Kulttuuri

Suomen musiikin isä viimeisteli eläkepäivillään oopperan, jonka ensiesityksestä ei draamaa puuttunut – Nyt se kuullaan alkuperäisellä paikalla 132 vuoden jälkeen

Fredrik Paciuksen eläkepäivillään viimeistelemä Die Loreley esitetään jälleen Aleksanterin teatterissa 132 vuoden tauon jälkeen.

”O was weckst du begrabenen Laut! Miksi herätät henkiin unohdetun äänen!”

Näin laulaa sopraano Saara Kiiveri Aleksanterin teatterin lavalla. Hän tulkitsee rakkaudessa pettyvän Lenoren roolia Fredrik Paciuksen viimeisessä oopperassa Die Loreleyssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näitä säveliä ei ole kuultu Aleksanterin teatterissa lähes 132 vuoteen – ei sen jälkeen, kun Die Loreleyta esitettiin juuri täällä huhti–toukokuussa 1887. Ensi-ilta oli 28. huhtikuuta ja esityksiä yhteensä kahdeksan.

Sen jälkeen Die Loreleyta ei esitettykään yli sataan vuoteen.

Poikkeuksena oli ainoastaan radiossa esitetty lyhennetty suomenkielinen käännösversio säveltäjän 150-vuotisjuhlien aikaan keväällä 1959.

Miksi Loreleyta ei sitten ole esitetty? Olihan teos sentään Suomen musiikin isäksi kutsutun Paciuksen suurteos, elämäntyön huipennus. Siis saman Paciuksen, joka sävelsi Maamme-laulun, Sotilaspojan, Suomen laulun ja monta muuta klassikkoteosta – ensimmäisestä suomalaisesta oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästyksestä lähtien.

Mutta Loreleyn tarinassa on monta mutkaa.

Historiankirjoihin on kirjattu varauksellisia arvioita Die Loreleyn laadusta. Esimerkiksi Erkki Salmenhaara kirjoittaa Suomen musiikin historiassa (WSOY, 1995) teoksen olevan pahemmin haalistunut kuin varhaisempi Kaarle-kuninkaan metsästys, ja lisäksi tyylillisesti hajanainen.

”Tällä on huonon teoksen maine, mutta se on roska­puhetta!” sanoo teoksen nyt ohjaava Ville Saukkonen. Ollaan harjoituksissa Aleksanterin teatterissa, Die Loreleyn kotisalissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kapelli­mestari Mikk Murdvee nyökkäilee vieressä.

”Tykkään tästä teoksesta kovasti. Joka harjoituksessa löytyy jotakin uutta. Tämä on ihan merkkiteos”, Murdvee sanoo.

”Pacius käyttää eri tyylejä tarpeen mukaan”, hän myös kommentoi väitteitä musiikin hajanaisuudesta.

Die Loreleysta tuli säveltäjänsä Fredrik Paciuksen joutsenlaulu. Kuten tutkija Matti Vainio kirjoittaa Pacius-elämäkerrassaan (Atena, 2009), Die Loreley oli ilmeisesti vuosikymmeniä kestänyt, muiden töiden jatkuvasti keskeyttämä projekti, joka valmistui vasta kun Pacius oli lähes 80-vuotias.

Sitä ennen saksalainen Pacius (1809–1891) oli tehnyt urotekoja Suomen musiikkielämän hyväksi. Suurelta osin Paciuksen ansiota on, että Suomen musiikkielämä alkoi ammattimaistua 1800-luvun puolivälissä. Hampurissa syntynyt Pacius saapui Suomeen vuonna 1835 Tukholmasta, jossa hän oli toiminut kuninkaallisen hovikapellin viulistina. Suomeen hänet houkutteli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eli nykyisen Helsingin yliopiston musiikinopettajan virka. Sitä hoitaessaan hän piti yllä käytännössä koko kaupungin orkesteri- ja kuoroelämää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pacius joutui vielä työskentelemään amatöörien kanssa tilapäiskokoonpanoissa, mutta hänen työnsä loi pohjan seuraavan sukupolven ammattimuusikoille. Esimerkiksi Martin Wegelius perusti 1880-luvun alussa nykyisen Sibelius-Akatemian, Robert Kajanus Helsingin kaupunginorkesterin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta kun tuli aika esittää Die Loreley, ystävät näyttivät kaikkoavan, kertoo Matti Vainio Pacius-kirjassaan. Esityspaikaksi ei saatu Uutta teatteria eli nykyistä Svenska Teaternia, koska Paciuksen ystävä, teatterinjohtaja Wilhelm Bolin ei saanut raivattua sille esitysaikoja. Siksi mentiin pienempään Aleksanterin teatteriin.

Uusi teatteri oli myös haalinut omiin esityksiinsä suunnilleen kaikki kaupungin vapaat orkesterimuusikot. Robert Kajanus ei halunnut päästää omia soittajiaan Paciuksen oopperaan, koska hänellä oli omiakin konsertteja. Kuorolaulajia ei meinannut löytyä millään, ei liioin solisteja.

Silti esitykset saatiin kuin saatiinkin järjestymään, kun soittajia liikenikin lopulta Kajanukselta ja Bolinilta – vain kahdeksan esityksen ajaksi, vaikka kaikki myytiin loppuun ja yleisöä olisi ollut tulossa vielä runsaasti. Lisäesityksiä ei kuitenkaan saatu järjestettyä, koska soittajia tarvittiin jo muualla.

Laulajia haalittiin Saksasta ja Ruotsista asti, mutta taso ei ollut häävi. Ensi-illassa Lenoren roolin laulanut sopraano Emma Engdahl menetti äänensä. Saksasta Oton rooliin tuotu tenorisolisti Mathias Scheidtweiler keskittyi lähinnä valittamiseen ja diivailuun.

Yritys ulkomaille oli sekin kova, ja varmaankin siksi Pacius valitsi saksankielisen, Emanuel Geibelin kirjoittaman libreton. Tarina perustuu saksalaiseen kansantaruun.

Siinä kreivi Otto rakastuu tilanomistajan tyttäreen Lenoreen, vaikka on kihloissa kreivitär Berthan kanssa. Otto joutuukin hylkäämään Lenoren, joka vannoo kostoa. Reinin haltiat lupaavat apua sillä ehdolla, että Lenoresta tulee Reinin morsian. Tämän jälkeen Otto hylkää Berthan jo hääpäivänä ja ajautuu rikoksen tielle. Bertha kuolee. Otto hukuttautuu Reiniin. Lenoresta tulee Reinin kuningatar, Loreley.

Tämän tarinan ja Paciuksen musiikin voimalla Die Loreley ei kuitenkaan päässyt saksalaisiin oopperataloihin, ehkä siksi, että teosta pidettiin jo vanhanaikaisena. Tuolloin Wagner ja Verdi olivat jo vieneet oopperataidetta eteenpäin, kun taas Paciuksen teoksen vertailukohtana ovat hänen nuoruutensa ajan säveltäjät, esimerkiksi Ludwig Spohr tai Felix Mendelssohn.

Ohjaaja Ville Saukkosen mielestä ajatus Die Loreleyn vanhanaikaisuudesta on itsekin vanhanaikainen.

”Aika on ollut tälle teokselle armollinen. Meille nykykuulijoille tämä on vain vanha ooppera 1800-luvulta. Ei sillä ole enää väliä, oliko se syntyhetkellään ajanmukainen vai ei.”

Suomalaisen oopperan voimahahmon, kapellimestari Ulf Söderblomin (1930–2016) myöhäisvuosien Pacius-innostus sekä useiden säätiöiden rahoittama suomalaisten oopperoiden levytyshanke herättivät Die Loreleyn henkiin 2000-luvun alussa. Toukokuussa 2003 Sinfonia Lahti eli Lahden kaupunginorkesteri levytti teoksen konserttiesitystensä yhteydessä.

Sairastuttuaan vakavasti kesken kaiken Söderblom itse ei kuitenkaan enää pystynyt johtamaan teosta, vaan tuolloin käytetyn nuottiedition viimeisteli Jaakko Kuusisto, ja teoksen johti Osmo Vänskä.

Nyt Die Loreley tulee taas. Vihdoin 132 vuoden jälkeen se nähdään taas kokonaisena oopperatuotantona, ja vieläpä alkuperäisessä paikassa.

Die Loreley olikin ensimmäinen suomalainen ooppera, joka esitettiin Aleksanterin teatterissa, siis huomattavasti ennen kuin siitä 1900-luvulla tuli Suomen kansallisoopperan pitkäaikainen kotipesä.

Asialla on uusi oopperaseurue Helsingin oopperayhdistys, jonka ensimmäinen tuotanto Die Loreley on. Paciuksen oopperaharvinaisuuden tuottaminen oli yhdistyksen puheenjohtajan Tero Halosen idea.

”Yritämme tehdä kulttuuritekoja. Emme ole tekemässä Figaron häitä tai Taikahuilua, vaan harvinaisempia teoksia. Loreleyn jälkeen teemme Tauno Pylkkäsen Maren ja hänen poikansa täällä Aleksanterin teatterissa vuoden kuluttua”, Halonen sanoo.

Pylkkäsen ooppera oli uinunut viidenkymmenen vuoden ajan ennen sen elvyttämistä vuoden 2004 esityksiin ja levytykseen. Paciuksen Die Loreleyn odotusaika on ollut – 1950-luvun radioversiota lukuun ottamatta – yli kaksi kertaa pidempi. Vasta näihin Aleksanterin teatterin esityksiin teoksesta on saatu uusi nuottieditio, jonka on valmistanut nuottigraafikko Jani Kyllönen. Teos on myös tällä välin onnistunut löytämään kustantajan, sillä uuden edition on kustantanut Fennica Gehrman.

Die Loreleyn ensi-ilta on Aleksanterin teatterissa 11. tammikuuta kello 19. Esityksiä 19. tammikuuta saakka.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Haartmanin sairaalan päivystys on täysin sekaisin, hoitajat sanovat – Johdon mielestä toiminta ”hidastui jonkin verran”

    2. 2

      Grönlannin manner­jäätikköä katoaa vuodessa 45 000 Kheopsin pyramidin verran – Sulamisesta on nyt paljastunut sivu­vaikutus, joka voi osoittautua vakavaksi

    3. 3

      Hän hyökkää, haukkuu ja saa ilonsa toisen nujertamisesta – Sadistisen persoonallisuus­häiriön piirteitä ilmenee aivan tavallisilla ihmisillä, ja tällainen se on

      Tilaajille
    4. 4

      Valmisteliko Venäjä hyökkäystä länteen Zapad-sotaharjoituksessa?

    5. 5

      Entinen poikaystävä huoritteli ja musa-alan sedät nauroivat päin naamaa – sitten Ronja Stanley otti ohjat omiin käsiinsä ja nyt hän laulaa laukeamisesta

    6. 6

      HS:n jakelussa häiriöitä – lue päivän näköis­lehti ilmaiseksi täältä

    7. 7

      Muistatko nämä tavat, jotka eivät tulisi lentokoneessa enää kuuloonkaan? 1950-luvulla matka Kanarialle vei neljä päivää, mutta sitten seuramatkoilla alettiin käydä kuin lähiökapakassa

      Tilaajille
    8. 8

      Uutissivusto: Trump määräsi asian­ajajansa valehtelemaan kongressille Venäjä-hankkeista

    9. 9

      Äänikirjan lukija pisti omiaan Ruotsissa, kirjailija uhkaa nyt oikeusjutulla: ”Minulla oli huono päivä, ja provosoiduin kirjan liian helpoista tulkinnoista”

    10. 10

      Teollisuusalueen ytimessä Helsingin Malmilla lepää hämmentävä salaisuus – Georg Porokara on haalinut kokoelmiinsa neljän ison omakotitalon verran leluja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    2. 2

      Keskellä Helsingin liikenteen jylyä uinuu unohdettu maalaisidylli – Kaupunki haluaa jyrätä 100-vuotiaan pihapiirin

    3. 3

      Netflix julkaisi elokuvan, jonka ”kaikki ovat katsoneet”, vaikka sitä pidetään todella huonona – ilmiö kertoo ajastamme, jossa pelkäämme jäädä ulkopuolisiksi

    4. 4

      Ruokavalioista tuli niin tiukkoja, että ihmiset alkoivat syödä väärin – nyt nousee yksinkertainen dieetti, jonka asiantuntija soisi syrjäyttävän kaikki muut

      Tilaajille
    5. 5

      Mikko Sorjolahti, 43, katseli, kuinka juopot opettivat nuorempiaan juomaan Lasolia Myyrmäen asemalla – Asema saatiin rauhoitettua yllättävällä tavalla

    6. 6

      Maailman suurin tietovuoto: Yli 770 miljoonaa osoitetta ja salasanaa löytyi hakkeripalstalta

    7. 7

      Kiinan kanadalaiselle langettama kuolemantuomio on viesti, ja se on hyvä tiedostaa Suomessakin

    8. 8

      Espoolaisnainen hiihti töihin Helsingin keskustaan – ”Ruttopuistossa matka eteni vauhdilla”

    9. 9

      Tania Karumaa, 43, hyppäsi aamukahdelta aura-auton rattiin, jotta muut pääsisivät aamulla töihin Helsingissä – ”Välillä tuntuu, että ihmiset luulevat meidän olevan vain muiden kiusana”

    10. 10

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosaarelaisen kaunottaren turhamaisuus pöyristyttää ihmisiä – Mutta lopulta he itkevät, sillä Jasmin Koskirannan tarina onkin suurempi

      Tilaajille
    2. 2

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    3. 3

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    4. 4

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    5. 5

      Radikaalit pääsivät niskan päälle perussuomalaisten nuorisojärjestössä – suljetulla keskustelupalstalla julistetaan rotuoppia ja haukutaan Halla-ahoa

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    7. 7

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    8. 8

      Miksi suomalaismiehet hakevat puolisonsa Aasiasta? Tästä kertoo Ylen Tuontirakkautta-sarja, joka suututti osallistujapariskunnan

    9. 9

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    10. 10

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    11. Näytä lisää
    Uusimmat