Kulttuuri

Romaanien kirjoittaminen on ammatti, jonka voi opetella, esikoisromaaninsa 56-vuotiaana julkaissut palkittu ranskalaiskirjailija sanoo

Pierre Lemaitre sanoo, että kukaan ei ihmettelisi, jos hän olisi ryhtynyt 56-vuotiaana vakuutusmyyjäksi tai joogaopettajaksi, eikä kirjailijuus ole sen kummempaa.

Pariisi. Kyynelkaasu. Väkivalta. Protesti. Keltaliivit. Sitten toukokuun 1968 ei Pariisi ole ollut yhtä levoton. Pariisissa asuva ranskalainen kirjailija ja käsikirjoittaja Pierre Lemaitre on hänkin keskellä kaaosta. Vuosi tihentyy loppua kohden. Aikaa on vähemmän kuin sitoumuksia. Hän ei ole kuka tahansa kirjailija. Hän sai Ranskan arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Prix Goncourtin romaanista Näkemiin taivaassa vuonna 2013.

Nyt Goncourt-palkittu romaani on saanut jatkoa. Suomeksikin syksyllä ilmestyneen jatko-osan nimi on Tulen varjot.

Käsikirjoittajana Pierre Lemaitre sai viime vuonna César du cinéma -palkinnon elokuvasta Näkemiin taivaassa, jonka pohjana on kirjailijan palkittu histo­riallinen romaani vuodelta 2013. Nyt hän työskentelee jälleen uuden elokuvan kimpussa. Sen nimi on Trois jours et une vie (Silmukka), joka perustuu hänen runsas kaksi vuotta sitten ilmestyneeseen samannimiseen romaaniinsa.


Siinäkin mielessä Pierre Lemaitre on poikkeuksellinen kirjailija, että hän aloitti kirjallisen uransa varsin myöhään, vasta yli viisikymppisenä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Julkaisin ensimmäisen romaanini 56-vuotiaana enkä salli kenenkään väittää, että olin silloin vanha. . . Onhan Marcel Proustin valtaisa kirjallinen työ Kadonnutta aikaa etsimässä itse asiassa yhtä loputonta pohdintaa siitä, ryhtyykö kirjan kertoja lopulta kirjoittamaan vai ei. Jos olisin ryhtynyt 56-vuotiaana vakuutusmyyjäksi tai joogaopettajaksi, kukaan ei esittäisi tätä kysymystä”, Pierre Lemaitre vastaa sähköpostitse.

Aiemmin lähinnä kirjallisuuden­opettajana ja psykologina työskennellyt Pierre Lemaitre muistuttaa, että monien lukijoiden ja erityisesti monien toimittajien mielestä kirjailijaksi synnytään eikä sellaiseksi voi oikeastaan kehittyä tai kouliintua. Hän ei usko tällaista hölynpölyä. Romaanien kirjoittaminen on ammatti siinä missä joku toinenkin. Sen voi opetella. Taito vaatii jatkuvaa opettelua – etenkin jos haluaa olla työssään hyvä.

Kirjailijaksi Pierre Lemaitren (s. 1951) ajoi monille tuttu haave hypätä kirjallisuuden aidan toiselle puolelle. ”Luullakseni halusin kokeilla, millaista on olla toisessa roolissa. Sen sijaan, että olisin kirjoja ahmiva lukija, halusin kirjoittaa kirjoja toisten ahmittavaksi. Halusin nähdä, pystynkö siihen ja tuottaako se minulle samanlaista mielihyvää.”

Ensimmäinen romaani Irène (Travail soigné) ilmestyi Ranskassa vuonna 2006. Kustannuskynnyksen ylittämistä Pierre Lemaitre kuvaa omaan ironiseen tapaansa. ”En voi sanoa, että ensimmäisen kirjani julkaiseminen olisi ollut vaikeaa. Tarjosin romaaniani 22 kustantajalle, joista jokainen hylkäsi sen. Heidän yksimielisyytensä oli vaikuttavaa.”

Uusi odottamaton käänne koitti ennen kuin Pierre Lemaitre edes ennätti pohtia, mitä tehdä seuraavaksi. ”Ei ehtinyt kulua kuin alle kaksi viikkoa, kun yksi kustantamoista muutti mieltään ja ilmoitti haluavansa julkaista kirjan. Sittemmin olen vaihtanut kustantamoa, mutta valehtelisin, jos väittäisin, että prosessi oli vaikea. Se tuntui kyllä väliin masentavalta, mutta lopulta myönteinen päätös tuli kuitenkin aika nopeasti”, Pierre Lemaitre vastaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Siinä mielessä vastaus on historiallinen, että hän ei ole juuri myöntänyt haastatteluja suomalaisille tiedotusvälineille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös suomeksi julkaistu esikoisromaani Irène esitteli Pierre Lemaitren rikoskirjailijana. Se merkitsi alkua kehutulle kirjasarjalle, jonka keskushenkilönä on lyhyenläntä, kaljuuntunut pariisilainen ylikomisario Camille Verhoeven ja hänen poliisiryhmänsä. Kaiken kaikkiaan sarjassa on julkaistu tähän mennessä neljä osaa.

Itse kirjailija ei juuri halua erotella toisistaan kirjoittamiaan rikosromaaneja ja historiallisia romaaneja. Hänen mielestään tällaiset luokittelut ovat turhia. ”Pari kuukautta sitten eräs ranskalainen kustantamo, joka julkaisi hienoa noir-romaanisarjaa, päätti lopettaa sarjan ja sulauttaa sen osaksi muuta julkaisu­ohjelmaansa. Nyt kustantamo julkaisee pelkkiä romaaneja. Kustantajasta oli tuntunut hiukan turhalta jaotella romaanejaan dekkareiksi, historiallisiksi romaaneiksi tai rakkausromaaneiksi. Olen kustantamon kanssaan samaa mieltä.”

Kirjallisten lajityyppien yhtäaikainen pluraalisuus näkyy siinä, että harva puhuu hänestä yksin rikoskirjailijana. Hänen maineensa on kirjallisempi.

”Minua pidetään kirjailijana, joka luottaa kirjalliseen laatuun, vaikka mielipiteet kirjojeni tasosta ovat joskus aivan päinvastaisia. Joidenkin mielestä kirjani ovat kauheita.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pierre Lemaitre korostaa, että kirjallisten lajityyppien lokeroinnista ei ole mitään hyötyä kirjailijalle. Oman kirjoittamisensa hän tiivistää kahteen sanaan. ”Kirjoitan tarinoita.”

Rikoskirjailijanakin Pierre Lemaitre on saanut monia merkittäviä palkintoja. Hän on saanut kolmasti kansainvälisen rikoskirjailijoiden liiton myöntämän Tikari-palkinnon.

Raja-aitojen kaatumisesta kertoo sekin, että puhtaasti histo­riallisena romaanina pidetty Näkemiin taivaassa on yksi näistä dekkaripalkinnon saaneista kirjoista.

Kirjailijan historiallisissa romaaneissa ei ole yhtä ja samaa keskushenkilöä, kuten rikos­romaaneissa, joissa kaikissa ­äänessä on ylikomisario Camille Verhoeven. Missä määrin pariisilaispoliisi on kirjailijan alter ego, oma kuva? ”Pitkään ajattelin, että minulla ja Camille Verhoevenilla ei ole kovin paljon yhteistä. Kuvatessani häntä en siis kertonut itsestäni. Pitkään uskottelin, että että hän on pelkkä kerronnan väline.”

Aika on saanut kirjailijan kuitenkin toisin ajatuksiin, ainakin osin. ”Mitä enemmän olen tätä pohtinut, sitä selvemmin ymmärrän olleeni väärässä. Flaubert sanoi: ’Rouva Bovary, se olen minä.’ En rohkene sanoa samoin, mutta tuntemukseni ovat samansuuntaiset.”

Historialliset romaanit Näkemiin taivaassa ja Tulen varjot liittyvät tosiinsa, vaikka ne ovat myös itsenäisiä teoksia. Trilo­giaksi suunnitellun kirjasarjan ensimmäisessä osassa keskushenkilöinä on ensimmäisen maailman­sodan kauhut kokeneet entiset asetoverit Edouard Péricourt ja Albert Maillard ja toisessa osassa taas pankkiirin tytär Madeleine Péricourt.

Pierre Lemaitre kertoo näissä trilogian kahdessa ensimmäisessä osassa elämästä Ranskassa kahden maailmansodan välisenä aikana. Trilogia ei ole saagamainen jatkokertomus, jossa sukupolvet seuraavat toisiaan. ”Rohkenen sanoa, että pikemminkin trilogiani on saanut vaikutteita Balzacilta. Valitsen yhden sivuhenkilön ja teen hänestä seuraavan kirjan päähenkilön.”

Kirjailija korostaa, että hän ei koskaan etukäteen päätä, valitseeko miehen vai naisen kirjan päähenkilöksi. ”Keksin tarinan, ja se on joko miehen tai naisen, siinä kaikki.”

Hän kuitenkin myöntää, että Tulen varjoissa päähenkilön valinta oli poliittisempi ja tietoisesti sukupuolitettu. Tarinan ydin on siinä, että romaanin tapahtuma-aikana naisilla ei ollut juuri minkäänlaista asemaa sodan rikki repimässä yhteiskunnassa. Heillä ei ollut sijaa politiikassa tai talouselämässä, ylipäänsä kodin ulkopuolella.

”Madeleine Péricourtin hahmo tarjosi minulle heti ristiriidan, joka oli hyvin hedelmällinen romaanin kirjoittamisen kannalta: hän perii pienen pankki-imperiumin aikana, jolloin naisilla ei ollut edes oikeutta allekirjoittaa shekkejä ilman aviomiehensä lupaa. Mitä enemmän perehdyin aikakauteen, sitä selvemmin aloin ymmärtää, miten huono naisten asema silloin oli”, Pierre Lemaitre kirjoittaa sähköpostitse.

Myös itse aikakausi on histo­riallisessa katsannossa mielenkiintoinen, koska sen laineet lyövät yhä edelleen. Pierre Lemaitre uskoo, että aika I maailmansodasta II maailmansotaan selittää melko hyvin, miksi ­Euroopasta tuli sellainen kuin se on.

Hänen mukaansa juuri noina vuosikymmeninä syntyi uusliberalismi, poliittisen vallan ihailu, innostus ääriliikkeisiin, itsekeskeisyys, epäluulo, viha kaikkea vierasta kohtaan ja raivokas individualismi.

”Minusta kirjallisuuden voima piilee juuri siinä, että se kertoo nykyajasta silloinkin, kun kirjan tapahtumat sijoittuvat menneisyyteen.”

Pierre Lemaitren vastaukset on kääntänyt ranskasta suomeksi Susanna Hirvikorpi, joka on suomentanut myös Pierre Lemaitren romaanin Tulen varjot (Minerva). Oikaisu 2.1. klo 16.40. Korjattu Lemaitren suomalaisille tiedotusvälineille myöntämien haastattelujen lukumäärää.

Fakta

Jo kahdeksan suomennosta


 Pierre Lemaitre on syntynyt Pariisissa 19. huhtikuuta 1951.

 Koulutukseltaan psykologi. Opetti kirjallisuutta ennen kuin ryhtyi koko­päiväiseksi kirjailijaksi.

 Esikoisromaani Irène (Travail soigné) ilmestyi vuonna 2006.

 Kirjailijan suomalainen kustantaja on Minerva. Häneltä on suomennettu kahdeksan kirjaa.

 Albert Dupontelin ohjaama elokuva Näkemiin taivaassa sai ensi-iltansa viime vuoden lokakuussa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki Seagullsin entinen tähtipelaaja Jermaine Marshall löytyi kuolleena

    2. 2

      Vakava vaaratilanne Helsinki-Vantaalla: Matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle

    3. 3

      Pankki kysyi oleskelulupaa, kun suomalainen Suldaan Said Ahmed haki lainaa – Ahmedin mukaan syynä vierasperäinen nimi, pankin mukaan väärä järjestelmämerkintä

    4. 4

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    5. 5

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    6. 6

      Suosikkikahvila Bergga sulkee ovensa Kalliossa – Yrittäjän arki kävi liian raskaaksi

    7. 7

      Tesla irtisanoo tuhansia työntekijöitä, koska sen autot ovat liian kalliita ja voitot liian pieniä

    8. 8

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    9. 9

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    10. 10

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    3. 3

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    4. 4

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    5. 5

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    6. 6

      Grönlannin manner­jäätikköä katoaa vuodessa 45 000 Kheopsin pyramidin verran – Sulamisesta on nyt paljastunut sivu­vaikutus, joka voi osoittautua vakavaksi

    7. 7

      Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä, ja nyt hän laulaa laukeamisesta

    8. 8

      Valmisteliko Venäjä hyökkäystä länteen Zapad-sotaharjoituksessa?

    9. 9

      Anu Valkeajärvi meni 22-vuotiaana opiskelijana asumisoikeusjonoon ”varmuuden vuoksi” – 18 vuotta myöhemmin tärppäsi

    10. 10

      Muistatko nämä tavat, jotka eivät tulisi lentokoneessa enää kuuloonkaan? 1950-luvulla matka Kanarialle vei neljä päivää, mutta sitten seuramatkoilla alettiin käydä kuin lähiökapakassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    3. 3

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    7. 7

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    10. 10

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    11. Näytä lisää