Kulttuuri

”Mielenosoittajat ovat elävä todiste siitä, että emme olleet turhaan rintamalla”, sanoo balladillaan presidenttiparin ja Linnan yleisön hurmannut Mauri Maunula – HS selvitti laulun koko tarinan

Mauri Maunula lauloi rouva Jenni Haukiolle Linnassa. HS selvitti laulun ja sen tekijän tarinan.

”Äänisen yö, lainehet lyö, rantoja vasten sen / kun myrskysää nyt yllättää / ja Inha-Itä päälle rynnistää.”

97-vuotiaan sotaveteraanin Mauri Maunulan yllätyslaulu rouva Jenni Haukiolle ja tasavallan presidentti Sauli Niinistölle oli epäilemättä unohtumattomin musiikkinumero Suomen itsenäisyyden 101-vuotisjuhlavastaanotolla. Näin laulu soi Linnassa:


Nyt on perjantai, juhlista seuraava päivä. Kuulemme laulun uusintaesityksenä HS:n videokuvauksessa Mauri Maunulan ja hänen poikansa Risto Maunulan kotona. Näin laulu soi perjantaina:
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


”Runsas vuosi sitten kuulin, että saatan saada kutsun. Silloin päätin, että yritän yllättää ja kysyn rouva Jenni Haukiolta, saanko laulaa hänelle serenadin, jonka armeijakaverini Paavo Astala sävelsi vuonna 1942.”

Näin saimme laajempaan julkisuuteen harvinaisuuden, joka avaa kiinnostavan ja liikuttavan näkymän myös sotiemme lauluperinteen muodostumiseen sekä kahden sotaveteraanin elämään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mauri Maunula osallistui Suojeluskunnan toimintaan jo poikana ja pestautui vapaaehtoiseksi ilmavoimiin vähän ennen talvisodan alkua, vaikka lapsuudenhaave hänen kertomansa mukaan olikin ”ratikkakiskojen jynssääjä”.

”Koulutuksen jälkeen tapasin Äänislinnassa (Petroskoi) kolme tähystäjää, jotka muistan erinomaisen hyvin. Ensimmäinen oli Paavo Kahla, josta tuli syksyllä 1942 Mannerheim-ristin ritari. Voi sanoa, että hän oli Suomen ansiokkain tiedustelulentäjä. Viimeiseltä lennolta hän ei palannut.”

”Toinen oli Oiva ”Oke” Halmetoja, josta tuli Suomen parhaita moukarinheittäjiä. Monen vuoden ajan Suomen yleisurheilumaajoukkueen kapteeni.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ja kolmas oli Paavo Astala, minua nelisen vuotta vanhempi viipurilaismies. Ennen talvisotaa hän oli mestariluokan jää- ja pesäpalloilija. Hän jäi mieleen absolutistina, jonka elämän ainoa alkoholi oli ripillepääsyn ehtoollisviini.”

Astala oli myös kitaristi ja armoitettu sanoittajanikkari. Hän teki laivueelle hervottoman juomalaulunkin, mutta siitä hieman myöhemmin.

”Astala lauloi omiakin kappaleita, ja Äänisen yö jäi niistä mieleeni kauniina ja hieman kaihoisana. Olen sitä harvakseltaan esittänyt puolijulkisesti, ja aina se on tehnyt vaikutuksen kuulijoihin.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Maunula ei pitänyt Astalaan yhteyttä sodan jälkeen, mutta kyseli laulua tämän perheeltä myöhemmin.

Astalan tytär Marjatta Peltomaa löysi sittemmin laulun sanat äitinsä päiväkirjasta hänen isänsä käsialalla. HS tavoitti Peltomaan perjantaina puhelimitse.

”Isäni Paavo on kirjoittanut sen äitini Eevan päiväkirjaan 15. marraskuuta 1942 ja lisännyt sulkuihin: (laulettu Äänisen radiossa)”, Marjatta Peltomaa kertoo. ”Siinä kerrotaan, että laulu syntyi ’kämpillä’ eli siellä jossain.”


Marjatta Peltomaa muistaa, että isä lauloi laulua joskus ja äiti hyvinkin usein.

”Itsenäisyyspäivän iltana katsoimme televisiosta kättelyjonoa ja mainitsin jo silloin, että tuossa tulee se herra, joka on kysellyt isäni laulua. Mutta en voinut aavistaa, että hän laulaisi sen rouva Jenni Haukiolle”, Peltomaa iloitsee.


Paavo Astala jatkoi sodan jälkeen esimerkiksi varaston esimiehenä Kuusankoskella. Sydänkohtaus vei hänet 1980-luvulla, mutta laulu levisi, vaikka tytär tai laulun itsenäisyyspäivänä laulanut Maunula eivät siitä tienneet.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yksi veteraaneista oli nimittäin sotilaslentäjä Juhani Sarasto, josta tuli maa- ja metsätaloustieteiden tohtori ja joka lauloi Äänisen yötä opiskelukavereidensa kanssa.

Näin laulu päätyi metsäylioppilaiden laulukirjaan vuonna 1972 ja myöhemmin nuotinnettuna myös kirjaan Ja pokasaha soi – metsäväen lauluperinnettä. Kirja kertoo, että laulun toi Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäharjoitteluasemalle juuri Juhani Sarasto. Kirjassa arvellaan, että sanat olisi tehnyt ”Sarasto yhdessä asetovereidensa kanssa” ja että laulun sävellys olisi ehkä lainattu Duke Ellingtonilta.

Tältä pohjalta metsänhoitaja Jyri Makkonen järjesti myös Ja pokasaha soi -levytyksen, jolta löytyy Hyytiälän Pelimiesten tulkinta samasta laulusta. Tällä levyllä sävellys arvataan traditionaaliseksi ja sanat on laitettu vain Saraston nimiin.

Väärää tietoa, sanoo Linnan juhlien sankari Mauri Maunula.

”Sarasto oli tuttu mies. Hän sai lentomerkin vasta toukokuussa 1943, mutta opin laulun jo keväällä 1942 Paavo Astalalta. Laulu ei myös ole lainkaan ihailemani Duke Ellingtonin tyyliä.”

Ja pokasaha soi -kirjan toimittajiin kuulunut Leena Paaskoski kertoo, ettei ole tiedossa, että Sarasto olisi väittänyt sitä omaksi laulukseen. Vähitellen laulusta on vain ryhdytty metsäylioppilaiden piirissä puhumaan Saraston lauluna, koska hän piti sen esitysperinnettä elossa.

Mutta harvinainen laulu on. Se oli uusi esimerkiksi sota-ajan lauluperinnettä tutkineelle Maarit Niiniluodolle.

”Se kuulostaa hyvin tyypilliseltä sota-ajan laululta. Sotapropaganda halusi voittoisia sankarilauluja, mutta rintamalla oltiin selkä menosuuntaan ja katsottiin kaihoten kotiin päin”, Niiniluoto sanoo.

Tämän allekirjoittaa myös Mauri Maunula.

”Paavohan sanoi, että sen viimeisen rivin saa laulaa kahden sijasta kolmekin kertaa, jos on kova koti-ikävä. Siis rivin kotiin luontohon entisehen”.

”Se oli asemasotavaihetta. Rintama oli kiinteytynyt ja venäläisten ilmatoiminta aika vähäistä. Suoraan sanottuna sodassa oli usein aika pitkäveteistä.”

Mutta ei aina. Maunula lensi sodassa 69 tiedustelu-, torjunta-, suojaus- ja maataistelulentoa.

”Ilmassa en pelännyt. Vaikka näimme raskaan ilmatorjunnan leimahduksia, lentäessä ei pystynyt oikein hahmottamaan, miten lähelle ne tulevat.”

Maassa kävi kerran toisin.

”Odotimme kerran Wärtsilässä lähtökäskyä koneissa, kun näin vihollislaivueen suuntavan suoraan kohti ja lentokoneista irtoavan kuin pieniä paketteja. En ole koskaan päässyt lentokoneesta pois niin nopeasti kuin silloin: siivelle, siivestä maahan ja muutamalla loikalla avo-ojaan. Sillä sekunnilla alkoi helvetinmoinen pauke ja sirpaleiden vinkuna.”

Kun Maunula nousi ylös, hän näki oman koneensa täynnä sirpaleita. Bensaa lirisi maahan.

”Naapurikone oli ilmiliekeissä. Siinä ollut kersantti, lempinimeltä Lakana, sai sirpaleen reiteensä, mutta ei onneksi mitään muuta.”

Maunula pääsi myös kadettikouluun ja kohtasi presidentti Risto Rytin ja Mannerheimin, kun nämä onnittelivat 4. heinäkuuta 1943 kaikkia 407 uutta upseeria.

Myöhemmin vuonna 1951 hän ja Mannerheim olivat samassa lentokoneessa ikimuistoisella tavalla.

”Sodan jälkeen siirryin Aeroon, josta tuli myöhemmin Finnair. Ensimmäinen lapsi oli juuri syntymässä, kun Mannerheim kuoli, ja minut lähetettiin perämiesvuorolla hakemaan hänet kotimaahan.”


Vaimo ja tämän sisar kehottivat Maunulaa lähtemään. Pian koneeseen saatiin helpottava sähke: hänestä oli tullut isä. Äiti sekä poika voivat hyvin.

”Koneessa oli kaksi kenraalia ottamassa Mannerheimin arkun vastaan, ja toinen sanoi, että pojastahan tulee sitten marskin kaima. Mietimme vaimon kanssa, että Carl Gustaf Emil ei oikein sovi Maunula-nimeen, joten pojasta tuli Kaarle Antero. Antero on kutsumanimi, ja Kaarle on muistoksi siitä matkasta.”

Maunulan pitkän iän salaisuuskin selviää haastattelun edetessä.

”Ei ole sellaista urheilulajia, mitä en olisi harrastanut. 17-vuotiaana olin pujottelun ja syöksylaskun Suomenmestaruuskilpailuissa. Pelasin koripalloa piirisarjassa ja tietysti myös pesäpalloa, jalkapalloa ja jääpalloa. Kadettikoulussa innostuin viisiotteluun, josta jäi harrastukseksi esteratsastus. Tennistä pelasin noin 70 vuotta. Lisäksi olin viisissä MM-kisoissa perhon ja uistimen pituus- ja tarkkuusheitossa.”

Tästä tuli puhetta presidentti Urho Kekkosta lennätettäessä.

”Hän tuli lennolla Ouluun ja toivotti lentokapteenille kireitä siimoja nähdessään vapani. Myöhemmin lennätin häntä kaikilla konetyypeillä, joilla silloin lennettiin. Myös DC8:lla Washingtoniin.”

Maunula oli aikoinaan himohiihtäjä, niinpä puolisokin teki jopa 150 kilometrin hiihtoretkiä Lapissa.

”Sitten keksin golfin hotellikuolemien vastapainoksi maailmalla ja ostin perheelle mailat New Yorkissa. Vaimo huomasi, että tämähän on miellyttävämpää kuin pitkät hiihtolenkit kylmässä”, Maunula myhäilee.

Lentäminenkin jatkui pitkään.

”80-vuotispäiviä juhlittiin 17 vuotta sitten DC3:ssa, jolla olin aikoinani lentänyt. Poika sanoi, että samppanjaan et voi vielä koskea, koska lennät ensin. Tartuin sitten vasemman penkin ohjaimiin.”

Hän kokeili viime kesänä Super Hornetin lentämistä simulaattorissa.

”Tein silmukankin, mutta siihen ohjaamoon oli kyllä niin vaikea kivuta, että toivoin heittoistuinta, että pääsisin pois.”

Kaiken lisäksi tämä teräskuntoinen veteraani on Suomen parhaita bridgen pelaajia ja seniorisarjan Suomen-mestari vuodelta 2003.

Paljon vähemmälläkin on saatu kutsu Linnaan. Mutta sinne ei aina ole näinä vuosina ollut helppo päästä mielenosoittajien vuoksi.

”Mielenosoittajat ovat elävä todiste siitä, että emme olleet turhaan rintamalla. Neuvosto-Venäjällä tai Neuvosto-Suomessa mielenosoittaminen olisi ollut aika paljon vaikeampaa”, Maunula pohtii.

”Jos joku olisi tullut estelemään, olisin pyytänyt saada jatkaa matkaani, koska olen sellaisellekin porukalle ollut järjestämässä nykyisiä olosuhteita vapaaseen mielipiteen ilmaisuun.”

Mauri Maunula pääsi juhlavastaanotolle kenenkään estämättä.

Sodassa oli mitä vakavin puoli: itsenäisyyden säilyttäminen. Mutta voiko Maunula loppukevennyksenä kertoa Paavo Astalan tekemästä laivueen epävirallisesta juomalaulusta?

”Hän yhdisti vapaasti ja vallattomasti Sillanpään Marssilaulun Ellin boksin säveliin, ja siitä tuli laivue kuudentoista juomalaulu. Se ei sopisi ollenkaan Linnan juhliin!”

Ellin boksi oli Reino Helismaan perin rempseä sanoitus, joka muistetaan esimerkiksi Teijo Joutselan ja Tapio Rautavaaran levytyksinä. Sota-ajan lauluperinteen tutkijat kyllä kiittävät, jos laivueen juomalaulukin saisi huomiota.

”No menköön sitten”, Maunula päättää. Ja laulaa sanat, jotka löytyvät tämän kirjoituksen jälkeisestä osiosta.

Paavo Astalan sanoituksia

Äänisen yö

Tämän laulun Maunula esitti Linnan juhlissa.

Kuule kulta, kun sulle laulelen,

yössä yksin istun ja haaveilen,

rantamilla Äänisen oikukkaan,

sulle kulta laulan nyt vaan.

*

Äänisen yö, lainehet lyö,

rantoja vasten sen,

kun myrskysää nyt yllättää, ja inha itä päälle rynnistää.

*

Ja tukkilautat rantoja vaeltelee,

lokit jossain laulujansa laulelee,

mieli palaa kauaksi rannoilta sen,

kotiin luontoon entisehen,

kotiin luontoon entisehen.


”Ellin boksissa”

Armeijakaverien huviksi tehty sanoitus, joka yhdistelee Sillanpään marssilaulua ja Ellin boksia. ”Tästä tuli Laivueen 16 juomalaulu”, Mauri Maunula kertoo.

Olettekos käynynnä Ellin boksissa laulumme kaikukoon

Ei puuteria ollut poskilla kyllä vaistomme tuntee sen

Hänen tummanpunaiset huulensa ovat hoidossa poikasten

Ja ne hurmaa, huumaa juovuttaa, kotiaskareet jäädä saa

Sinä tiedäthän veikko mun viereilläin että Elli on ihanin

Ilomielin me riensimme sinne päin tuonne Toiselle linjalle

Sama kaiku onpi askelten, tule kanssani poika hoi

sillä tiedäthän millä äänellä ne vieteripatjat soi

Ei olla me murheen lapsia mikä retkemme tänne toi

Vaan kaikki ne ryyppää pullosta, missä yhteinen kutsu soi.

Siis terve teille kaikille tämä laulumme kaikukoon

Minä kaulaa kastan ja laulan vaan kun on pystyssä yksikin mies.

Oikaisu 8. joulukuuta klo 15.40. Tekstissä mainittiin aluksi, että Mannerheim oli vuonna 1943 sotamarsalkka. Hän oli saanut edellisenä vuonna Suomen marsalkan arvonimen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Linnan juhlat 2018
  • Linnan juhlat
  • Sotaveteraanit
  • Jatkosota

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaistutkija osoitti, että hpv16-virus on tarttunut ihmiseen neandertalin­ihmisestä – Nyt iso amerikkalainen tutkimus­ryhmä on viemässä kunnian löydöstä

      Tilaajille
    2. 2

      Myös maailman vaikutusvaltaisin lehti hehkuttaa Oodi-kirjastoa – ”Torille!” arkkitehti Antti Nousjoki iloitsee

    3. 3

      Kun rockyhtye U2 kävi Helsingissä, Bono nosti kätensä ja ylisti rauhannobelistia – Nyt saman naisen johtamassa maassa muslimien talot poltetaan ja ihmisviha velloo avoimena

      Tilaajille
    4. 4

      Eikö rokotettukaan ole turvassa? Tartunnan voi saada rokotteesta huolimatta, THL:n asiantuntija selittää miksi

    5. 5

      Tällainen on e-urheilun huipulle tähtäävien suomalais­miesten mielen­maisema – intohimoa, unelmia, paineita ja rahaa

    6. 6

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    7. 7

      Linnan juhlissa puvullaan huomiota herättänyt Elina Gustafsson kertoo saamastaan vihapuheesta: ”Olen oikeastaan kiitollinen”

    8. 8

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    9. 9

      Venäjä lennätti kaksi strategista pommittajaa Venezuelaan

    10. 10

      Parisuhde kärsii, jos tunnetyö jää toisen harteille tai se on unohdettu kokonaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    3. 3

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    4. 4

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    5. 5

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    6. 6

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    7. 7

      Velattomana kuoleminen ei ole järkevää, sanoo Ruotsin pankkivalvoja – ruotsalaiset velkaantuvat ja vaurastuvat samaan aikaan

    8. 8

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    9. 9

      Johanna Puro on viime kuukaudet paimentanut poliisia tutkimaan poikansa pyörän varkautta – ”Eikö poliisi itse osaa siirtää tiedostoa muistitikulle?”

    10. 10

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Ihminen syttyi tuleen Espoon keskuksen terveysasemalla

    11. Näytä lisää