Kulttuuri

Murreaktivisti kirjoitti gradunsa savoksi – ”Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen”, sanoo yliopiston dekaani

Gradun kirjoittanut Jani Koskinen on itse kotoisin pääkaupunkiseudulta.

Helsingin yliopistossa hyväksyttiin tiistaina 18. joulukuuta kokonaan savolaismurteella kirjoitettu pro gradu. Jani Koskisen kirjoittaman gradun aiheena on kielen ja murteen määrittely lähinnä itämerensuomalaisessa kontekstissa, ja se on kirjoitettu Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa Rääkkylässä, Kiteellä ja Tohmajärvellä puhutulla murteella.

Gradun nimi on Kielen ja murttiin rajala: kieljmuuvon yhteiskunnalisen aseman muutos murttiista kieleks itämerensuomalaisessa kontekstissa (karjalan kielj, meän kielj, kainu ja võro) ja kysymys suomen murtteihen uhanalassuuvesta ja niihen aseman kehittämisestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jani Koskinen ei itse ole kotoisin murteen alueelta, vaan pääkaupunkiseudulta, minkä hän toteaa myös gradunsa luvussa 1.3. ”Kirjuttajan kielelinen tausta”.

Miksi sitten kokonainen gradu murteella, joka ei edes ole oma murre?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ajatus savolaismurteen käyttämiseen tieteellisen tekstin kielenä savolaismurteella (tai ylipäänsä murteella tai vähemmistökielellä) perustuu pyrkimykseen laajentaa uhanalaisen kielimuodon käyttöalaa”, Koskinen kertoo sähköpostitse.

Koskisen pääaine on suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Hänelle opinnoissa kiinnostavinta on ”perehtyminen kielten välisiin valtasuhteisiin, kielten uhanalaistumis- ja elvytysprosesseihin sekä kielipolitiikkaan”. Koskisen mukaan alan tutkijat ovat usein myös kieliaktivisteja eli he pyrkivät parantamaan vähemmistökielten asemaa.

Koskinen kirjoitti myös kandidaatintutkielmansa savoksi, ja se hyväksyttiin maaliskuussa 2013. Samalla murteella kirjoitettua, kandidaatintutkielman ohessa tehtävää kypsyysnäytettä ei kuitenkaan hyväksytty, vaan Koskinen joutui kirjoittamaan sen uudestaan suomen yleiskielellä. Kandityössään Koskinen käsitteli saamelaiskielten vaikutusta skandinaavisiin kieliin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Gradussaan Koskinen rinnastaa murteet vähemmistökieliin. Hän ymmärtää sen herättävän ihmettelyä mutta pitää rinnastusta välttämättömänä kielellisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Koskinen keskittyy gradussaan erityisesti suomen sukulaiskieliin, kuten meänkieleen, kveeniin ja võruun. Nämä kaikki ovat Koskisen mukaan esimerkkejä kielistä, joita vielä joitakin vuosikymmeniä sitten pidettiin suomen tai viron murteina.

Koskisen gradun käsittely oli humanistisessa tiedekunnassa tavallista hankalampi paikka, ja sitä käsiteltiin poikkeuksellisesti kahdessa tiedekuntaneuvoston kokouksessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syynä tähän oli nimenomaan Koskisen työssään käyttämä murre.

Humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa kertoo tiedekuntaneuvoston ihmetelleen sitä, miksi gradu piti kirjoittaa nimenomaan savolaismurteiden piirteitä tavoittelevalla kirjakielellä eikä jollain siinä käsitellyistä kielistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Gradun tarkastivat professori Janne Saarikivi ja yliopistonlehtori Rigina Ajanki, jotka esittivät gradua hyväksyttäväksi arvosanalla magna cum laude approbatur eli seitsemän arvosanan asteikosta kolmanneksi parhaalla. Tällä arvosanalla tiedekuntaneuvosto myös hyväksyi sen.

Hyväksyvän lausunnon oheen kuitenkin liitettiin, jälleen poikkeuksellisesti, erillinen lisäys, jossa todettiin, että ”tiedekuntaneuvosto katsoo, että työ poikkeaa yleisestä akateemisen opinnäytteen esitystavasta”.

Lisäksi tiedekunta piti ongelmallisena sitä, että Koskinen ei sopinut murteen käytöstä koko työssä ohjaajansa, professori Tiina Onikki-Rantajääskön kanssa. Professorin kanssa Koskinen oli sopinut kirjoittavansa gradun johdanto- ja päätösluvut yleissuomeksi.

”Tuo vaatimus vaivasi minua jo alussa, sillä pidän tärkeänä periaatekysymyksenä, että työni hyväksyttiin kannesta kanteen savonkielisenä”, Koskinen kertoo.

”Halusin näin samalla tutkia oman toimintani kautta sitä, voiko uhanalaisella kielimuodolla (jota kuitenkin nykyoloissa pidetään ’vain’ murteena) saada gradun läpi suomalaisesta yliopistojärjestelmästä ja samalla luoda ennakkotapauksen, että joku muukin voisi kirjoittaa työnsä tulevaisuudessa uhanalaisella murteella, jos niin haluaa.”

Lopulta Koskinen päätyi siis palauttamaan työnsä kokonaan savoksi kirjoitettuna huolimatta siitä, että Onikki-Rantajääskö toisti pyynnön yleiskielisistä luvuista.

Dekaani Pirjo Hiidenmaa sanoo olevansa hämmentynyt Koskisen graduun sisältyvästä kulttuurisesta omimisesta.

”Että kirjoitetaan gradu savon kielellä omien kielipoliittisten tavoitteiden ajamiseksi”, Hiidenmaa pohtii. ”Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen.”

Hänen mielestään gradun sisällöstä pitäisi löytyä jonkinlainen perustelu poikkeavaan kielenkäyttöön. ”Eikä siksi, että minulla henkilökohtaisessa elämässäni on syy tähän kielenkäyttöön.”

”Tässä kuitenkin puhutaan akateemisesta opinnäytteestä, ja silloin keskustelu käydään tieteenteosta eikä yksittäisen tekijän omista henkilökohtaisista mieltymyksistä.”

Hiidenmaan mukaan vastaavaa tapausta ei ole Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiemmin ollut. Yliopiston yleisen ohjeen mukaan gradu voidaan tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Humanistisessa tiedekunnassa opinnäyte voidaan lisäksi kirjoittaa jollakin niistä kielistä, joita siellä opetetaan, jos ohjaajan kanssa sovitaan asiasta.

”Mutta nythän meillä ei ole savon kieli opetus- ja tutkimuskielenä”, Hiidenmaa toteaa. ”Ehkä meidän on hyvä tarkentaa näitä menettelyjä. Jos puhutaan, että gradut kirjoitetaan suomen kielellä, niin sillä tarkoitetaan suomen yleiskieltä eikä mitä tahansa suomen kielen varieteetteja.”

Hiidenmaa huomauttaa myös, että savo ei ole vakiintunut kirjakieli. Gradussaan Koskinen sanoo haluavansa vahvistaa vähemmistökielten ja vähän käytettyjen kielten asemaa ja siksi kirjoittaa työnsä savoksi.

”Siinähän kiehtovaa on se, että hänellä olisi ollut mahdollisuus kirjoittaa meänkielellä, jolla on vakiintunut kirjallinen käyttötapa. Ja kun hän tutkii sitä, hän olisi voinut sanoa, että tämä on meänkielen emansipatorinen käyttötapa, sehän olisi ollut perusteltu.”

Hiidenmaan mielestä kirjakieltä ei myöskään voi synnyttää ulkoapäin.

”Kyllähän se on kieliyhteisön ja puhujayhteisön asia. Nämä kolonialistiset tavat, että tullaan täältä isäntämaasta ja ruvetaan kirjoittamaan teidän kieltänne, eivät ole kieliyhteisöä emansipoiva ja voimaannuttava käsittelytapa ollenkaan.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    2. 2

      Mies häiriköi lastenvaunujen kanssa liikkeellä olleita naisia Vantaalla

    3. 3

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    4. 4

      Siperiassa satoi mustaa lunta, syyttäjä aloitti rikostutkinnan

    5. 5

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    6. 6

      Suurlähettiläs kommentoi irakilais­kenraalin miljoona­tarjousta pakko­palautuksista: ”Hän yritti huijata Suomen hallitusta”

    7. 7

      Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta

    8. 8

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    9. 9

      Moskovalainen oikeus vangitsi tunnetun amerikkalaissijoittajan huhtikuulle asti – Legendaariseksi kutsutun Michael Calveyn kiinniotto säikäytti sijoittajapiirit

    10. 10

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    2. 2

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    3. 3

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    6. 6

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia

      Tilaajille
    7. 7

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkijat palasivat maailman suurimmasta meren­alaisesta montusta ja kertoivat ennen­näkemättömistä tippu­kivistä ja ”hullusta” rikkivety­kerroksesta

    9. 9

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    10. 10

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    9. 9

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    10. 10

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    11. Näytä lisää