Kulttuuri

Matkamuistomyymälän kahvikuppikin voi olla aito saamelaisesine, sanoo Inarin saamelaismuseo – ”Saamelaisuus ei ole jotain, joka jäi vuoden 1939 Utsjoelle”

Muovi- ja pahvikuppikin juontaa juurensa luontoon. Saamelaisten uutta luontosuhdetta ruotiva näyttely tarjoaa Inarin Siidassa lohtua ja huumoria luontoyhteyttään haikaileville, kansallisuuteen katsomatta.

rac
Inari

Nyt on kuksa omituisessa seurassa. Ajatus iskee, kun luo silmäyksen vitriiniin Inarin saamelaismuseon Siidan tuoreessa näyttelyssä.

Perinteisen käsin veistetyn pahkakupin kyljessä seisoo pahvinen kertakäyttökuppi, punainen muovimuki, satukirjan Myyrällä koristelu lapsen emalimuki sekä matkamuistomyymälästä tuttu posliinimuki, jota koristavat saamelaisen noitarummun symbolit.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Minun mettäkuppeja vuosien varrelta”, vastaa Jarno Valkonen, kun tekstaan hänelle kysymyksen kupeista. Hän on työskentelee professorina Lapin yliopistossa ja on myös yksi näyttelyn Viidon sieiddit – saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet tekijöistä.

Valkonen on Utsjoen saamelaisia, ja niin kuppien arvoitus alkaa valjeta. Teolliset muovi- ja pahviastiat paistattelevat kuksan rinnalla, jotta katsoja voisi hoksata niidenkin kuuluvan saamelaiseen arkeen ja luontoon – ainakin alkuperänsä osalta.

Yhteys luontoon löytyy siis yllättävistäkin paikoista. Näyttely esittelee myös Marja Helanderin, Ailu Vallen, Stina Aletta Aikion ja Sanna Valkosen töitä.

Tuijotan Valkosen mettäkuppeja saamelaismuseon amanuenssin Áile Aikion kanssa. Saamelaisista, joiden luontosuhteen sanotaan olevan erityinen, saattaa luontoperäisten perinne-esineiden katoaminen tuntua pahalta. Mutta Aikiopa tarjoaa lohtua:
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Eikö kuksan lailla mikä tahansa kuppi, josta saamelainen päättää juoda, voi olla saamelainen esine?”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Voiko olla?

”Voi olla”, Aikio sanoo.

Niin, ovathan Valkosen kupit pitkä iän eläneitä käyttöesineitä. Rumpusymbolimukin pohjalle on kuivunut kahvia, jota Inarin ja Utsjoen maastoissa liikkuva Valkonen on jossain kannonnokassa nauttinut. Näin se vain laajenee käsitys alkuperäiskansan perinnekaluista.

Sen sijaan, että surtaisiin menetettyä, nähdään omaa vieraassa ja vanhaa uudessa. Tässäkö on ratkaisu ikuisuuskysymykseen: kuinka säilytetään alkuperäiskulttuuri, kun valtakulttuuri vyöryttää omia tapojaan ja esineitään. Aikion mukaan saamelaiskulttuuri säilyy mukautumalla.

”Se muuttuu erilaiseksi”, Aikio määrittelee.

Museon johtaja Sari Valkonen sanoo: ”Saamelaisuus ei ole jotain, joka jäi vuoden 1939 Utsjoelle.”

Noina aikoina poromiehet hiihtivät. Vasta 1960-luvulla saapuivat moottorikelkat, joiden jotkut väittävät tuhonneen saamelaisen porohoidon puhtaassa muodossaan.

Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Uuden tekniikan ensimmäisiä käyttäjiä Suomessa olivat nimenomaan saamelaiset poromiehet. Pohjoisesta kelkat levisivät etelään. Sukset siis vaihtuivat moottorikelkkaan, mutta:

”Hiihtävä poromies ei ole yhtään saamelaisempi kuin moottorikelkkaileva poromies”, Aikio sanoo.

Näyttelyn viereisellä seinällä onkin lähikuvia 70-luvun puolivälin klassisesta Ockelbo-moottorikelkasta. Tai ”Okkelin” lasikuituisesta kuomusta.

Kuomun pinnalla kukkii rehevä jäkälä. Saamelaisesine tekee paluuta luontoon Jarno Valkosen kotitalon ulkovaraston nurkalla Rovaniemellä.

Alkuperäiskansan jäseneen saattaa iskeä sellainen vaiva kuin etnostressi.

Áile Aikio kertoo sen tarkoittavan ahdistusta ja epävarmuutta siitä, kelpaako saamelaiseksi. Osaako kieltä, taitaako korutyöt, syttyykö nuotio sateessa? Entä milloin viimeksi tulikaan käytyä seidalla eli pyhällä paikalla?

Aikio lohduttaa jälleen. Nykyajan seita voi olla vaikkapa mielentila, ei ainoastaan kivenlohkare tunturissa.

”Seita on ajatus, johon voi turvautua.”

Sari Valkosen mielestä armelias näkökulma identiteettiin madaltaa kynnystä samastua saamelaisuuteen. Moni valtaväestöönkin kuuluva on jostain syystä joutunut hylkäämään lapsuutensa marja- tai kalapaikat, tai sitten ne on jyrätty teiden ja kaupunkien alle.

Yhteyttä luontoon voi ja pitää vaalia vähintäänkin ajatuksissa.

Myös huumori auttaa. Eräässä näyttelyn valokuvateoksessa valokuvataiteilija Marja Helander poseeraa alasti vuorenrinteellä Ruotsin Kiirunan kaivoskaupungin liepeillä.

Kohotetut kyynärvartensa ovat höyhenien peitossa, ja siipimäisten raajojensa välistä Helander katsoo valtavaa kaivostyömaata, joka on turmellut perinteisen saamelaisten maiseman ja vanhan porojen kulkureitin lopullisesti.

Eikä siinä kaikki: kaivos on syövyttänyt maan niin, että Kiirunan kaupunki joudutaan purkamaan ja rakentamaan uuteen paikkaan. Kaukana horisontissa siintävät ehjät vuoret.

”Ehkäpä siellä on Shangri-La, johon saamelainen haluaisi lennähtää”, Áile Aikio tulkitsee ja nauraa.

Saamelaismuseolla on pulma – se on liian suosittu.

Inarin kylällä sijaitseva Siida ja sen yhteydessä toimiva Ylä-Lapin luontokeskus saavuttivat äskettäin 20 vuoden iän, ja näyttelyssä on vieraillut noin miljoona kävijää. Ravintola on käynyt ahtaaksi, kokoelmatilat ovat täynnä, vessoja tarvittaisiin lisää.

Laajennus on suunnitteilla. Arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelema talo kasvaa niin ravintola-, näyttely- kuin kokoelmatilojenkin osalta.

Nykyistä ehomman Siidan olisi tarkoitus aueta saamelaisten kansallispäivänä 6. helmikuuta vuonna 2022. Rahaa, jolla remonttia tehdään, puuttuu toistaiseksi, Sari Valkonen kertoo. Saamelaisten historiasta ja Pohjois-Lapin luonnosta kertova perusnäyttelykin menee uusiksi.

Yksi kestosuosion salaisuuksista lienee aito noitarumpu, joka sijaitsee perusnäyttelyssä. Nykyisen Suomen alueelta löydettyjä noitarumpuja on säilynyt meidän päiviimme vain kourallinen, eikä yhtään Suomen museoihin. Siidan rumpu on pitkässä lainassa Nordiska Museetista Tukholmasta.

Kalvon koristelun uskotaan kuvaavan saamelaisen luonnonuskon kolmitasoista maailmaa. Symboleissa esiintyy ihmisiä, eläimiä ja jumalia.

Moottorikelkkaa rumpuun ei ole piirretty, mutta perusnäyttelyn keskipisteenä kelkka komeilee. Pitkäkeulainen Lynx Forest Fox lepää reki perässään naruaidan takana.

Myös Lynx on vuodelta 1998 eli poromiehen käyttöesineenä päivänselvästi museotavaraa.

Viidon sieiddit – saamelaisen luontosuhteen uudet mittasuhteet -näyttely saamelaismuseossa Siidassa Inarissa (Inarintie 46) 31.3. asti. Avoinna ti–su klo 10–17. Liput 10/8 e.

Oikaisu kuvatekstiin klo 12:03: Áile Aikiolla ei ole jalassaan poronnahkakengät vaan norjalaiset hylkeennahkakengät.  

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    3. 3

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä –”Nyt on tilanne se, että 150 metriä kävelen helposti”

    4. 4

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    5. 5

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    6. 6

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    7. 7

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    8. 8

      Ihmiset sanovat arvostavansa puhdasta ruokaa, mutta tutkija Helena Siipi ei ymmärrä, mitä se tarkoittaa: ”Mitä on puhdas ruisleipä tai naudanliha?”

      Tilaajille
    9. 9

      Työntekijöiden kiusaamisesta syytetty Amnestyn johto tarjoutuu irtisanoutumaan

    10. 10

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    3. 3

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    4. 4

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    5. 5

      Sipoon murhatutkinta valmistui: Ystävät kuvailivat poliisille henkirikoksen tehneen miehen muuttumista

    6. 6

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    7. 7

      Henna Poikonen ajatteli 2010, että liki purkukuntoisen puutalon ostaminen Korsosta olisi hyvä idea – Tältä talossa näyttää nyt

    8. 8

      Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

    9. 9

      Muumit uudistuivat 30 vuoden jälkeen – Historian kallein suomalaissarja alkaa Ylellä, ja meno Muumilaaksossa on hetkittäin hyytävä

      Tilaajille
    10. 10

      Saako syöpäpotilasta hieroa? Osa hierojista ei halua tehdä sitä – ja siinä on myös riskinsä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    7. 7

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää