Isän kädestä

Säveltäjä Heinz-Juhani Hofmann vietti lapsuutensa ankaran isän poikana. Hänen isänsä Heinz Hofmann oli Cantores Minores -poikakuoron johtaja, jota lapset pelkäsivät. Uusimmassa sävellyksessään Heinz-Juhani Hofmann raivoaa ja kurkottaa isäänsä kohti.

”Näissä penkeissä olen istunut lukemattomia tunteja.”

Säveltäjä Heinz-Juhani Hofmann, 45, istuu Helsingin tuomiokirkossa ja katselee alttarille päin. Konsertti alkaa pian. Alttarille on pystytetty esiintymiskoroke, jonne alkaa nousta Cantores Minores -poikakuoron laulajia mustissa kaavuissaan.

”Siellä ne nyt ovat”, Hofmann sanoo ja näyttää hermostuneelta.

Hofmannia jännittää. Hänellä itsellään on laaja Cantores Minores -historia, mutta tämä on ensimmäinen kerta lähes 25 vuoteen, kun hän on kuuntelemassa kuoron konserttia. Edellinen kerta vuonna 1994 ei päättynyt hyvin.

Koko lapsuutensa ajan Hofmann eli kuoroelämää eikä edes pystynyt kuvittelemaan elämää ilman Cantores Minoresia. Hänen isänsä oli saksalainen Heinz Hofmann, joka tuli Cantores Minoresin johtajaksi vuonna 1962 ja jatkoi tehtävässä 25 vuotta, kuolemaansa saakka. Heinz Hofmann nosti Cantores Minoresin suomalaisten nuorisokuorojen kärkeen, tavoitteenaan vanhan kotimaansa poikakuorojen korkea taso. Hänen poikansa Heinz-Juhani lauloi kuorossa heti kun vain pystyi, jo noin vuotta nuorempana kuin muut kuoroon hyväksytyt.

 

Niin, tosiaankin. Miten olinkaan sen unohtanut. Minähän pelkäsin sinua. Ja sinä tiesit sen. Miltäköhän se on sinusta tuntunut? Että oma lapsi pelkää.



Säveltäjänä Heinz-Juhani Hofmann (s. 1973) on tarttunut rankkoihin aiheisiin. Hänen säveltämänsä Ihmissydän-oopperan (2011) aiheena on lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, Maailmantappaja-oopperassa (2018) hän taas pyrkii asettumaan joukkomurhaajan pään sisään.

”Minulla on kova tarve saada taiteellani kuulijasta jonkinlainen reaktio esiin. Kamalinta on välinpitämättömyys”, Heinz-Juhani Hofmann kertoo.

”Siksikö siis rajut aiheet? Haluan tulla taiteeni kautta nähdyksi ja kuulluksi, ja tämä tarve juontaa juurensa varmaan lapsuudestani, jolloin jäin vaille isän huomiota ja rakkautta.”

Isätrauma läpäisee koko Hofmannin elämän. Sitä tutkiakseen hän sävelsi radiofonisen ...isä, isä, isä! -teoksen, joka sai ensiesityksensä tämän kuun alussa Yle Radio 1 -kanavalla, ja se on kuunneltavissa Areenassa vielä 3. tammikuuta asti.

Teoksen alkupisteenä olivat 106 kasettia, joille Heinz Hofmann oli sanellut päiväkirjaansa vuosina 1978–1986. Viime kesänä hänen poikansa vihdoin pystyi kuuntelemaan ne, ja reaktiona niille syntyi myös tämä tuore radiofoninen teos. Mutta isätrauma lähti purkautumaan jo kevään 1994 konsertista.

 

Mutta isä… koetan tehdä parhaani, vaikka parhaani on niin vähän. Muistatko? Niinhän sinulla oli tapana sanoa.

Mitä siis tapahtui keväällä 1994? Tuolloin Cantores Minores esitti J. S.Bachin Matteus-passion. Heinz-Juhani Hofmann oli lopettanut kuorouransa kuin seinään vuosia aiemmin, pian isänsä kuoleman jälkeen, mutta tämä konsertti oli poikkeustapaus.

”Olin tavannut nuoren naisen, johon halusin tehdä vaikutuksen, joten hankin meille vapaaliput konserttiin”, Hofmann kertoo.

”Samalla hetkellä kun kuoro alkoi laulaa, minulle tuli paniikkihäiriökohtaus. Se oli ihan hirveätä, koska me istuttiin hyvin lähellä presidentti Martti Ahtisaarta, ja minulle tuli sellainen olo että jos nyt tästä lähden, niin turvamiehet luulevat että yritän jotakin. Sain puristettua sen kohtauksen pois, jotenkin sain pidettyä sen aisoissa.”

Tämä konsertti lapsuuden tutussa ympäristössä toi pintaan asioita, jotka Hofmann oli siihen asti tukahduttanut: traumaattisen lapsuuden vaativan ja autoritäärisen isän poikana.

”Sen paniikkihäiriön myötä alkoi pitkä terapioiden sarja. Niissä lähdettiin tietysti liikkeelle isästä.”

 

Minä olin arka ja pelokas, epäluotettava, itkin paljon ja helposti. Laskin toistuvasti alleni, nauroin korkealta kikattaen, usein ja yllättäen ja jotenkin tyttömäisesti. Näin kuvittelen sinun ajatelleen. En osannut pitää puoliani, ja kun harvoin suutuin, niin lepyin liian nopeasti. Sekin oli jotenkin väärin.

Heinz Hofmann (1919–1987) ei ollut lempeä mies. Hänet kutsuttiin Cantores Minoresin johtajaksi Itä-Saksasta edellisen johtajan, itävaltalaisen Peter Lakovichin kauden jälkeen. Hofmann nosti kuoron tasoa kunnianhimoisesti, mutta keväällä 1966 kuoron johtokunta antoi hänelle potkut. Julkisuudessa potkujen syyksi mainittiin ”pedagogiset erimielisyydet”, kuoron taiteellista tasoa sen sijaan kiiteltiin.

Tilanne kuitenkin jatkui. Lopulta Hofmann saikin pitää työnsä, mutta hänet erottanut johtokunta sekä kuoron toiminnanjohtaja erosivat itse tehtävistään. Kiista liittyi ainakin työn määrään ja vaatimustasoon, jotka kumpikin kasvoivat Hofmannin kaudella. Ja tulosta alkoi kiistämättä tulla, kuoron taso nousi huimasti.

Pojan syntyminen vuonna 1973 oli Hofmannille tärkeä hetki, tuo poika – siis Heinz-Juhani – kertoo. Mutta ennen pitkää isä pettyi poikaansa.

”Hän oli sitä mieltä, että olin laiska ja röyhkeä, eikä hän pitänyt fyysisestä olemuksestani. Hän sai raivokohtauksia joissa hän sanoi näin jatkuvasti.”

 

Muistatko, kuinka sinulla oli tapana lukita minut rangaistukseksi liiteriin. Kun nyt muistelen sitä kolme-, neljä-, viisivuotiasta itseäni, niin on helppo myöntää, että olin mahdoton lapsi. Aiheutin jatkuvasti ongelmia; varastin, rikoin ja valehtelin.

Kuri oli tiukkaa myös kuorossa. Hofmann toi Cantores Minoresiin saksalaisen prefektisysteemin, jossa osa kuorolaisista toimii apulaisjohtajina, siis prefekteinä. Se antoi prefekteille valtaa samanikäisiin tovereihinsa.

”Minua kiusattiin kuorossa”, Heinz-Juhani Hofmann muistelee omia kuoroaikojaan. ”Jos isäni oli torunut jotakin kuoropoikaa, niin usein tapahtui niin, että poika kosti sen minulle. Sitten kun minusta tuli prefekti, niin syyllistyin kiusaamiseen itsekin. Sitä esiintyi kuorossa aika paljon.”

 

Niin isä. Tuo kaikki voi hyvinkin olla totta, mutta haluaisin silti yrittää nähdä siinä pikkupojassa ja hänen käyttäytymisessään jotain muutakin: Huomionhakua. Tarvetta tulla nähdyksi ja kuulluksi. Tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

Tarinoita isä-Hofmannin kurinpidosta on varmasti monella kuoron toimintaan osallistuneella – ja heitä on paljon, sillä tavallisesti kuorolaisen Cantores Minores -ura kestää vain muutaman vuoden ennen aikuistumista. Siksi vuosikymmenien aikana kuorossa on ehtinyt laulaa tuhansittain poikia Helsingistä ja lähiympäristöstä.

Myös nykyinen johtaja Hannu Norjanen lauloi kuorossa 1970-luvulla, Hofmannin johtaessa. ”Hän oli karismaattinen hahmo, pikkupojalle vähän pelottavakin”, Norjanen sanoi HS:n haastattelussa vuonna 2014. ”Aika oli erilainen ja pedagogiikka erityylistä kuin nyt, mutta hän auttoi ymmärtämään työnteon merkityksen.”

Heinz Hofmann ei käyttänyt tahtipuikkoa vaan johti kuoroa käsillään. Hänen johtamisasentonsa on ikuistettu muun muassa muotokuvaan, joka on ripustettu Cantores Minoresin harjoittelusalin seinälle Kruununhaassa. Hänen pojassaan kuva herättää muistoja kurinpidosta, fyysisestä väkivallasta ja sen uhasta.

”Se oli uhkaus kun käsi nousi – että täältä tulee. Mutta se oli myös johtamisele. Poikia kohtaan hän ei tietenkään käyttänyt väkivaltaa, mutta hän itse tiedosti sen, että pojat pelkäävät häntä. Hän puhuu siitä näillä kaseteillakin kaksi kertaa. Hän ymmärsi, että hän tekee taidetta pelon kautta, ja hän mietti että onkohan se ihan oikein”, Heinz-Juhani Hofmann sanoo.

 

Minusta kasvoi sulkeutunut lapsi, täynnä sinun aikaansaamaasi häpeää, täynnä itseinhoa, täynnä huonommuuden, täynnä kelpaamattomuuden ja riittämättömyyden tunnetta, ja mykkää, sisäänpäin kääntynyttä vihaa. Päällimmäisenä mielessä vain pako, pako, pako mahdollisimman kauas luotasi, sekä yksi sitkeä, omaehtoinen ajatus: että minä en tule olemaan niin kuin sinä.

Heinz-Juhani Hofmann myöntää, että kirjoittaessaan ...isä, isä, isä! -teostaan hän valitsi tyylilajiksi tietoisesti mahdollisimman puberteettisen ilmaisun, jossa hän raivoaa isäänsä vastaan eikä pidättele tunteitaan.

”Totta kai voisin tehdä toisenkin teoksen, joka olisi ymmärtäväisempi. Kyllähän minä joitakin isäni tekoja ymmärrän nyt, kun olen itsekin vanhempi ja ymmärrän mistä ne tulevat.”

Isä-Hofmannin kasvatusmetodeja voi jäljittää hänen omaan menneisyyteensä. Vuonna 1919 syntynyt Hofmann kävi läpi toisen maailmansodan Saksan armeijassa, eikä hänen omassa lapsuudessaankaan säästelty piiskaa. Sodan jälkeen hän jäi Itä-Saksan puolelle.

”Ja hänhän oli työnarkomaani. Hän teki valtavasti töitä eikä enää selvästikään jaksanut kotona olla kärsivällinen. Lasten kanssa työskennellessä laulajat vaihtuvat koko ajan ja hänen piti miettiä, tuleeko tarpeeksi alttoja, tuleeko tarpeeksi sopraanoja. Se on ollut valtavan stressaavaa.”

 

Mutta isä, sinuakin oli rangaistu lapsena samalla tavalla, eikö niin, ja tietenkin; jostainhan sinun on täytynyt nämä keinot oppia. Liiterin sijasta isäsi lukitsi sinut pimeään kellariin ja selkäsaunat annettiin avokämmenen sijasta rottinkikepillä. Eikä ylikorostunut maskuliinisuutesi ollut muuta kuin säälittävä keino salata sen pimeään kellariin suljetun pikkupojan mitättömyyden tunnetta ja pelkoa. Jostain tuollaisestako minä sinua sitten muistutin?

Näiden asioiden analysointi käynnistyi kevään 1994 paniikkihäiriöstä, ja uusimman teoksensa myötä Heinz-Juhani Hofmann toivoo vihdoin pystyvänsä jättämään asiaa jo taakseen.

Tuo konserttikin osoittautui tärkeäksi kaikesta ahdistavuudestaan huolimatta. Hofmannin seuralainen toki näki, että jotain oli vialla mutta pysyi hänen vierellään.

Nykyisin he ovat naimisissa ja heillä on kaksi lasta.

Silti Cantores Minoresin konserttiin meneminen ahdistaa Hofmannia valtavasti vielä nyt, joulukuussa 2018.

”Vaikeaa oli, etenkin alussa”, Hofmann myöntää konsertin jälkeen. ”Sydän alkoi hakata ja jalat puutua. Nämä ovat paniikkihäiriökohtauksen ensimerkit, mutta sain onneksi pidettyä sen aisoissa hengittämällä rauhallisesti ja ajattelemalla lapsia. Tuo, että kykenin istumaan konsertin läpi, ja lopuksi vielä nauttimaankin siitä, on mielestäni aika merkittävä askel eteenpäin, ja olen siitä hyvin iloinen.”

Jouluoratoriosta kykeninkin sitten nauttimaan oikein todenteolla. Olisi tehnyt mieli laulaa mukana”, Hofmann jatkaa. ”Mutta mietin myös sitä, että tuolla minäkin silloin lapsena lauloin ja isä johti. Se oli jotenkin aika surullinen ajatus.”

Artikkelin sisään upotetut tekstikatkelmat ovat Heinz-Juhani Hofmannin radiofonisesta teoksesta ...isä, isä, isä! Teos on kuultavissa Yle Areenassa 3. tammikuuta saakka. Kuuntele teos tästä linkistä. Korjaus 22.12. klo 13.56: Cantores Minores vietti toimintansa 40-vuotisjuhlaa jo 1993 eikä vasta 1994, ja esitti jo tuolloin ensimmäistä kertaa Bachin Matteus-passion.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomiräppäri MKDMSK eli Maski on kuollut 21-vuotiaana, oli juuri julkaisemassa esikoisalbumia – Pyhimys: ”Teknisesti hyvin taitava ja lupaava artisti”

    2. 2

      Hyvin pieni asia voi ratkaista sen, sairastuuko ihminen masennukseen vai ei – ”Pelkkä reseptin kirjoittaminen ei riitä”, sanoo riittämättömyyttä kokenut tutkija

    3. 3

      ”Saako tuonne ihan oikeasti kakata”, lapsi kysyi vesivessan nähdessään – Aikoinaan luksusta edustaneet Suvelan lähiötalot puretaan ja Sinikka Nurminen, 82, menettää kotinsa

    4. 4

      153 maan vertailu: Suomi tuottaa eniten hyvää muille maille ja maailmalle

    5. 5

      Poikajoukko juoksi oven läpi Oodissa, lasi räsähti pieniksi sirpaleiksi – ”Paine rikkoi turvalasin”

    6. 6

      Henriika Tulivirta, 29, luki vuodessa 367 kirjaa – ja se sai nettivihaajat suunniltaan

    7. 7

      Seksuaalirikoksissa ei ole kyse kulttuurista tai etnisyydestä – Niiden takana on syvään juurtunut ajatus siitä, että miehet ovat naisia arvokkaampia

    8. 8

      Lidl vetää takaisin erän naudan jauhelihaa – valvontanäytteistä löydetty salmonellaa

    9. 9

      Börje Börgelsson paljastui Paavo Väyrysen tekaistuksi kannattajaksi – mysteerimiehen metsästyksestä kehkeytyi yleistä kansanhuvia

    10. 10

      Suomalaispanimo vastaa nyt tanskalaisen vodkavalmistajan Suomi-vitsailulle – käsittämättömällä videolla mongerretaan kelvotonta tanskaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tutkijat selvittivät, kuinka ihmiset yrittävät selviytyä rasittavista tehtävistä: Neljä keinoa nousi ylitse muiden, yhdestä oli pelkästään haittaa

    2. 2

      Henriika Tulivirta, 29, luki vuodessa 367 kirjaa – ja se sai nettivihaajat suunniltaan

    3. 3

      Seksuaalirikoksissa ei ole kyse kulttuurista tai etnisyydestä – Niiden takana on syvään juurtunut ajatus siitä, että miehet ovat naisia arvokkaampia

    4. 4

      Autoja hyytynyt pakkaseen kolminkertainen määrä tavalliseen päivään verrattuna – Autoliitto: Muista tärkeät toimenpiteet ennen käynnistystä

    5. 5

      Netflixin uutuusdokumentti paljastaa ruman totuuden Fyre-festivaalista, yhdestä 2010-luvun suurimmasta huijauksesta – ihmiset uskoivat loppuun asti silkkaan valheeseen

    6. 6

      Äiti ja eno sitoivat ilmastointi­teipillä 5-vuotiaan raajat ja suun, selittivät leikiksi – Oikeus tuomitsi pahoinpitelystä

    7. 7

      Poikajoukko juoksi oven läpi Oodissa, lasi räsähti pieniksi sirpaleiksi – ”Paine rikkoi turvalasin”

    8. 8

      Neuvola ehdotti ensikotia, kun Jasmin Vahtera tuli ensimmäisen kerran raskaaksi – Nyt Vahtera, 20, odottaa kolmattaan ja on melkoinen poikkeus nyky-Suomessa

      Tilaajille
    9. 9

      Vihan kultti, joka hakee vertaistaan – Näin kaksi juutalaista konsulttia rakensi miljardööri George Sorosista netin salaliittoteorioiden pääpirun

      Tilaajille
    10. 10

      Kattolamppu välittää pian dataa supernopeasti – Led-valo siirtää bittejä 10 000 kertaa nopeammin kuin wi-fi-verkot nyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    3. 3

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    4. 4

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    5. 5

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    6. 6

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    7. 7

      Ruokavalioista tuli niin tiukkoja, että ihmiset alkoivat syödä väärin – nyt nousee yksinkertainen dieetti, jonka asiantuntija soisi syrjäyttävän kaikki muut

      Tilaajille
    8. 8

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    9. 9

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    10. 10

      Vältä tätä yleistä toimintatapaa sängyssä – sen lopettaminen voi johtaa parempaan seksiin kuin aikoihin

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. ”Saako tuonne ihan oikeasti kakata”, lapsi kysyi vesivessan nähdessään – Aikoinaan luksusta edustaneet Suvelan lähiötalot puretaan ja Sinikka Nurminen, 82, menettää kotinsa
    3. EU haluaa suitsia ”kultaisten viisumien” käytäntöä – Malta ja Kypros myyvät venäläisille EU-passeja ilman taustatarkistuksia
    4. Oscareiden jakoon kuukausi – Nyt spekuloimaan!
    5. Viveca Lindfors 0,03 pisteen päässä EM-pronssista – luisteli ennätyspisteensä lyhytohjelmassa
    6. Venäjä toisti uhkauksensa jättää Euroopan neuvosto – Presidentti Niinistö: ”Neuvosto on tällä hetkellä vaikeassa poliittisessa tilanteessa”
    7. Englannin Kanaaliin kadonneen Emiliano Salan koneesta ei ole löytynyt jälkeäkään: ”En usko, että heillä olisi mitään toivoa”
    8. Tunti sitten
    9. Auton polttoaineeksi kokeillaan kaikkea viinasta aurinkovoimaan, mutta yksikään ei uhkaa perinteistä kolmikkoa
    10. Tämän vuoden Oscar-ehdokkuudet olivat Netflixille lopullinen voitto – ja voivat kieliä isosta muutoksesta, jossa me kaikki voitamme
    11. Suomiräppäri MKDMSK eli Maski on kuollut 21-vuotiaana, oli juuri julkaisemassa esikoisalbumia – Pyhimys: ”Teknisesti hyvin taitava ja lupaava artisti”
    12. Hyvin pieni asia voi ratkaista sen, sairastuuko ihminen masennukseen vai ei – ”Pelkkä reseptin kirjoittaminen ei riitä”, sanoo riittämättömyyttä kokenut tutkija
    13. Näytä lisää