta 1860-luvulla ja lähetti kappaleet Helsinkiin.

Miksi Suomeen? No, noihin aikoihin Alaska kuului Venäjälle, ja sen kuvernöörinä toimi helsinkiläissyntyinen Hampus Furuhjelm (1821–1909).


Täytettyjen eläinten näyttelyä ei äkkiseltään miellä taiteeksi, mutta sitäkin se sisältää. Suurin osa eläimistä poseeraa lasin takana niin sanotussa dioraamassa eli lajilleen tyypillisessä keinotekoisessa maisemassa.

Ja maisemien luomiseen on tarvittu käsityötä ja lahjakkuutta, sellaista kuin Seppo Polamerellä (1936–2017). Hän oli kuvittaja ja taidegraafikko, jolla Luomus teetti dioraamansa noin 10 vuotta sitten, kun museo viimeksi remontoitiin.

Laji ja sen esiintymisalue saattoi sijaita missä tahansa. Polameri maalasi eläimelle uskottavan taustan, ja konservaattorit rakensivat sen jalkojen alle maastotilkun, jollaista eläin eläessään tallasi.

Afrikkalainen juomapaikka -dioraaman lattiaosuuden peitteeksi aseteltiin aitoa afrikkalaista hiekkaa, heinää ja muita kasveja. Niitä Polameri ja luomuslaiset kävivät keräämässä Namibiasta. Heiniä ja oksia Polameri käytti siveltiminäkin.

Polameri oli vannoutunut luontoihminen. Hänet tunnetaan kymmenien luontoaiheisten kirjojen kuvituksista. Yksi tärkeimmistä töistä oli Veikko Huovisen romaanin Puukansan tarinan (1984) kuvittaminen.

Museon näyttelyä Polameri huhki valmiiksi, vaikka hänen selkänsä alkoi jo pettää. Saksanhirven elinympäristöä esittävässä dioraamassa syksyisen tammen oksalla istuu näyte, jollaisen paikalleen asettelusta Polameren voi kuvitella ammentaneen voimaa – sininärhi, jonka aikoinaan täytti Magnus von Wright.


Von Wright (1805–1868) oli lintututkija ja yksi Suomen maineikkaimmista luontomaalareista. Saksanhirvi-dioraaman sininärhi on erityinen, koska se esiintyi hänen toiseksi viimeisessä lintumaalauksessaan. Von Wrightin täyttämä on myös Alaskaa ja kodiakinkarhua esittävän dioraaman valkokaulusmerikotka.

Seppo Polameren maalaamia dioraamojen taustoja on museossa 36 kappaletta. Hän signeeraustaan ei niistä löydä, mutta voi sanoa, että Luomus on Polameren pysyvä taidenäyttely.

Eläinten ”täyttämisestä” puhuminen on itse asiassa epätarkkaa ilmaisua. Eihän se niin mene, että kuolleesta eläimestä jotenkin mystisesti ensin imaistaisiin sisuskalut pois ja sen jälkeen onttoon taljaan pumpattaisiin jähmettävä täyteaine.

Ensin konservoija veistää eläimen muotoisen patsaan, Luomuksen johtaja Schulman terottaa.

Materiaalina käytetään nykyisin uretaania. Työ vaatii eläimen luiden, lihasten ja asentojen tuntemusta sekä runsaasti kädentaitoja. Uretaanipatsaan peitteeksi asetellaan sitten talja.

Vuonna 1919 silloiseen eläinmuseoon nimitettiin konservaattoriksi Jussi Mäntynen. Hän sai tehtäväkseen työstää itsensä Akseli Gallen-Kallelan lahjoittamat impalat näyttelykuntoon.

Mäntynen koki riittämättömyyttä ja haki Helsingin yliopistolta apurahaa perehtyäkseen alaansa, muttei saanut. Hänet todettiin täysin oppineeksi.

Niinpä Mäntynen matkusti omilla varoillaan talveksi Berliiniin tutkimaan afrikkalaisia eläimiä. Palattuaan hän konservoi impalat.


Neljännen kerroksen antilooppeja kosketti siis toinenkin suuri suomalaistaiteilija. Kuvanveistäjä Mäntysen (1886–1978) tunnetuimpia töitä on pronssinen Hirvi vuodelta 1923.

Nelimetrinen veistos tervehtii vieraita Luonnontieteellisen museon pääoven pielessä.

Lähteinä myös: Gallen-Kallelan museo, Kuvittaja-lehti, Toivo T. Kaila: J. R. Mäntysen eläimiä (WSOY 1928).

Mikä?

Luonnontieteellinen museo


 Helsingin yliopiston luonnontieteellinen museon eli Luomuksen kansalliskokoelmat täyttävät 340 vuotta 24.11.

 Kokoelmien perustamisvuosi on 1678. Silloin Turun akatemiaan perustettiin kasvitieteellinen puutarha, ja ammattimainen luonnontieteellisen kokoelmatoiminta Suomessa alkoi. Kokoelmaa käytettiin tutkimukseen ja opetukseen.

 Turun kuninkaallinen akatemia muuttui myöhemmin Helsingin yliopistoksi.

  Luonnontieteellinen museo on toiminut Pohjoinen Rautatiekatu 13:ssa vuodesta 1923. Rakennus valmistui 1913 venäläiseksi poikakouluksi. Vuosina 1917–1923 talossa toimi kadettikoulu.

 Kokoelmiin kuuluu eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteitä. Yhteensä niitä on 13,4 miljoonaa. Vain hyvin pieni osa on esillä yleisölle näyttelytiloissa.

 Museo on avoinna yleisölle päivittäin paitsi maanantaisin.


 Liput 14 e (aikuiset) ja 7 e (lapset 7–17 v.). Keskiviikkona 21.11. museo on suljettu.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    2. 2

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    3. 3

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Juutalainen akateemikko Alain Finkielkraut joutui rasistien kynsiin Pariisissa, Macron tulistui twitterissä

    6. 6

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    7. 7

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    8. 8

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    9. 9

      Lehti: Japanin pääministeri esitti Trumpia Nobelin saajaksi Yhdys­valtojen pyynnöstä

    10. 10

      Suomen hiihtohistorian ehkä ikimuistoisin virhearvio täyttää tänään 45 vuotta: puusukset veivät Juha Miedolta MM-kullan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    2. 2

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    3. 3

      Uutta tietoa Espoon vajoavasta suurkampuksesta: Pikapäätöksellä suljettavan rakennuksen vaarallisuus juontuu 30 vuotta sitten tehdystä virheestä

    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    6. 6

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    7. 7

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    8. 8

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    9. 9

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    10. 10

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää