Kulttuuri

Mistä joulun kirjalahjat? HS:n kriitikot valitsivat 68 suosikkiaan vuoden kirjasadosta

Poimi lahjaideat ja joululoman lukuvinkit tästä katsauksesta.

Suomessa julkaistaan vuosittain valtavasti loistavaa kirjallisuutta, mutta palkintolistoille ja lehtien palstoille mahtuu niistä vain murto-osa.

Kaunokirjallisuuden Finlandialla marraskuussa palkittu Olli Jalonen toivoi HS-haastattelussa Finlandian kuuden kirjan ”shortlistin” oheen pidempää ehdokaslistausta, jotta niin monet loistavat kirjat eivät jäisi valokeilan ulkopuolelle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

HS kysyi kriitikoiltaan ja kulttuuritoimittajiltaan, mitkä lukuelämykset tänä vuonna jäivät parhaiten heidän mieliinsä. Kukin sai nostaa listalle yhdestä kolmeen suosikkiaan. Osa kirjoista sai useita mainintoja.

Jalonen toivoi myös, että kauno-Finlandian kategoriaan kelpaisivat romaanien ohella runo- ja esseekokoelmat. Katsauksessamme näin on. Lisäksi laskimme kaunokirjallisuuden piiriin sarjakuvateokset. Kenties tämä katsaus voi palvella eräänlaisena ”longlistinä” sekä tietysti joululahjaideoiden ja lomakirjavinkkien kokoelmana.

Kotimainen kaunokirjallisuus


Mari Aho­koivu hyödyntää sarja­kuva­romaanis­saan Oksi (Asema) suoma­laista karhu­mytologiaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Uskomattoman kaunis sarjakuvaromaani, joka osoittaa jälleen kerran suomalaisen sarjakuvan yltävän vähintäänkin kansainväliselle tasolle. Äidin ja lapsen suhteen syvät, paikoin pimeät pohjavireet yhdistyvät kutkuttavalla ja omaperäisellä tavalla muinaissuomalaiseen mytologiaan”, Arla Kanerva perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Sanna Hukkasen ja Inkeri Aulan sarjakuvateos Metsänpeitto (Arktinen Banaani) luo katsauksen suomalaiseen kansanperinteeseen puihin liittyneiden uskomusten kautta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Metsänpeitto on ilahduttavasti lajimääreitä pakeneva hybridi, jonka taustalla on paljon tietoa ja huolellista tutkimustyötä suomalaisuudesta”, arvioi Arla Kanerva 2. huhtikuuta.

Antti Hurskaisen esseekokoelmassa Suru ei toimi (Siltala) aiheiksi nousevat muun muassa unettomuus ja alkoholinkäyttö.

”Tekijänsä neljäs esseeteos on parasta tämän lajin kirjallisuutta Suomessa. Tässä käsitellään ’kansallisia’ aiheita alkoholiongelmasta Ville Valon slaavilaisuuteen tuoreella ja henkilökohtaisella tavalla”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Lassi Hyvärisen runokokoelmassa Tuuli ja kissa (Poesia) absurdi anarkia kääntyy päälaelleen, kun tuuli, kissa, mehiläistarhuri ja sipulihameinen nainen elävät outojen asioiden unimaailmassa.

”Vuoden absurdein kirja luo täysin omalakisen maailman. Nämä runot eivät tyhjene koskaan”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Olli Jalosen Finlandia­voittaja Taivaan­pallo (Otava) alkaa kerto­muksena 7-vuotiaasta Angus-pojasta, joka asuu 1600-luvulla Saint Helenan saarella. Anguksen maailma avartuu ennakoimattomalla tavalla, kun hän oppii pastorin avustuksella lukemaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Klassista kerrontaa Robinson Crusoen ja Aarresaaren hengessä, aiheena kokemusperäisen tiedon ja uskonnollisen luulon ristiriita”, perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle Pekka Tarkka.

Katja Ketun Finlandia-ehdokkaanakin ollut romaani Rose on poissa (Wsoy) sijoittuu reservaatille Yhdysvaltain Minnesotaan ja kertoo intiaanien ja suomalaisten jälkeläisistä, fintiaaneista. HS:n Jukka Petäjä toteaa arviossaan 14. lokakuuta: ”Se on visionäärinen romaani, jolle povaan pitkää elinkaarta. Se ei tyhjene yhteen kirjasyksyyn.”

Tommi Kinnusen romaani Pintti (Wsoy)kertoo kolmesta sisaruksesta 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun tehdasmiljöössä. ”Tällaisessa Kinnunen on maan parhaita: inhimillisen kärsimyksen ja ennakkoluuloista johtuvan epäoikeudenmukaisuuden kuvaajana. Empatian houkuttelijana”, kirjoittaa kriitikko Noora Vaarala 16. elokuuta.

Juha-Pekka Koskisen historiallinen romaani Kalevanpoikien kronikka (Wsoy) sijoittaa kansalliseepoksesta tutut hahmot 1100-luvun Miklagårdiin, jossa jokainen ajaa omia tavoitteitaan. Lemminkäinen kaipaa keisarin sotajoukkoihin, Väinö etsii Kristuksen pyhiä nauloja saadakseen pojan jota kuolo ei nuorena korjaa ja Seppo hautoo kostoa vanhojen veritekojen tähden.

”Raaka teksti historiallisessa kontekstissa tuntuu raikkaalta, kun sen vastakohdaksi väistämättä asettuu nykyinen, vahvasti poliittisesti sensuroitu kielemme”, arvioi HS:n kriitikko Matti Mäkelä 9. huhtikuuta.


Leena Krohnin Kadotus­romaanissa (Teos) löytö­tavara­toimistoon toimitetaan jälleen erään yön jälkeen sekalainen kokoelma esineitä, joista jokainen kantaa mukanaan omaa tarinaansa.

”Kadottaminen onkin löytämistä”, Vesa Karonen perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Heikki Kännön Sömnö (Sammakko) on eksent­risen kuva­taiteilija Werner H. Bergerin ympärille kietoutuva suku­kronikka, joka kattaa yli sadan vuoden jakson.

”Huikea sukukronikka täynnä taidetta, myyttejä ja ihmeitä. Vuoden täräyttävin lukuelämys”, Toni Jerrman perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

J. Pekka Mäkelän Hunan (Like) oli ehdolla Finlandia-palkinnon voittajaksi. 1930-luvun Kiinaan sijoittuvassa romaani ammentaa kirjailijan lähetyssaarnaajana toimineen isotädin päiväkirjoista.

Kriitikko Jani Saxell luonnehti teosta 22. toukokuuta julkaistussa arviossa ”yhteiskunnalliseksi ja sodanvastaiseksi teokseksi ilman helppoja yleistyksiä”.

Antti Nylénin esseekokoelma Häviö (Kosmos) hahmottelee näkökulmaa siitä, millaista entisen kiinnostavan, mutta silti menestyneen kirjailijan elämä voi Suomessa olla.

”Ironisesti hänen kirjansa ovat parantaneet ja parantaneet, mutta Vihan ja katkeruuden esseiden kaltaista mediahuomiota ei ole seurannut”, kirjoitti kriitikko Oskari Onninen arviossaan 17. marraskuuta.

Aki Ollikaisen pienoisromaanissa Pastoraali (Siltala) ihmiselon ihanuutta ja kurjuutta sanallistaa pieni Pan-karitsa. 22. syyskuuta HS:n kriitikko Mervi Kantokorpi totesi arviossaan: ”Harvasta kirjailijasta saattaa levollisesti odotellen todeta: hän kykenee kirjoittamaan ihan mitä tahansa.”

Tuukka Pietarisen runokokoelma Yksin ja toisin (WSOY) oli Helsingin Sanomien palkintoehdokkaana.

”Pietarisen teos on taitavasti rytmitetty ja huolella työstetty kokoelma, jolle omaperäisen säväyksen antavat lyhyet, absurdit kertomukset tuntemattoman kaupungin anonyymeista asukkaista”, arvioi Vesa Rantama teoksen 25. lokakuuta.

Markku Pääskysen Hyvä ihminen -romaanissa (Tammi) itsensä sivulliseksi kokeva nuori mies vaeltelee ympäri Eurooppaa itseään ja ympäristöään havainnoiden – kunnes puolivälin jälkeen tarina hypähtää vuosia eteenpäin, ja nuori mies on perustanut perheen ja mennyt töihin sosiaalivirastoon. HS:n arviossa 14. huhtikuuta kriitikko Venla Rossi tiivisti: ”Pääskynen on maamme taitavimpia prosaisteja.”

Ville Rannan sarjakuvaromaani Kuningas menettää päänsä (Wsoy) ilottelee eritteillä ja seksillä, mutta kasvaa samalla myös satiiriksi nyky-yhteiskunnan kipukohdista.

”Lopputuloksena on monitahoinen, viimeistelty ja älykäs kokonaisuus. Kuningas menettää päänsä on Rantaa ehdottomasti parhaimmillaan”, arvioi Arla Kanerva 24. elokuuta.

Stina Saari kokeilee runokokoelmassaan Änimling (Teos) kielen rajoja. Helsingin Sanomien palkintoehdokkaana ollut kokoelma on kriitikko Vesa Rantaman mukaan ”innostavin suomenkielinen kokeileva runokirja vuosiin”.

”Tuoreudessa se vetää vertoja Henriikka Tavin Esim. Esalle, joka yksitoista vuotta sitten palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla”, Rantama kirjoitti arviossaan 25. lokakuuta.

Heli Slunga kirjoittaa runokokoelmassaan Kehtolauluja kuoleville (WSOY) syntymästä, kehtolauluista ja iltasaduista. Mistään helposta ja lempeästä ei kuitenkaan ole kyse: runoissa vauvat osallistuvat ydinsotaan tai tukehtuvat hedelmien kiviin.

Saila Susiluodon runokokoelma Metropolis (Otava) tarjoaa lyriikkaa, tarinoita, proosarunoja ja satuja alakuloiseen, lähes apokalyptiseen sävyyn.

”Saila Susiluodon kielentaju ja -rekisteri ovat tuottaneet runokirjan, joka on todella tärkeä”, arvioi Harri Nordell 17. helmikuuta.

Jari Tervo tutkii Aamen-romaanissa (Otava) 2010-luvun sekaisin mennyttä Suomea helsinkiläisen kerrostalon asukkaiden kautta.

”On täysi syy nostaa esiin Jari Tervon ihanan moniääninen aikalaisromaani Aamen – semminkin, kun se ei ole päätynyt kirjallisuuspalkintojen ehdokaskirjojen listoille. Se on häpeä. Aamen on rohkea tämän päivän Suomen kuva kaikkine säröineen ja halkeamineen. Se on kaunis ja raaka moraliteetti ajasta, joka kadotti itsensä”, Jukka Petäjä perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Petteri Tikkasen sarjakuvateos Se (Zum Teufel) vie lukijansa psykedeeliselle meta-tasolle, jossa tekijän alter ego kohtaa luojansa.

”Monen muun kertomana moiset avomieliset aiheet vaikuttaisivat tilitykseltä tai peräti ruikutukselta, mutta Tikkanen höystää niitä mehukkaalla itseironialla. Hän muun muassa toteaa tekevänsä omia biisejä, kun ei osaa soittaa toisten kappaleita. Punkin henki elää vahvana”, kirjoitti kriitikko Harri Römpötti arviossaan 28. marraskuuta.

Eeva Turusen lyhytproosakokoelma Neiti U. muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala) voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon. ”Turunen osaa taitavasti kertoa pienin vihjein ihmissuhteiden lainalaisuudet”, toteaa Mervi Kantokorpi arviossaan 8. toukokuuta.

Saara Turusen Sivuhenkilö (Tammi) liittyy osaksi omaelämäkerrallisten romaanien trendiä. Siinä esikoiskirjansa julkaissut nuori nainen käy läpi kirjoittamista ja tunnustuksen kaipuuta.

”Mitäpä tästä ei olisi jo sanottu? Sanon kuitenkin sen, että kirja on samaan aikaan sadunomainen ja kiinni harmaassa arjessa”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Antti Tuurin romaani Aavan meren tuolla puolen (Otava) tarkastelee suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisten elämää nyky-Ruotsissa, jossa levottomat yhteenotot ovat arkipäivää ja turvallinen kansankoti muisto vain.”Ihmiselämässä ollaan aina meren väärällä puolella, kaukana satumaasta”, Vesa Karonen perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Elin Willowsin esikois­romaani Sisämaa (Teos) ilmestyi samaan aikaan Ruotsissa ja Suomessa. Siinä nimet­tömäksi jäävä parikymp­pinen nainen muuttaa poikaystävänsä syntysijoille Pohjois-Ruotsiin. Nuoripari eroaa kuitenkin heti ja asettuu erilleen.

”Willowsin esikoisteos iskee suoraan kaihoisan melankoliseen mielenmaisemaan. Niukka kerronta piirtää pohjoisesta elämäntavasta ihan uudenlaista tarinaa, jossa realismi on läsnä joka hetkessä. Yksityiskohtainen ja koskettava tarina hetkistä elämässä”, Anne Kantola perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Käännetty kaunokirjallisuus


Ayobami Adebayon romaanissa Älä mene pois (suom. Heli Naski, Atena) nuori aviopari yrittää saada lapsen.

”Hurja romaani kateudesta, petoksesta, lapsettomuudesta ja epätoivosta. Keskiluokkaiseen Nigeriaan sijoittuva teos värittyy myös maan sosiaalisilla ja poliittisilla pyörteillä, ja tuo näin kaukaisemman maan arkea tarpeellisella tavalla lähemmäs”, Arla Kanerva perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Svetlana Aleksijevitšin romaani Neuvostoihmisen loppu (suom. Vappu Orlov, Tammi) selvittää, mikä demokraattisissa uudistuksissa meni 1990-luvun Venäjällä vikaan.

”Valkovenäläisen kirjallisuuden nobelistin ja dokumentti- tai yhteisöromaanin uranuurtajan Svetlana Aleksijevitšin, 70, mukaan Venäjä on maa, jossa viidessä vuodessa voi muuttua kaikki – ja 200 vuodessa ei oikein mikään”, arvioi Jani Saxell 2. joulukuuta.

Altanin sarjakuvateos Ada viidakossa (suom. Heikki Kaukoranta, Asema, Zum Teufel, Täysi Käsi) ilmestyi ensin vuodesta 1978 alkaen jatkosarjana italialaisessa Linus-lehdessä.

”Piirtäjänä Altan liittyy Prattin ja muiden ekspressionistisen sarjakuvan koulukuntaan. Hän käyttää valon ja syvien varjojen jyrkkiä kontrasteja yhtä vaikuttavasti”, arvioi Harri Römpötti 31. elokuuta.

Johannes Anyurun He hukkuvat äitiensä kyyneliin (suom. Outi Menna, S&S) on dystooppinen romaani apartheid-yhteiskunnasta.

”Isis-terroristit hyökkäävät kirjakauppaan, jossa on käynnissä taideperformanssi. Kohtaus on kuin pahaa unta, mutta tuntuu todelta kuin uutisvideo. Romaani on dystopia tulevaisuuden Ruotsista, jossa muslimit ja alkuperäisen kantaväestön ylivaltaa kyseenalaistavat suljetaan keskitysleirin kaltaisiin oloihin. Synkkääkin synkempi tulevaisuudenkuva kumpuaa nyky­ajan rasistisesta todellisuudesta eikä jätä rauhaan”, Hanna Mahlamäki perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Liu Cixinin scifi-romaani Kolmen kappaleen probleema (suom. Rauno Sainio, Aula & Co) pohtii, millaisia edellytyksiä elämälle olisi planeetalla, jonka aurinkokunnassa on kolme tähteä.

Elena Ferranten Napoli-sarjan kolmas osa Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät (suom. Helinä Kangas, Wsoy) vie Italian kuohuvaan 1970-lukuun.

”Yhä uudestaan ja uudestaan Elena ja Lila osoittavat, että sanat ovat valtaa. Että kieli on astinlauta ja ase, jolla oma tila otetaan”, arvioi Arla Kanerva 19. maaliskuuta.

Ursula K. Le Guinin Malafrena-romaanin (suom. Jyrki Iivonen, Vaskikirjat) tapahtumapaikka on kuvitteellinen Orsinian valtio Keski-Euroopassa.

”Orsinia alkaa tuntua elävältä paikalta jonne lukija voi astua kirjan ajaksi. Malafrena sopii­ oivallisesti hämärien talvipäivien lukemiseksi”, arvioi Vesa Sisättö 27. marraskuuta.

Clarice Lispectorin romaani Oppiaika eli Nautintojen kirja (suom. Tarja Härkönen, Teos) kertoo intohimoisen rakkaustarinan onnellisella lopulla.

”Uusi Lispector-käännös on aina erinomainen uutinen. Tämä on suorastaan kevyt rakkausromaani, mutta sisältää syvyyksiä”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Eugenio Montalen käännösrunovalikoima Tuo minulle auringonkukka. Valitut runot (suom. Hannimari Heino, Parkko) sisältää käännöksen rinnalla myös italiankielisen alkutekstin.

”1970-luvun nobelistin laaja valikoima on kulttuuriteko, erityisesti nyt, kun käännösrunous on ahdingossa”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Haruki Murakamin romaanissa Komtuurin surma (suom. Juha Mylläri, Tammi) omaa tietään etsivän muotokuvamaalarin kohtalo kietoutuu mystisen maalauksen ympärille.


Maggie Nelsonin muistel­mateos Argonautit (suom. Kaija­mari Sivill, S&S) luotaa kirjailijan tuloa äidiksi.

”Muoto on fragmen­taarinen ja sisältö tarjoaa ajateltavaa kuin kirjapino. Vaikeasti kategorisoitava esseekirja alkaa olla nykyklassikko”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Amos Ozin romaanissa Juudas (suom. Minna Tuovinen, Tammi) nimihenkilö on Jeesuksen opetuslapsista ainoa, joka uskoi mestariinsa sokeasti.

”Tunteiden ja tunnelmien freskona Juudas on Amos Ozilta taas sellainen vastaanpanematon näyttö, että Nobelin kirjallisuuspalkinnon myöntävän Ruotsin akatemian paineet kirjailijan palkitsemisesta sen kuin kasvavat”, arvioi Jukka Petäjä 30. maaliskuuta.

George Saundersin romaani Lincoln bardossa (suom. Kaijamari Sivill, Siltala) sai alkunsa presidentti Abraham Lincolnin 11-vuotiaan pojan sairastumisesta ja kuolemasta.

”Booker-palkittu romaani on maineensa veroinen. Huima sukellus poikansa menettäneen presidentin mielensyvyyksiin. Tiibetiläisen tradition mukaan nimetyssä välitilassa bardossa kuolleen pojan sielusta puhkeaa taistelu. George Saunders osoittaa jälleen, miksi toista hänenlaistaan ei ole tällä hetkellä Yhdysvaltojen kirjallisuudessa. Velho”, Jukka Petäjä perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Leila Slimanin romaani Kehtolaulu (suom. Lotta Toivanen, Wsoy) käynnistyy lastenhoitajan murhattua kaksi pientä hoidokkiaan. ”Lopputulos on hurja, terävä ja täydellisen uskottava”, arvioi Arla Kanerva 11. elokuuta.


Rivers Solo­monin scifi-­romaanissa Mennei­syyden kaiku (suom. Einari Aaltonen, Like) rotu­sorto jatkuu vielä uutta maailmaa etsivällä avaruusaluksella asti.

”Vahva ja vaikuttava kuvaus sorron jäljistä,” Toni Jerrman perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Ljudmila Ulitskajan novellikokoelma Meidän tsaarimme väkeä (suom. Arja Pikkupeura, Siltala) sahaa viime vuosisadan jälkipuolta, ja useimmiten Moskovassa.

”Ihailla täytyy sitä, miten Ulitskaja saa suppeisiin kertomuksiin mahdutetuksi sellaisia mikrokosmoksia”, arvioi Veli-Pekka Leppänen 12. toukokuuta.

T. H. Whiten Britannian myyttisestä kuningas Arthurista kertova fantasiaromaani Muinainen ja tuleva kuningas (suom. Pekka Tuomisto, Vaskikirjat) julkaistiin kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa vuonna 1958.

”White pitää pahuutta ihmisen synnynnäisenä ominaisuutena. Teos kirjoitettiin toisen maailmansodan aikana, ja se näkyy”, arvioi Vesa Sisättö 20. toukokuuta.

Tietokirjallisuus

Seppo Aallon teos Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918 (Siltala) voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

”Kapina Tehtailla on suora selonteko yhteisön järkkymisestä, hajaannuksesta ja sodasta – kauheine jälkineen. Kuusankoskella varttuneen Aallon paikallistuntemus ei horju. Hän kirjoittaa samaan aikaan viileästi ja kuumasti, ei osoittele mutta osoittaa”, arvioi Veli-Pekka Leppänen 21. marraskuuta.

Anne Applebaumin Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa (suom. Antero Helasvuo, Siltala) kertoo ukrainalaisten nälänhädästä vuosina 1932–33.

”Järisyttävä tietokirja, jonka ei toivoisi kertovan totuutta. Stalinin totalitaarinen hallinto tappoi vuosina 1932–33 lähes neljä miljoonaa ukrainalaista nälkään. Anne Applebaum osoittaa myös, kuinka Neuvostoliitto käytti propagandaa säälimättömästi hyväkseen, jotta sai ukrainalaisetkin kääntymään toisiaan vastaan”, Jukka Petäjä perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Rutger Bregman esittää teoksessaan Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman (suom. Mari Janatuinen, Atena) konkreettisia ehdotuksia taloustilanteen vakauttamiseksi.

”Niin hyvin lähteytetty ja perusteltu teos, että pallo siirtyy saman tien perustulon vastustajille ja kaikenkarvaiselle rajat kiinni -porukalle. Miten teidän ajatuksenne parantavat maailmaa?” Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


André Giden Chopin (suom. Martti Anhava, Fuga) on tiivis katsaus muusikon elämän­tarinaan.

”Kirjallisuuden Nobel-voittaja André Gide oli innokas amatööripianisti ja suuri Chopin-fani. Pienen kirjasen herkullinen suomennos saa toivomaan, että myös tutkijoiden suuret Chopin-elämäkerrat Mieczysław Tomaszewskin teoksesta lähtien saataisiin vihdoin suomeksi”, Vesa Sirén perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Hanna Granfelt oli kansainvälisesti menestynyt oopperatähti, joka on jäänyt kotimaisessa tietokirjallisuudessa Aino Acktéta käsittelevien kirjojen varjoon. Salla Leponiemen elämäkerta Jumalainen kipuna korjaa puutteen. Lähteitä on pengottu asiallisesti, ja kirja antaa värikkään kuvan naisesta, joka oli liian villi Mannerheimille, lauloi jumalaisesti, nai punakaartilaisen ja kuoli köyhänä evakkona”, Vesa Sirén perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Yuval Hararin 21 oppi­tuntia maail­man tilasta (suom. Jaana Iso-Markku, Bazar) luo katseen tulevai­suuteen.

”Yuval Harari esittelee mahdollisia kehityskulkuja, jotta osaisimme varoa niistä tuhoisimpia. Samalla hän visioi lyhyemmin, mutta kiinnostavasti musiikin ja keinoälyn mahdollisuuksista. Näitä visioita on kaikki syyt penkoa tarkemmin tulevissa juttuprojekteissa”, Vesa Sirén perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Seppo Hentilä tutkii teoksessaan Pitkät varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala) sitä, miten sisällissota hallitsi, erotti ja muovasi suomalaisia sadassa vuodessa.

”Pitkät varjot koostaa aran aiheen muistot, yksityiset ja varsinkin viralliset muistamisen tavat”, arvioi Veli-Pekka Leppänen 16. maaliskuuta.

Timo Hännikäisen esseekokoelma Medusan kasvot. Kirjoituksia kauhusta (Kiuas) pohtii kauhua niin kioskikirjallisuudessa kuin arvostetuissa taide-elokuvissakin.

Mia Kankimäki matkaa teoksessaan Naiset joita ajattelen öisin (Otava) eri puolille maailmaa inspiroivien historiallisten naisten perässä.

”Tämän kirjan luettuaan tekee mieli lähteä heti tutkimusmatkalle tai uppoutua kirjastojen uumeniin tutkimaan unohdettuja elämäkertoja. Yönaiset nimittäin tekevät, mitä haluavat”, Leena Pallari perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Maria Kataja vuoren Kuoleman ja elämän kysymys. Miten yksilöt, lajit ja yhteis­kunnat altistavat itsensä tuholle (Atena) kysyy miksi me kuolemme, vaikka kuolemattomuus olisi mahdollista.

”Ekologi Maria Katajavuori valaisee, kuinka itsetuhoinen käytös on koodattu niin sopuliin kuin ihmisyhteiskuntaan. Vetävässä tekstissään hän väläyttelee mustaa huumoria ja tarjoaa toivoakin”, Mikko-Pekka Heikkinen perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Teemu Keski­sarjan Saapas­nahka­torni. Aleksis Kiven elämän­kertomus (Siltala) -teoksessa Aleksis Kivi ei olekaan sorsittu reppana, vaan karismaattinen verkostoituja.

”Vankasti perusteltu esitys kansalliskirjailijan elämästä. Eläytyvää asiallisuutta, Hurmeen – Keskisarjan koulukunnan kielenkäyttöä”, Pekka Tarkka perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Anna Kontula havainnoi teoksessaan Eduskunta. Ystäviä ja vihamiehiä (Into) vallankäyttäjien työtä.

”Se on osallistuvasti havainnoiva ja edustajien haastatteluihin pohjaava tutkimus, ei nälkäisesti silmäilevä paljastuskirja”, arvioi Veli-Pekka Leppänen 4. joulukuuta.

Anna Kortelaisen Hyvä Sara! Sara Hildénin kolme elämää (Gummerus) tutkii keräilijä-mesenaatin ja menestyneen vaatealan yrittäjän vaiheita.

Salla Leponiemen Jumalainen kipuna. Laulajatar Hanna Granfeltin ihmeellinen elämä (Gummerus) käy läpi yhden kaikkien aikojen menestyneimmän suomalaislaulajan elämäntarinaa.

Marjatta Levannon ja Julia Vuoren Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirja (Teos) johdattaa lapsia ja lapsenmielisiä maailmanhistorian pimeiden voimien ääreen.

Pirjo Lyytikäisen esseekokoelma Pilviä maailmanlopun taivaalla – Leena Krohnia lukiessa (Teos) analysoi Leena Krohnin teosten johtomotiiveja ja tekstien ominaislaatuja.

”Lyytikäisen kirjallisuudentutkimuksesta ammentava syväluku tarjoaa useita oivaltavia tulkintakulmia Krohnin teoksiin. Tekstit tekevät näkymättömästä näkyvän kaivamalla esiin kirjojen piilomerkityksiä, viitekehyksiä ja metaforia”, arvioi Toni Jerrman 30. maaliskuuta.


Panu Rajalan teos Suomus­salmen sulttaani. Ilmari Kiannon elämä (SKS) on perusteellinen elämäkerta yhdestä viime vuosisadan ristiriitaisimmista suomalaiskirjailijoista.

”Elämäkerta kirjailijasta, joka on tunnettu mutta tuntematon, yhtä legendaarinen kuin mahdoton,” Vesa Karonen perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Markku Ruotsilan Sydänmaiden kapina (Gaudeamus) perkaa Donald Trumpia, yhdysvaltalaista konservatismia ja äärioikeiston nousua.

Helena Ruuskan Hugo Simberg. Pirut ja enkelit (Wsoy) oli tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana.

”Ruuska on tehnyt 400-sivuiseen kirjaansa valtavan työn. Hän vetää Simbergistä kirjoitettua yhteen taitavasti ja eloisasti tuoden taiteilijan elämänvaiheisiin lisävalaistusta myös monin omin haastatteluin ja ajan historiaa taustoittaen”, arvioi Pirkko Kotirinta 24. lokakuuta.

Janne Saarikiven esseistinen tietokirja Suomen kieli ja mieli (Teos) on rakkaudentunnustus suomen kielelle.

”Kauniisti keskeneräinen on myös Suomen kieli ja mieli, joka ei tarjoile niinkään faktaa kuin sytykkeitä ajatuksille,” arvioi Vesa Rantama 5. joulukuuta.

Jarkko Sipilän Helsingin pimeä puoli (Tammi) vie lukijan rikoskävelylle Helsingin keskustaan.

Morten A. Strøksnesin teos Merikirja, eli kuinka pyydystää jättihaita kumiveneestä isolla merellä neljänä vuodenaikana (suom. Katriina Huttunen, Gummerus) kertoo juuri siitä, mitä nimi lupaa: jättihain pyydystämisestä Pohjois-Norjan vesillä kumiveneestä käsin.

”Jäähait voivat elää 500-vuotiaiksi. Tämä kirja osoittaa myös, että ei ole inhimillisen toiminnan aluetta, johon ne eivät liittyisi”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Pekka Tarkan muistelmateos Onnen Pekka (Otava) avaa teräviä lähikuvia kulttuuritapahtumiin vuosikymmenien aikana, ja kertoo myös esimieskaudestaan HS:n kulttuuritoimituksessa.

”Kirjallisuus ja kirjallisuuskritiikki ovat osa elämää, pitkäjänteistä kulttuurityötä päivästä päivään”, Vesa Karonen perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Pekka Vahvanen toteaa teoksessaan Kone kaikki­valtias. Kuinka digitali­saatio tuhoaa kaiken meille arvokkaan (Atena) ihmisyyden olevan vaarassa jäädä koneiden jalkoihin.

”Tarpeellinen varoitus: mitä jos teknologian kehittyminen tarkoittaakin elämänlaadun huonontumista? Äärimmäinen versio tästä on teknologia, joka tuhoaa elämisen edellytykset, mikä ei Vahvasen mukaan ole lainkaan kaukainen ajatus”, Vesa Rantama perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.


Vesa Vareksen Viileää veljeyttä (Otava) käy läpi Suomen ja Saksan yhteyksiä todistaen, ettei Suomi kuhissut Hitleriä ihailevia fasisteja ja sotaan hinkuvia aseveljiä.

”Vareksen tutkimus murskaa viileästi nykyisen myytin Suomen ja natsi-Saksan lämpimistä suhteista 1930-luvulla,” Vesa Karonen perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Antto Vihman, Jarno Hartikaisen, Hannu-Pekka Ikäheimon ja Olli Seurin teos Totuuden jälkeen. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana (Teos) vaatii medialta muutoksia.

Totuuden jälkeen -kirjan kirjoittajanelikosta yksi on toimittaja Helsingin Sanomista ja toinen Yleisradiosta. On hyvä huomata, että myös näitä tiedotusvälineitä käsitellään tarpeen vaatiessa kriittisesti”, arvioi Taneli Heikka 19. lokakuuta.


Michael Wolffin Tulta ja tuhoa – Donald Trump Valkoi­sessa talossa (suom. Ilkka Rekiaro, Tammi) kertoo sisäpiirin tarinan Yhdysvaltain presidentistä.

”Donald Trumpin presidenttiydestä kertovat kirjat ovat ilmestyessään jo ainakin jossakin määrin vanhentuneita: väistämättä uutisissa pyörii jo tuoreempia skandaaleja. Kirjat kuitenkin dokumentoivat arvokkaalla tavalla Valkoisessa talossa vellovaa kaaosta. Michael Wolff ehti ensin Fire and Fury -kirjallaan, joka ilmestyi keväällä suomeksi nimellä Tulta ja tuhoa. Sitäkin parempi on veteraanijournalisti Bob Woodwardin syyskuussa ilmestynyt kirja Fear, jota ei ainakaan vielä ole saatavilla käännöksenä”, Samuli Tiikkaja perustelee valintaansa suosikkikirjojen listalle.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    2. 2

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    3. 3

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    4. 4

      Suomen valtiolta huijattu mahdollisesti yli neljä miljoonaa euroa Yhdysvalloissa

    5. 5

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus pani pisteen erikoiselle riidalle

    6. 6

      Lentoyhtiö Norwegianin osakkeen hinta rajussa laskussa – Velkainen yhtiö yrittää saada lisää rahaa omistajiltaan

    7. 7

      Monet pojat harrastavat huonoa seksiä, koska eivät kuuntele tyttöjä, sanoo kehutun seksioppaan tehnyt kirjailija

    8. 8

      Suomi lähettää 1 500 sotilasta ja sata panssarivaunua sotaharjoitukseen Ruotsiin

    9. 9

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    10. 10

      Yhdysvallat valmis toimittamaan Suomelle huippumodernin elektronisen sodankäynnin hävittäjän – aiemmin myyty vain Australialle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon Helsingin seudulla

    2. 2

      Espooseen rakennettiin kauppakeskittymä, jonne ei pääse kävellen eikä polkupyörällä – Suojatie johtaa ojaan

    3. 3

      Kukaan ei tiedä, miksi tämä talo on suojeltu – Helsingin valtaväylien puristuksessa pakkohuutokaupataan 100-vuotiasta mökkiä

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    6. 6

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    7. 7

      Pariskunta luuli ostaneensa 500 neliön omakotitalon Helsingistä, todellinen huoneistoala olikin vain 360 neliötä – Hovioikeus pani pisteen erikoiselle riidalle

    8. 8

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    9. 9

      Suomalaisyhtiö lähti kokeilemaan näkemäänsä markkinarakoa – Amerikkalaiset sijoittajat antoivat 175 miljoonaa euroa

    10. 10

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    8. 8

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Venezuela esti neljän europarlamentaarikon maahantulon – Oppositiojohtaja aikoo koota miljoona vapaaehtoista rajalle kuljettamaan avustustarvikkeita
    3. Terrori-iskusta alkanut nokittelu uhkaa suistaa ydinasevallat Intian ja Pakistanin uuteen konfliktiin – kiistan keskiössä on taas Kashmir, josta ne ovat käyneet kolme sotaa
    4. Yksinpurjehtija Tapio Lehtisen vene ajelehti, kun kippari nukkui pommiin – ”En herännyt edes rouva Asterian hienovaraisiin vihjeisiin”
    5. Yhdysvallat valmis toimittamaan Suomelle huippumodernin elektronisen sodankäynnin hävittäjän – aiemmin myyty vain Australialle
    6. Tutkijoiden kehittämä älykangas osaa lämmittää tai viilentää kehoa tarpeen mukaan
    7. Se oli enemmän kuin suklaarasia ja vaaleanpunaiset neilikat – Valentinen päivän kohtaaminen teki Jazzkeittiön onnelliseksi
    8. Laskettelukeskukset yrittävät lisätä valistusta ja rinnepartioita estääkseen Himoksen kaltaiset onnettomuudet – rinnekäyttäytyminen on silti laskijan vastuulla
    9. Tunti sitten
    10. NBA haluaa luoda liigan Afrikkaan ja hankkeeseen on lähdössä mukaan Barack Obama – ”Tämä voi olla paljon suurempaa kuin se, mitä tapahtuu kentällä”
    11. Lentoyhtiö Norwegianin osakkeen hinta rajussa laskussa – Velkainen yhtiö yrittää saada lisää rahaa omistajiltaan
    12. Suomi lähettää 1 500 sotilasta ja sata panssarivaunua sotaharjoitukseen Ruotsiin
    13. Näytä lisää