Kulttuuri

Suomen musiikin isä viimeisteli eläkepäivillään oopperan, jonka ensiesityksestä ei draamaa puuttunut – Nyt se kuullaan alkuperäisellä paikalla 132 vuoden jälkeen

Fredrik Paciuksen eläkepäivillään viimeistelemä Die Loreley esitetään jälleen Aleksanterin teatterissa 132 vuoden tauon jälkeen.

”O was weckst du begrabenen Laut! Miksi herätät henkiin unohdetun äänen!”

Näin laulaa sopraano Saara Kiiveri Aleksanterin teatterin lavalla. Hän tulkitsee rakkaudessa pettyvän Lenoren roolia Fredrik Paciuksen viimeisessä oopperassa Die Loreleyssa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näitä säveliä ei ole kuultu Aleksanterin teatterissa lähes 132 vuoteen – ei sen jälkeen, kun Die Loreleyta esitettiin juuri täällä huhti–toukokuussa 1887. Ensi-ilta oli 28. huhtikuuta ja esityksiä yhteensä kahdeksan.

Sen jälkeen Die Loreleyta ei esitettykään yli sataan vuoteen.

Poikkeuksena oli ainoastaan radiossa esitetty lyhennetty suomenkielinen käännösversio säveltäjän 150-vuotisjuhlien aikaan keväällä 1959.

Miksi Loreleyta ei sitten ole esitetty? Olihan teos sentään Suomen musiikin isäksi kutsutun Paciuksen suurteos, elämäntyön huipennus. Siis saman Paciuksen, joka sävelsi Maamme-laulun, Sotilaspojan, Suomen laulun ja monta muuta klassikkoteosta – ensimmäisestä suomalaisesta oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästyksestä lähtien.

Mutta Loreleyn tarinassa on monta mutkaa.

Historiankirjoihin on kirjattu varauksellisia arvioita Die Loreleyn laadusta. Esimerkiksi Erkki Salmenhaara kirjoittaa Suomen musiikin historiassa (WSOY, 1995) teoksen olevan pahemmin haalistunut kuin varhaisempi Kaarle-kuninkaan metsästys, ja lisäksi tyylillisesti hajanainen.

”Tällä on huonon teoksen maine, mutta se on roska­puhetta!” sanoo teoksen nyt ohjaava Ville Saukkonen. Ollaan harjoituksissa Aleksanterin teatterissa, Die Loreleyn kotisalissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kapelli­mestari Mikk Murdvee nyökkäilee vieressä.

”Tykkään tästä teoksesta kovasti. Joka harjoituksessa löytyy jotakin uutta. Tämä on ihan merkkiteos”, Murdvee sanoo.

”Pacius käyttää eri tyylejä tarpeen mukaan”, hän myös kommentoi väitteitä musiikin hajanaisuudesta.

Die Loreleysta tuli säveltäjänsä Fredrik Paciuksen joutsenlaulu. Kuten tutkija Matti Vainio kirjoittaa Pacius-elämäkerrassaan (Atena, 2009), Die Loreley oli ilmeisesti vuosikymmeniä kestänyt, muiden töiden jatkuvasti keskeyttämä projekti, joka valmistui vasta kun Pacius oli lähes 80-vuotias.

Sitä ennen saksalainen Pacius (1809–1891) oli tehnyt urotekoja Suomen musiikkielämän hyväksi. Suurelta osin Paciuksen ansiota on, että Suomen musiikkielämä alkoi ammattimaistua 1800-luvun puolivälissä. Hampurissa syntynyt Pacius saapui Suomeen vuonna 1835 Tukholmasta, jossa hän oli toiminut kuninkaallisen hovikapellin viulistina. Suomeen hänet houkutteli Keisarillisen Aleksanterin yliopiston eli nykyisen Helsingin yliopiston musiikinopettajan virka. Sitä hoitaessaan hän piti yllä käytännössä koko kaupungin orkesteri- ja kuoroelämää.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pacius joutui vielä työskentelemään amatöörien kanssa tilapäiskokoonpanoissa, mutta hänen työnsä loi pohjan seuraavan sukupolven ammattimuusikoille. Esimerkiksi Martin Wegelius perusti 1880-luvun alussa nykyisen Sibelius-Akatemian, Robert Kajanus Helsingin kaupunginorkesterin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta kun tuli aika esittää Die Loreley, ystävät näyttivät kaikkoavan, kertoo Matti Vainio Pacius-kirjassaan. Esityspaikaksi ei saatu Uutta teatteria eli nykyistä Svenska Teaternia, koska Paciuksen ystävä, teatterinjohtaja Wilhelm Bolin ei saanut raivattua sille esitysaikoja. Siksi mentiin pienempään Aleksanterin teatteriin.

Uusi teatteri oli myös haalinut omiin esityksiinsä suunnilleen kaikki kaupungin vapaat orkesterimuusikot. Robert Kajanus ei halunnut päästää omia soittajiaan Paciuksen oopperaan, koska hänellä oli omiakin konsertteja. Kuorolaulajia ei meinannut löytyä millään, ei liioin solisteja.

Silti esitykset saatiin kuin saatiinkin järjestymään, kun soittajia liikenikin lopulta Kajanukselta ja Bolinilta – vain kahdeksan esityksen ajaksi, vaikka kaikki myytiin loppuun ja yleisöä olisi ollut tulossa vielä runsaasti. Lisäesityksiä ei kuitenkaan saatu järjestettyä, koska soittajia tarvittiin jo muualla.

Laulajia haalittiin Saksasta ja Ruotsista asti, mutta taso ei ollut häävi. Ensi-illassa Lenoren roolin laulanut sopraano Emma Engdahl menetti äänensä. Saksasta Oton rooliin tuotu tenorisolisti Mathias Scheidtweiler keskittyi lähinnä valittamiseen ja diivailuun.

Yritys ulkomaille oli sekin kova, ja varmaankin siksi Pacius valitsi saksankielisen, Emanuel Geibelin kirjoittaman libreton. Tarina perustuu saksalaiseen kansantaruun.

Siinä kreivi Otto rakastuu tilanomistajan tyttäreen Lenoreen, vaikka on kihloissa kreivitär Berthan kanssa. Otto joutuukin hylkäämään Lenoren, joka vannoo kostoa. Reinin haltiat lupaavat apua sillä ehdolla, että Lenoresta tulee Reinin morsian. Tämän jälkeen Otto hylkää Berthan jo hääpäivänä ja ajautuu rikoksen tielle. Bertha kuolee. Otto hukuttautuu Reiniin. Lenoresta tulee Reinin kuningatar, Loreley.

Tämän tarinan ja Paciuksen musiikin voimalla Die Loreley ei kuitenkaan päässyt saksalaisiin oopperataloihin, ehkä siksi, että teosta pidettiin jo vanhanaikaisena. Tuolloin Wagner ja Verdi olivat jo vieneet oopperataidetta eteenpäin, kun taas Paciuksen teoksen vertailukohtana ovat hänen nuoruutensa ajan säveltäjät, esimerkiksi Ludwig Spohr tai Felix Mendelssohn.

Ohjaaja Ville Saukkosen mielestä ajatus Die Loreleyn vanhanaikaisuudesta on itsekin vanhanaikainen.

”Aika on ollut tälle teokselle armollinen. Meille nykykuulijoille tämä on vain vanha ooppera 1800-luvulta. Ei sillä ole enää väliä, oliko se syntyhetkellään ajanmukainen vai ei.”

Suomalaisen oopperan voimahahmon, kapellimestari Ulf Söderblomin (1930–2016) myöhäisvuosien Pacius-innostus sekä useiden säätiöiden rahoittama suomalaisten oopperoiden levytyshanke herättivät Die Loreleyn henkiin 2000-luvun alussa. Toukokuussa 2003 Sinfonia Lahti eli Lahden kaupunginorkesteri levytti teoksen konserttiesitystensä yhteydessä.

Sairastuttuaan vakavasti kesken kaiken Söderblom itse ei kuitenkaan enää pystynyt johtamaan teosta, vaan tuolloin käytetyn nuottiedition viimeisteli Jaakko Kuusisto, ja teoksen johti Osmo Vänskä.

Nyt Die Loreley tulee taas. Vihdoin 132 vuoden jälkeen se nähdään taas kokonaisena oopperatuotantona, ja vieläpä alkuperäisessä paikassa.

Die Loreley olikin ensimmäinen suomalainen ooppera, joka esitettiin Aleksanterin teatterissa, siis huomattavasti ennen kuin siitä 1900-luvulla tuli Suomen kansallisoopperan pitkäaikainen kotipesä.

Asialla on uusi oopperaseurue Helsingin oopperayhdistys, jonka ensimmäinen tuotanto Die Loreley on. Paciuksen oopperaharvinaisuuden tuottaminen oli yhdistyksen puheenjohtajan Tero Halosen idea.

”Yritämme tehdä kulttuuritekoja. Emme ole tekemässä Figaron häitä tai Taikahuilua, vaan harvinaisempia teoksia. Loreleyn jälkeen teemme Tauno Pylkkäsen Maren ja hänen poikansa täällä Aleksanterin teatterissa vuoden kuluttua”, Halonen sanoo.

Pylkkäsen ooppera oli uinunut viidenkymmenen vuoden ajan ennen sen elvyttämistä vuoden 2004 esityksiin ja levytykseen. Paciuksen Die Loreleyn odotusaika on ollut – 1950-luvun radioversiota lukuun ottamatta – yli kaksi kertaa pidempi. Vasta näihin Aleksanterin teatterin esityksiin teoksesta on saatu uusi nuottieditio, jonka on valmistanut nuottigraafikko Jani Kyllönen. Teos on myös tällä välin onnistunut löytämään kustantajan, sillä uuden edition on kustantanut Fennica Gehrman.

Die Loreleyn ensi-ilta on Aleksanterin teatterissa 11. tammikuuta kello 19. Esityksiä 19. tammikuuta saakka.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    2. 2

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    3. 3

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    4. 4

      Kuka nousi kukkulalle Korsossa? Aamos Vesaikko etsii ihmistä, jonka hän näki kaukoputkellaan 15 kilometrin päästä Pohjois-Haagasta

    5. 5

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään

      Tilaajille
    6. 6

      Helsingin Isolta Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippu­hinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    7. 7

      Entisen puhemiehen loikka varmisti, että soten takana on enää niukin mahdollinen enemmistö – mutta se ei ole enää edes suurin ongelma

    8. 8

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    9. 9

      Heistä piti tulla super­tähtiä, mutta toisin kävi – Kolme suomalaista ykkös­kierroksen NHL-varausta kertoo HS:lle, miksi ura ei auennutkaan

      Tilaajille
    10. 10

      Ihmiset oikaisevat pysäköintitalon hätäpoistumistien kautta metrolle – Espoo antoi periksi ja nyt siihen tehdään virallinen kulkureitti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    2. 2

      Nainen synnytti bussipysäkillä Helsingin Käpylässä – ”Mies sanoi rauhallisesti, että nyt alkoi synnytys”

    3. 3

      Helsingin Isolta Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippu­hinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    4. 4

      Internetissä huomattiin, ettei oikein kukaan osaa piirtää oikein kirjainta ”x” – Tieteen nimissä: kerro, miten sinä piirrät omasi

    5. 5

      Kuka nousi kukkulalle Korsossa? Aamos Vesaikko etsii ihmistä, jonka hän näki kaukoputkellaan 15 kilometrin päästä Pohjois-Haagasta

    6. 6

      Suomen suosituin radiotiimi hajoaa – ”Juhan mukaantulo kahdeksan vuotta sitten oli vahinko”, sanoo ohjelmapäällikkö

    7. 7

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    8. 8

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    9. 9

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    10. 10

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    9. 9

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    10. 10

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Bullsin Lauri Markkanen teki 13 pistettä NBA:n itäisen konferenssin jumbojoukkueiden taistossa, jota Cavaliers tuskin edes yritti voittaa – varaustilaisuuden täkyt houkuttelevat umpisurkeuteen
    3. Tunti sitten
    4. Neftehimik löi Jokerit ilman maalihai Puustista, joka oli sairastunut – Jokerit kärsi jäähyistä
    5. Kalifornialainen senaattori Kamala Harris pyrkii demokraattien presidenttiehdokkaaksi
    6. Venäjä: Ainakin neljäntoista uskotaan kuolleen tulipalossa Kertšinsalmessa – kahden laivan epäillään syttyneen tuleen polttoainetta siirrettäessä
    7. Pääministeri Theresa May pitää yhä kiinni äkkieron pelotteesta: ”Jos haluaa rajata äkkieron pois, alahuoneen tulee äänestää brexit-sopimuksen puolesta”
    8. 2 tuntia sitten
    9. Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – yhtä piilolinssityyppiä asiantuntija ei suosittele kenellekään Tilaajille
    10. Ulosteensiirto parantaa antibioottiripulin tehokkaasti, mutta toimisiko se myös Alzheimerin taudin hoidossa? Tutkijat toivovat, että ”superulosteella” voisi hoitaa vaikeitakin sairauksia
    11. WHO listasi maailmanlaajuiset terveysuhat: Rokotevastaisuus nousi listalle ensi kertaa hiv:n ja ebolan rinnalle
    12. Yritystuet saivat jälleen lujan puolustajan, nyt vientialoista Tilaajille
    13. Levottomassa Zimbabwessa netti palaa jälleen käyttöön – Korkeimman oikeuden mukaan hallituksella ei ollut oikeutta sulkea internetiä
    14. Näytä lisää