Kulttuuri

Nyt tulee vastaisku huuhaalle – Kolme eri sukupolven tutkijaa kertoo HS:lle, miten trumpilainen nettikeskustelu ja harhaanjohtavat poliitikot kampataan

Tieteilijät ovat saaneet tarpeekseen ja haluavat käydä puolustusasemista hyökkäykseen vääriä uskomuksia ja suoria valheita sekä propagandaa vastaan. HS kysyi kolmen eri sukupolven tutkijoilta, mitä tämä voi käytännössä tarkoittaa. Keskustelu jatkuu tällä viikolla Tieteen päivillä.

”Olen huolestuneena seurannut ’huuhaa’-tiedon leviämistä. Poliitikot voivat tieteeseen vedoten puhua mitä hyvänsä, vaikkei heidän sanomallaan olisi tekemistä tieteen kanssa. Tiede on ollut puolustuskannalla, mutta nyt pitää ryhtyä hyökkäykseen!”

Näin kirjoitti HS:n kulttuuritoimitukselle sähköpostissaan Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Risto Ihamuotila, 80, ja antoi inspiraation keskusteluun, jonka HS järjestää kolmen eri sukupolven tutkijan kanssa Tieteen päivien alla Helsingin yliopiston päärakennuksessa.

Mitä tieteen vastaisku olisi? Ja mitä sillä voi saavuttaa? Sitä pohtivat nyt Ihamuotila, professori Kari Enqvist ja tutkijatohtori Johanna Vuorelma.

Ihamuotila pohjustaa: ”Tieteen kriteerejä ovat objektiivisuus, kriittisyys, itseään korjaavuus ja auto­nomisuus, mitä ei aina ymmärretä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän muistuttaa, kuinka kirkko vastusti Galileo Galilein tietoa siitä, että aurinko ei kierrä maapalloa ja Darwinin evoluutioteoriaa. Stalin painosti tiedemiehiä ”todistamaan”, että hankitut ominaisuudet periytyvät ja Hitlerillä oli epätieteelliset kriteerit esimerkiksi rodunjalostuksessa.

Osa nykypoliitikoista Donald Trumpin tapaan kyseenalaistaa ihmisen toimien osuuden ilmastonmuutoksen, vaikka Ihamuotila vetoaa tiedeyhteisön laajaan yhteisymmärrykseen asiasta.

”Tiede tarjoaa tutkituinta saatavissa olevaa nykytietoa ja kehittyy jatkuvasti. Newtonin painovoimalaki oli edistysaskel, vaikka Einsteinin suhteellisuusteoria osoitti, että se ei ole aivan näin, ja kvanttiteoria voi puolestaan kyseenalaistaa osan suhteellisuusteoriasta”, hän kertaa.

Asiat sotkeentuvat Ihamuotilan mukaan varsinkin ”somessa” eli jättiyritysten tietojenkeruualustoilla, joita on kutsuttu ”sosiaaliseksi me­diak­si”.

”Siellä liikkuu epätieteellisiä käsityksiä rokotuksista ja muista aiheista. Pitäisikö tieteellä olla hyökkäysjoukkoja, jotka ryhtyvät heti vastarintaan, kun tulee virheellisiä väittämiä?”

Kosmo­logian professori Kari Enqvist, 64, on valmis taistoon, vaikka ”taistelu­suunnitelmaa ei vielä ole eikä hyökkäyslinjoja vedetty”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tiedettä puolustavat näkökannat tarvitsevat enemmän kärjekkyyttä”, hän julistaa.

”Jos julkisessa keskustelussa esitetään valheita, tieteilijän on todettava entistä suorempaan, että tämä on täyttä huuhaata nykytiedon valossa.”

Enqvistin mukaan ”trumpilainen Twitter-todellisuus” uhkaa jyrätä sivistyneen keskustelun.

”Sellaisessakin maailmassa täytyy pärjätä. Meidän täytyy olla aggressiivisempia, kun kaikki muutkin ovat.”

Enqvist suomii myös joidenkin televisiokeskustelujen ”väärää balanssia”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kutsutaan vastakkain koululääketieteen edustaja ja huuhaa-tyyppi, ikään kuin nämä olisivat vaakakupeissa tasapainoiset. Halutaan jännitettä ja gla­diaattorikamppailuja eikä selvittää totuutta, mikä vaatisi pitkällisempää argumentointia kuin mitä tv-julkisuudessa yhdelle aiheelle annetaan.”

Koululääketieteen saralla hyökkäykseen on jo käytykin. Yksi esimerkki on asiantuntijoiden laajat kommentit Lääkkeetön elämä -kirjan epätarkkuuksista HS:n sunnuntaitoimituksen laajassa artikkelissa, joka löytyy tämän linkin takaa.

Tieteen ja päättäjien suhde on jännitteinen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) puhui esimerkiksi ”kaiken maailman dosenteista” vuonna 2015.

”Se on väärä mielikuva tieteestä. Nykyisin on paineita rajoittaa tutkimusta taloudellisin hyötynäkökohdin ja poliitikkojen näkemyksien suhteen.”

Toisinkin on ollut. Perustutkimusta on ymmärretty. Uusiin tietoihin esimerkiksi alkuräjähdyksestä liittyy ”prestiisiä”, jonka poliitikotkin voivat ymmärtää, sanoo Enqvist.

”Suomi liittyi Cerniin [Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukseen] parin silloisen vahvan ministerin ansiosta.”

Enqvistin mukaan tiedeyhteisön on puolustettava ensisijaista tehtäväänsä. Se on ”tuottaa sivistystä”.

”Kaikki muu on spin offia. Ei pidä pyydellä anteeksi perustutkimusta eikä perustella sitä vain niin, että joku härpäke toimii nyt tehokkaammin tai jokin lääke tulee perustutkimuksen kautta laboratorioon.”

Enqvist ei ole kokenut tutkimuksen vapauden rajoitusyrityksiä omalla alallaan.

”Ilmastonmuutoksen, maahanmuuton tai Suomessa myös metsänhoidon tutkijoilla voi olla vaikeampaa.”

Jos hyökkäykseen käydään, siihen tarvitaan kaikki tutkijapolvet.

Vuonna 2017 väitellyt ja Politiikasta-lehden päätoimittajana toiminut Johanna Vuorelma, 35, taitaa olla jo hyökkäysmoodissa, sen verran kipakasti hän on suominut poliitikkoja faktojenvastaisista lausahduksista myös Paul-Erik Korvelan kanssa toimittamassaan kirjassa Puhun niin totta kuin osaan – politiikka faktojen jälkeen (Docendo 2017).

”Yhteiskunnassa huuhaan ja tiedon raja ei ole niin selvä kuin luonnontieteissä”, nykyisin Tampereen yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtorina työskentelevä Vuorelma kuitenkin muistuttaa.

”Yllättävät ajatukset voivat aluksi tuntua huuhaalta, mutta yhteiskunnallinen keskustelu tarvitsee myös utopioita, joilla ei ole vielä faktapohjaa.”

Vuorelma muistuttaa, että yhteiskunta ei toimi faktapohjaisesti, vaan perustuu myös käytännöille, perinteille, uskomuksille ja luottamukselle.

Tästä puhuu myös suosittu tietokirjailija Yuval Harari: me luotamme, että tietty seteli on arvokas, mutta näin on vain niin ­kauan, kun yhteinen luottamus tuohon paperinpalaan säilyy.

Vuorelma ei myöskään alistaisi kansalaisia vain asiantuntijatiedon vastaanottajiksi.

”Se olisi epädemokraattinen kehityskulku.”

Vuorelman mukaan väärät tiedot ja valheet on helpoin oikoa. Tästä esimerkkinä hän ottaa väärän tavan laskea prosentteja, mihin ministeritkin joskus sortuvat. Mutta pitäisi tunnistaa myös toisenlaisia valheita, hän muistuttaa.

”Suora korruptio voidaan tunnistaa, mutta korruptiivisten rakenteiden vaikutus on vaikeampi tunnistaa ja purkaa.”

Poliitikot voivat johtaa harhaan myös ilman faktavalheita. Tilastoista voi poimia itselleen vain mieleisimmät.

”Paljon on myös huomion kiinnittämistä epärelevantteihin, tunteisiin vetoaviin aiheisiin, jotta tärkeämmät voi jättää varjoon.”



On myös itsepetoksen muotoja, jotka vaativat itsekriittisyyttä kansalaisilta, ei vain poliitikoilta.

”Ilmastonmuutos on selkein esimerkki. Meillä on tarpeeksi tietoa, jotta jokaisen tulisi muuttaa käyttäytymistään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.”

Vuorelma pohtii erilaisia keskustelujen areenoita. Tieteelliset julkaisut ovat yksi. Perinteisissä tiedotusvälineissä voi saada keskustelupuheenvuoroja helpostikin uran edistyessä ja myös vastineoikeuden tiettyjen lakiperusteiden täyttyessä.

”Samalla Facebookin alusta tai edes eduskunnan täys­istunto eivät täytä ’paras argumentti voittakoon’ -keskustelun funktiota, koska molemmissa esiinnytään ja etsitään suo­siota, ei välttämättä totuutta”, hän pohtii.

Politiikan pitäisi olla avointa, mutta Vuorelma näkee toivoa myös julkisuudelta suljetuissa eduskunnan valiokuntien kokouksista. ”Ehkä siellä päästään testaamaan argumentteja, avaudutaan vasta-argumenteille ja hiotaan yhteisiä näkemyksiä.”

Risto Ihamuotila tosin suhtautuu tähän epäilevästi: ”Kun puhuin valiokunnissa, ihmisiä tuli ja meni, ovi kävi ja harva tuntui keskittyneesti kuuntelevan.”

Faktatieto ei myöskään poista kokemustiedon merkitystä. Jo Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa muistutetaan, kuinka armeijalla oli tilastot, jonka mukaan annoskoko ei voi jättää sotilaita nälkäisiksi, mutta kokemustieto kertoi toista.

”Samoin tilastot osoittavat, miten EU hyödyttää Britanniaa, mutta tilastot eivät paljastaneet, miten huono-osaisuus ja näkö­alattomuus saivat ihmiset äänestämään. Kokemuksiakin täytyy tutkia, jos haluaa ymmärtää brexit-kehitystä”, Johanna Vuorelma sanoo.

Samoin vuoden 2008 talouskriisin hoito oli Vuorelman mielestä niin teknokraattista, että se tuli ajaneeksi yllättävän suuret massat hakemaan lohtua populismista ja ääriliikkeistä.

Vuorelma ei usko tutkijoiden aggression olevan ratkaisu.

”Tutkijoihin kohdistuva vihamielinen palaute on ongelma, mutta aggressiivisuus on itseään ruokkiva kehä. Nyt ei pidä kiihdyttää keskustelua vihaisemmaksi, vaan rauhallisemmaksi.”

Faktoilla hukuttamisen sijaan Vuorelma suosisi yhteistä tilannekuvaa, joka ”pitää sisällään erilaisia tietopohjia”.

”Tiede- ja tutkijavastaisuus lähtee siitä luulosta, että tutkijat ovat todellisuudesta vieraantunutta eliittiä norsunluutorneissaan. Todellisuudessa 70 prosenttia yliopistojenkin opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on määräaikaisissa työsuhteissa ja omaa samoja kokemuksia taloudellisesta epävarmuudesta kuin monet muutkin suomalaiset.”

On totta, että hyvä putkiremonttiammattilainen voi tienata paljon enemmän kuin määräaikaisuus- ja apurahanhakukierteessä oleva yliopiston assistentti.

”Kun ihmiset tajuavat, että olemme samalla puolella samanlaisin intressein, tutkijoita kuunnellaan ehkä entistä herkemmin. Tutkija on kuitenkin ajattelun ammattilainen, ja siksi tutkijoita kannattaa lukea ja kuunnella”, Vuorelma sanoo.

Tyssäsikö hyökkäys tähän?

”En kieltäydy hyökkäämästä, mutta hyökkäys ei saa olla yksiulotteinen”, Vuorelma vastaa. ”Faktavalheet on ammuttava alas, mutta on mietittävä, millä areenoilla ja missä kiihtymyksen tilassa sen tekee.”

Mitä sanoo Kari Enqvist näihin teeseihin?

”En tarkoita hyökkäyksellä vain faktojen tykittämistä. On tosiaan vaikutettava myös emotionaaliseen vastaanottavaisuuteen. Jos sielu on vastaanottavainen, faktat tulevat perässä.”


Populistit tai Facebookin algoritmit voivat kuitenkin olla tutkijoita etevämpiä emootioiden herättäjiä.

”Vaikka juuri tiede on kriittistä, systemaattista, itseään korjaavaa ja siten parasta tietoa, mitä on saatavilla. Se, mitä sanomme, on perustelua ja sitä ei pidä hävetä eikä hyssytellä”, Enqvist sanoo ja lähes kiihtyy:

”Meillä oli presidenttiehdokas, joka on kreationisti, ja sitä hyssyteltiin! Parhaan tiedon perusteella tämä on ihan järjetöntä. Miten te voitte kuvitella Suomen, jota johtaa kreationisti?”

Hän viittaa Laura Huhtasaareen, joka oli presidenttiehdokas kielitieteilijä- ja kirkkoslaavitutkijataustan omaavan Jussi Halla-Ahon johtamissa Perussuomalaisissa.

”On syntynyt mentaalinen todellisuus, jossa faktat ovat irrelevantteja. Ja vaaliehdokkaissa voi olla rationaalisia tutkijoita, mutta ihmiset äänestävät jotain viinaa juovia sahanomistajia”, Enqvist sanoo.

”Sitä kutsutaan demokratiaksi”, Vuorelma muistuttaa.

Enqvist, Vuorelma ja Ihamuotila ovat samaa mieltä siitä, että tieteen yhteiskunnallinen näkyvyys on saatava kuntoon.

”Ja hyökkäykseen lähtevien pitää ottaa kaikki tämä huo­mioon”, Ihamuotila sanoo.

”On paljon tutkijoita norsunluutornissa, jotka haluavat tuottaa uutta tietoa ja sen pitää heidän mielestään riittää. Mutta se on osin väärin. Tutkijan velvollisuuksiin kuuluu tuoda esiin sitä, mitä tutkimuksessa on saatu selville ja miten se eroaa siitä, mitä on aikaisemmin luultu.”


Hyökkäys tekee tutkijasta helposti myös kiistan osapuolen. Tämä on asia, jota journalistitkin usein pohtivat. Missä menee tutkijuuden ja aktivismin raja?

”Tutkijan sidokset vaikkapa aktivismiin tai johonkin puo­lueeseen eivät haittaa, jos ne tuodaan avoimesti julki ja itse argumentit ovat tutkijoiden tapaan tapaan kriittisiä, järkeviä, loogisia ja jäsenneltyjä”, Enqvist näkee.

”Ja tutkijan eetokseen kuuluu myös se, että kuuntelee muita.”

Vuorelma uskoo vastaanottajien lukutaitoon.

”Argumentaation taso ratkaisee eikä tutkijoiden pidä väistää poliittista keskustelua tai politiikkaan lähtöä, jos siltä tuntuu.”

Loppukevennyksenä tutkijat löytävät hyökkäysstrategioille vastineita armeijakielellä.

”Tarvitaan erilaiset hyökkäysstrategiat poliittisille päättäjille, julkiseen keskusteluun ja tutkijoiden väliseen keskusteluun”, Vuorelma pohtii.

”Siis tykistö tai ydinpommiuhka poliitikkoja varten ja viestintäjoukot ja jalkaväki yhteisöjä ja kansalaisia varten”, Ihamuotila vertaa hymyillen.

Ja upseerikerhot tutkijoiden keskinäiseen kiistelyyn, joka esimerkiksi taloustieteilijöillä on Suomessakin perin eloisaa?

”Juuri näin”, tutkijat päättävät.

Fakta

Tärppejä Tieteen päiviin


 Kun tutkija kohtaa vihaa. Tutkijatohtori Johanna Vuorelma, tutkija Karin Creutz, professori Mikael Fogelholm, johtaja Markku Kangaspuro ja professori Suvi Ronkainen keskiviikkona 9. tammikuuta klo 14–15.45. Luentosali 13, Helsingin yliopiston päärakennus.

 Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus. Professori Kari Enqvist, dosentti Oili-Helena Ylijoki ja professori Esa Väliverronen. Perjantai klo 12–13.45. Pieni juhlasali, Helsingin yliopiston päärakennus.

 Mikä on rohkeaa taiteessa? Museonjohtaja Leevi Haapala, tutkija Paavo Järvensivu, Taiteilijaduo nabbteeri (Janne Nabb ja Maria Teeri), kirjailija ja kirjallisuudentutkija Laura Lindstedt ja vuoden nuori taiteilija 2018 J. A. Juvani. Sunnuntai klo 14–15.45. Luentosali 13.

 Koko tieteen päivien ohjelma löytyy tämän linkin takaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki Seagullsin entinen tähtipelaaja Jermaine Marshall löytyi kuolleena

    2. 2

      Vakava vaaratilanne Helsinki-Vantaalla: Matkustajakone laskeutui varatulle kiitotielle

    3. 3

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    4. 4

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    5. 5

      Pankki kysyi oleskelulupaa, kun suomalainen Suldaan Said Ahmed haki lainaa – Ahmedin mukaan syynä vierasperäinen nimi, pankin mukaan väärä järjestelmämerkintä

    6. 6

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    7. 7

      Suosikkikahvila Bergga sulkee ovensa Kalliossa – Yrittäjän arki kävi liian raskaaksi

    8. 8

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    9. 9

      Ulkomaalaisviha ja rasismi ovat syttyneet uuteen roihuun – Vaalikeväänä on vaara, että poliitikot kilpailevat siitä, kuka lyö pöytään kovimmat ratkaisuehdotukset

    10. 10

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaalan päivystyksessä Helsingissä on erityinen triplaruuhka – ”Täällä on itketty käytävillä”

    3. 3

      Naisen kotoa Itä-Helsingistä löytyi 26 erittäin huonokuntoista koiraa – Kaikki lopetettiin, mahdollisesti vesikauhuisia koiria on myyty eteenpäin

    4. 4

      Hietaniemen krematoriosta nousi mustaa savua – Polttouunissa toimintahäiriö

    5. 5

      Nytin ravintolakriitikot paljastavat, mistä he huomaavat, onko ravintola hyvä vai pelkkää rahastusta

    6. 6

      Grönlannin manner­jäätikköä katoaa vuodessa 45 000 Kheopsin pyramidin verran – Sulamisesta on nyt paljastunut sivu­vaikutus, joka voi osoittautua vakavaksi

    7. 7

      Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä, ja nyt hän laulaa laukeamisesta

    8. 8

      Valmisteliko Venäjä hyökkäystä länteen Zapad-sotaharjoituksessa?

    9. 9

      Anu Valkeajärvi meni 22-vuotiaana opiskelijana asumisoikeusjonoon ”varmuuden vuoksi” – 18 vuotta myöhemmin tärppäsi

    10. 10

      Muistatko nämä tavat, jotka eivät tulisi lentokoneessa enää kuuloonkaan? 1950-luvulla matka Kanarialle vei neljä päivää, mutta sitten seuramatkoilla alettiin käydä kuin lähiökapakassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    3. 3

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    7. 7

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    10. 10

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    11. Näytä lisää