Saako Oodia jo arvostella? Ydintehtävältään se on vain keskinkertainen, Itäkeskuksen ja Tikkurilan kirjastoissakin on enemmän kirjoja – Johtaja: ”Ei se määrä vaan se laatu”

Oodi-keskustelun tuoreimmat käänteet löytyvät tämän kirjoituksen jatkojutusta tämän linkin takaahttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005935043.html.

Onko mitään koskaan kehuttu niin paljon kuin Helsingin keskustakirjasto Oodia?

Wow-arkkitehtuurin kaunis ja komea ilmentymä on herättänyt ihastusta New York Timesia myötenhttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005928313.html. Kaksipäiväisissä avajaisjuhlallisuuksissa kävi 55 000 vierailijaa. Ja mikä tärkeintä: komea rakennus on houkutellut ihmisiä ottamaan peräti 700 uutta kirjastokorttia!

Lisää on tulossa. 28. joulukuuta avataan myös toisen kerroksen tiloja, jolloin 3d-tulostimet, vinyylileikkuri, ompelukoneet, saumurit, peitetikkikone ja kirjova ompelukone, rintanappikoneet, asiakastietokoneet, kopiokone, oppimistilat, työ- ja neuvotteluhuoneet sekä ryhmätilat ovat asiakkaiden käytettävissä.

Tammikuussa avautuu myös Kino Regina eli Oodin elokuvateatteri. Ja myöhemmin keväällä 2019 myös toisen kerroksen studiot saadaan käyttöön, jolloin Oodissa voi vaikka musisoida ja äänittää.

Oodista on tulossa ainutlaatuinen monitoimitalo, ja se on hienoa! Mutta miksi se on kirjaston perinteisen ydintehtävän eli kirjojen lainausvalikoiman osalta niin keskinkertainen?

Ensimmäinen kerros: avajaisviikolla ei vielä kirjoja, mutta kirjojen palautuspiste löytyy ja viime viikolla kerrokseen tuotiin kolme kirjahyllyäkin. Suunnitteilla on pari hyllyä lisää.

Toinen kerros: ei kirjoja, mutta myöhemmin saataville tosiaan saadaan esimerkiksi ompelukoneita.

Kolmas kerros: lastenosaston mieleen tuovia matalia kirjahyllyjä, joiden edessä kyykistelemällä voi tutustua keskikokoiseen, noin sadantuhannen niteen valikoimaan, kunhan viimeisetkin kirjalaatikot puretaan kellarista hyllyihin. Niteisiin lasketaan kirjojen lisäksi Oodin yli viisisataa lautapeliä ja esimerkiksi dvd-levyt.

Kaikkiaan Oodin valikoima on siis suunnilleen Rikhardinkadun kirjaston luokkaa ja jää selvästi viiden suurempaa valikoimaa tarjoavan pääkaupunkiseudun kirjaston nidemäärästä.

Leppävaaran Sellossa ja Pasilassa eli pääkirjastossa on jopa noin kaksi kertaa enemmän niteitä Oodiin nähden. Tikkurilassa, Matinkylässä ja Itäkeskuksessakin kirjastoon mahtuu enemmän kirjoja kuin Oodiin.

Keskustan tilanteessa tulee ottaa myös huomioon, että Oodin avaamista edelsi Postitalon musiikkipitoisen Kirjasto 10:n sulkeminen. Samalla Kirjasto 10:n erinomainen levyvalikoima vietiin Pasilan kirjastoon, joka nousi sen jälkeen Leppävaaran Sellon ohi pääkaupunkiseudun ykköseksi koko aineiston laajuudella mitattuna.

Oodi tarjoaa meille nolla vinyyli- ja cd-levyä. Jos haluaa siis selailla sekä kirja- että levyvalikoimaa, Rikhardinkadun kirjasto pysyy keskustan ykkösvaihtoehtona.

Lohtuna on Kirjasto 10:n hyvän nuottivalikoiman siirtyminen Oodiin. Nuotteja siellä on nyt ilmeisesti eniten pääkaupunkiseudun kirjastoista heti Musiikkitalossa sijaitsevan Sibelius-Akatemian kirjaston jälkeen.

On tärkeää muistaa, että kirjan tai vaikkapa levyn voi varata toisista kirjastoista Oodiin ja saada sen jopa vuorokauden sisällä. Mutta kirjastoihin pitää voida mennä myös selailemaan kirjoja ja vaikkapa levybokseja, joiden olemassaolosta ei vielä edes tiedä. Ja silloin runsas valikoima on suuri sivistävä tekijä.

Keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaarahttps://www.hs.fi/haku/?query=anna-maria+soininvaara: miksi Oodiin tuli niin vähän hyllytilaa kirjoille? Miksi Matinkylässäkin näkee enemmän kirjoja kirjastossa kuin Oodissa?

”On tehty päätös, jonka mukaan Pasila jää Helsingin puolella pääkirjastoksi, jolle jää myös laajin kokoelma. Pasilan kokoelma sisältää myös harvinaista ja harvoin lainattua aineistoa.”

Oodin valikoima olisi voinut olla yhtä laaja kuin Pasilassa, jos yhden sijasta kaksi kerrosta kolmesta olisi varattu kirjoille ja muille niteille. Nyt tärkeämpänä pidettiin kuitenkin monipuolisuutta rintanappikoneineen.

”Oodin kokoelma on hieno ja hyvin saavutettava. Lisäksi se vaihtuu asiakkaiden toiveiden ja lainauskäyttäytymisen mukaan”, Soininvaara huomauttaa.

Tämä viittaa siihen, että ensi toukokuussa Helsingin kirjastoissa ei ole enää juuri yhdelle kirjastolle korvamerkittyä valikoimaa. Valikoima liikkuu palautusten mukaisesti.

Jos lainaat vaikkapa Malminkartanon kirjastosta Kari Hotakaistahttps://www.hs.fi/haku/?query=kari+hotakaista ja palautat kirjan Oodiin, se saattaa toistaiseksi myös jäädä Oodiin – ja päinvastoin, kuitenkin kunkin kirjaston hyllytilan rajoitusten mukaisesti.

Oodissa hyllytilat ovat rakennuksen neliömetreihin nähden vähäiset. Olisiko rakennuksessa peräti vähiten kirjoja kirjastotilaksi luokiteltuja neliömetrejä kohti Suomessa?

”Ei aavistustakaan. Aika provosoiva kysymys”, Soininvaara vastaa.

”Voisi sanoa, ettei se määrä vaan se laatu ja kirjallisuutta ja lukemisen kulttuuria tukeva toiminta ovat ohjenuoranamme.”

Entä miksi hyllyt ovat korkeudeltaan kuin lastenosastolta? Jos hyllyt olisivat vaikkapa vajaan kahden metrin korkuiset, Oodin valikoima voisi olla jo selvästi laajempi.

”Hyllykorkeus haluttiin pitää 150 sentissä, jotta eri kokoiset aikuiset näkevät niiden yli. Tämä korkeus on yleistymässä muissakin kirjastoissa. Lisäksi hyllykorkeus tukee kolmannen kerroksen arkkitehtuuria.”

Eikö kyseessä kuitenkin ole enemmänkin monitoimitalo kuin kirjasto, kun vain yhdessä kolmesta kerroksesta on kirjoja?

”Kirjaston käsite on kovasti muuttunut lainastoajasta. Ihmisillä on toki paljon nostalgisia muistoja omasta lapsuudestaan, mutta kirjasto elää ajassa ja tarjoaa pääsyn tiedon ja elämysten lähteille aina kulloisenakin aikana tarkoituksenmukaisella ja innostavalla tavalla. Oodia on suunniteltu yhdessä asiakkaiden kanssa, ja heiltä on saatu paljon vinkkejä siihen, mitä nykyaikaiselta kirjastolta odotetaan.”

Miksi Oodi on nimeltään ”Helsingin keskustakirjasto” ja miksi se olisi sitä enemmän kuin Rikhardinkadun kirjasto, jossa on vastaavan suuruinen kokoelma ja joka on käytännössä yhtä keskellä?

”Nimitys lienee kuitenkin sijainnista johtuva. Ehkäpä poliitikkojen mielestä keskusta ei enää ulotu Rikhardinkadulle? Voisimme yhtä hyvin puhua vain kirjasto Oodista”, Soininvaara myöntää.

”Oodi sijaitsee kuitenkin erittäin keskeisellä paikalla vieläpä hienosti Eduskuntataloa vastapäätä. Tätä yritämme kyllä myös hyödyntää.”

Laajan selailuvalikoiman ystävällä on yhä toivoa, sillä tyhjällä tilalla on taipumus täyttyä.

Oodissa on toistaiseksi perin väljää, mutta tulevat päättäjät voivat hyvinkin nostaa hyllyjen korkeutta ja täyttää tyhjää lattiatilaa uusilla hyllyillä tai sijoittaa jokusen kirjahyllyn myös ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen.

Sen jälkeen Oodissa voisi olla saman verran kirjoja kuin esimerkiksi Itäkeskuksen ja Matinkylän kirjoissa.

Oikaisu 17. joulukuuta klo 15.15: Jutussa mainittiin aluksi, että Oodin ensimmäisessä kerroksessa ei ole kirjoja, mutta kirjojen palautuspiste löytyy. Juttuun on lisätty maininta siitä, että avajaisviikon jälkeen ensimmäiseen kerrokseen tuotiin kolme hyllykköä ja pari lisää on suunnitelmissa.