Kulttuuri

Kultatrikoota ylle ja glitteriä naamaan – Folklandia-risteilyllä nähtiin, että kansanmusiikin uudet yhtyeet villitsevät yleisöä myös visuaalisuuden ja somen voimin

Folklandia-risteilyllä katsottiin kansanmusiikin tulevaisuuteen. Enää ei luoteta vain musiikin voimaan. Kävi ilmi, että nykybändit miettivät brändiään, näkyvät somessa – ja pukeutuvat trikooseen.

Helsinki / Tallinna

Hymy nousee huulille jo sillä hetkellä, kun avaa Länsisataman vanhan terminaalin oven.

Aulaan ahtautunut lähes 3 000 kansanmusiikin ja -tanssin ystävää, valmiina astumaan laivaan ja kellumaan Folklandia-risteilyn laineilla Silja Europalla seuraavan vuorokauden.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sen kyllä kuulee. Tuolla avainviulut soittavat jo suomenruotsalaista polskaa. Jostain kuuluu vänkä soundi, olisiko ruokopilli? Mitään ei näy, sillä ei tässä tungoksessa pysty liikkumaan.

Folklandiaa on vietetty perinteisin menetelmin jo vuodesta 1996. Olennaisena osana risteilyä ovat tuttujen tapaaminen ja spontaani laulaminen ja soittelu yhdessä – kansanmusiikkitermein puskasoitot ja jamittelut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toki laivalla näkee myös bändejä. Niitä saa katsastaa juoksujalkaa, sillä monta hyvää keikkaa osuu aina päällekkäin. Tänä vuonna isoista ja tutuista nimistä keikkoja pitävät muun muassa Frigg, Kalevauva.fi, Pekko Käppi ja huuliharppuyhtye Sväng.

Mutta paljon on esiintymässä myös uusia tuttavuuksia. Saman tien laivalla käy ilmi, että nämä nykykansanmusiikin uudet tulijat eivät vain kuulu.

Ne myös näkyvät. Suorastaan säihkyvät.


Laivan auditoriossa esiintyy perjantaiyönä duo Mammantytöt. Vilma Jääskeläinen ja Laura Petäjä eivät ole laisinkaan duonimensä veroisia (vaikka Vilman äiti istuukin eturivissä fanittamassa). Räiskyvästä kaksikosta pursuilee perinnesävelien lisäksi nasevaa huumoria ja energiaa. Yhden kappaleen nimi on Tyhmä tyttö (”tein sen mun kaksoissiskolle”, esittelee Laura), toinen kappale kertoo etäsuhteesta, kolmannessa lauletaan pokkana ”heippatirallaa, saakeli”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Taitava kaksikko vaihtelee suvereenisti rooleja. Laura juoksee kontrabasson ja sellon välillä, Vilma harmoonin ja viulun. Molemmat laulavat ja viheltävät.

Yllään duolla on tälle genrelle epätavallisempi asukokonaisuus: punaiset trikooasut. Rinnuksissa lukee glitterkirjaimin ”mammantytöt”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Jalkapallotiimeillä on aina lämmittelyasut, mekin haluttiin verkka-asut. Alun perin ajateltiin, että selässä olisi lukenut vielä PETÄJÄ ja JÄÄSKELÄINEN”, Laura Petäjä kertoo keikan jälkeen.

Asut ovat vaatesuunnittelija Laura Hannulan käsialaa. Hän käytti niihin kuosia, joka saatiin Soja Murron kansallispukujen raitoja mukailevien kankaiden mallistosta. Kuosi on Kuolemanjärven kansallispuvuista.

Mammantytöt on miettinyt hyvin tarkasti visuaalisen ilmeensä. ”Se on tärkeää”, he korostavat. Tämä näkyy niin asuissa, promokuvissa, somepresenssissä kuin makeassa videossakin. Sen tyylikäs kuvakieli ja nopeat leikkaukset ovat kuin suoraan popmusiikin tyylipankista.

Katso Mammantyttöjen Piru-video täältä:



”Mulle oli alusta lähtien tärkeätä, ettei vaan haahuilla ja soitella. Oli selkeä juttu että luodaan konsepti”, Vilma Jääskeläinen sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Silti konsepti tuli kuin itsestään. Kaksikko sanoo edustavansa milleniaaleja, jotka ovat joka tapauksessa ajan hermolla esimerkiksi somessa.

”Musta tuntuu, että me ollaan laitettu tähän bändiin vaan kaikki, mistä me muutenkin tykätään. Glitteristä, musiikkivideoiden tekemisestä, selfieiden ottamisesta”, Petäjä nauraa.

Kaikki tämä palvelee heidän suurta tarkoitustaan: tavoitteena on tuoda suomalainen kansanmusiikki ”edes Suomen kansan tietoisuuteen, mieluiten koko maailman”. Olennaisinta on perinteinen suomalainen kansanmusiikki, perinnehörhöksi itseään tituleeraava Jääskeläinen muistuttaa.

”Glitter tekee siitä vain vähän mediaseksikkäämpää.”

Samoihin aikoihin Sea Pubissa esiintyy Pauanne-niminen yhtye. Se on houkutellut paikalle yleisöä niin, että kiinnostuneista täyttyvät paitsi pubin tuolit ja lattiat, myös viereinen käytävä.

Pauanteesta on sipisty ja supistu jo jonkin aikaa. Torstaina bändi palkittiin Etnogaalassa tulokaspalkinnolla. Nyt moni näkee sen livenä ensi kertaa.

Pauanteessa on kiinnostavaa jo pelkästään sen tausta, muusikot näes ovat nähneet elämää myös kansanmusiikin ulkopuolella. Viulisti Kukka Lehto, kosketinsoittaja Tero Pennanen ja lyömäsoittaja Janne Haavisto ovat soittaneet vuosia Erinin bändissä. Haavisto tunnetaan myös J. Karjalaisen joukoista, Pennasta taas on nähty esimerkiksi Maija Vilkkumaan yhtyeessä.

Sitten on tämä huima musiikki, jolle ei löydy vertailukohtaa. Kansanmusiikkiviulu kohtaa Hammond-urut, folk kohtaa progressiivisen rockin. Se kaikki kohtaa arkistonauhat.

Muusikot todella keskustelevat nauhoilta kuuluvan menneisyyden kanssa. Mukana ovat kansanlaulajat kuten Tiila Ilkka ja Taavi Uutela. On karjankutsuntaa, runolaulua, tuohitorvea. Sitten välillä puhuu jopa itse herra Donald Trump!

Mutta Pauanteen ympärillä on saanut aikaan pöhinää myös heidän visuaalisuutensa. Bändi ammentaa nykyajan ja entisajan uskomuksista, ja se näkyy: promokuvat ja video ovat villiä kamaa!

Katso Pauanteen Siihen laihin eläny -musiikkivideo tästä:



Kun bändiä alettiin suunnitella, päätettiin, että visuaaliseen puoleen satsataan. ”Oli ilmiselvää, että sen sijaan, että mun lapsi piirtää levynkannet, mennäänkin vähän liian isosti”, Pennanen sanoo.

Avuksi pyydettiin juuri ne, joiden kädenjälkeä suomalaisten levyjen ja kirjojen kansissa oli porukalla ihasteltu kaikkein eniten: valokuvaaja Aki-Pekka Sinikoski ja graafikko Jussi Karjalainen.

Tero Pennanen on itse myös sisustusarkkitehti, joten hän haluaa yhdistää musiikin ja arkkitehtuurin. Keikoille on haluttu luoda ”arkkitehtonisesti päräyttävä lava”, muutakin kuin musta lakana. Mukana on kulkenut jopa Aimo Katajamäen luomia patsaita.

”Tero yrittää vaan kertoa, miten on mahdollisimman hankalaa tehdä keikkoja”, Janne Haavisto nauraa.

Käy ilmi, että jo pelkästään Hammondin ja neljän lattiatomin raahaamiseen saa kulumaan normaalia enemmän aikaa. Arkkitehtonisten lavaratkaisujen raahaamisesta puhumattakaan.


Someulottuvuuttakin Pauanteessa on yritetty miettiä, mutta se ei tule ihan itsestään – kuten vaikkapa Mammantytöillä.

Laivaan pääsyä odotellessaan Janne Haavisto oli kuitenkin päättänyt ryhdistäytyä. Hän päätti reagoida Facebookissa fanin viestiin. ”Se meni sitten mun seinälle”, Kukka Lehto nauraa.

Haavisto tuotti aikoinaan neljä levyä Värttinälle, Suomen kaikkien aikojen menestyneimmälle kansanmusiikkiyhtyeelle. 1990-luvulla ei vielä mietitty hirveästi somea ja brändiä.

Miten ihmeessä suomalainen kansanmusiikki onnistui silloin läpäisemään koko kansan?

”Ratkaiseva käänne oli varmaan se, kun Värttinään tuli popmuusikoita. Tapahtui fuusio. Musiikki meni yhtäkkiä helpommin läpi. Mutta oli siinä kyse myös onnekkaasta sattumasta: maailmanmusiikki oli niihin aikoihin muutenkin iso juttu”, Haavisto miettii.

Yleisösuhdettaan voi toki lujittaa myös laulattamalla yleisöä. Sen osaa loistavasti Enkel, neljän nuoren naisen muodostama yhtye.

Ollaan jo risteilyn viime metreillä, ja väsymys alkaa painaa risteilyväkeä. Mutta Enkel innostaa Sea Pubissa vielä kerran kunnon loppunousuun. ”Tuu illalla, tuu illalla”, laulattavat bändiläiset. Ja sieltähän lähtee, äänissä.

Iida Savolaisella on yllään päheät kultalegginsit, joita on hyvä esitellä välillä jalkaa monitorin päälle nostaen. Koreografiatkin hallitaan. Ja oheismyynti: tällä ”pelimannityttöbändillä” on supersankariteema, jota on hyödynnetty niin levynkansissa kuin t-paidoissakin.

Myös Enkel on siis niitä nykykansanmusiikkiyhtyeitä, jotka ovat miettineet omaa brändiään alusta asti ja tehneet kaiken ”tarpeeksi isolla liekillä”.

Nyt työ on alkanut kantaa nyt hedelmää. Yhtye on Etno-Emma-ehdokkaana, ja nyt Folklandialla palkintosade vain yltyi: Enkel palkittiin vuoden 2018 kansanmusiikkilevyn tekemisestä, ja se valittiin myös Kaustisen vuoden yhtyeeksi ensi kesäksi.

Taustareferenssi löytyi aikoinaan helposti. ”Spice Girls -ajatus oli vahvana. Se oli välttämätönkin vaikute, sillä kaikki me olemme fanittaneet heitä”, Maija Pokela kertoo.

Enkel on nyt itse monen pikkutytön fanituksen kohde. Se lämmittää, sillä muusikot muistelevat, että heidän ollessaan nuorempia naisesikuvia oli todella vähän.

”Fanitin Snekkaa ja Friggiä ja muita, mutta Friggin Alina Järvelä oli ainoa nainen. Ajattelin, että tämä olisi niin siistiä hommaa – mutta olisi pitänyt syntyä mieheksi”, Leija Lautamaja muistelee.

Nyt on jokin muuttunut ratkaisevasti.

Miia Palomäki kertoo, kuinka hänen alakouluikäiset tyttöoppilaansakin pitävät häntä supertähtenä.

”Ja minä kun olin kuvitellut, ettei tämä voisi olla coolia!”


Sitä aina miettii, että voi kun jokainen musiikista vähänkään innostunut näkisi Folklandian meiningin. Täällä sitä on kuin irtokarkkilaarien äärellä: voi löytää tuttuja merkkareita, mutta sitten käteen saattaa osua uusia kirpeitä ja mielenkiintoisia tuttavuuksia, jotka heilauttavat koko irtokarkkisuhdetta. Vai että tämmöistäkin voi olla!

Olo ei kuitenkaan muutu öklöksi. Kunnon karkkikuurin jälkeen sitä alkaa pikemminkin rakastaa koko maailmaa.

Sellainen olo on lauantaina iltapäivällä, kun vaelletaan taas tuhansien muiden kanssa putkea pitkin poispäin laivasta.

Jonossa joku alkaa laulaa hauskaa rekilaulua, muut yhtyvät lauluun.

Terminaalin vastaanottokomiteassa odottelee joukko nuoren oloista virkavaltaa, kahdeksan poliisia ja kaksi järjestysmiestä. Heidän ilmeensä ovat näkemisen arvoiset. Nuori miespoliisi nostaa peukkua. ”Hyvä meininki.”

Järjestysnainen katsoo silmät lautasen kokoisina. ”Ne laulavat?!”

Jälkisanoista voi ymmärtää, että tämä ei nyt ollut ihan Tallinnan-lautan järjestysmiehen normipäivä.

Kaljakärryissäkin kulkee enemmän kanteleita ja harmooneita kuin kaljalaatikoita.

Yhdeltä juhlijalta kysytään silti varmuuden vuoksi paperit. Hänellä kun on vartalonsa verhona kymmeniä Enkel-yhtyeen fanikortteja. Jatkoon menee, hänkin.

Mammantytöt keikkailee keskiviikkona 16. tammikuuta Helsingin Semifinalissa yhdessä Puhti-duon kanssa. Pauanne kiertää Kansanmusiikkiliiton kiertueella ympäri Suomea 22.–27.1., Helsingin Musiikkitalossa yhtye nähdään 23. tammikuuta. Enkel-yhtye on mukana Espoon Juurijuhlassa huhtikuussa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    2. 2

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    3. 3

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    4. 4

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    5. 5

      Pilkkasiko Trump-lippikseen pukeutunut poikakoulun oppilas alkuperäiskansan aktivistia? Viraalivideon tarina täydentyi yön aikana

    6. 6

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    7. 7

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – ”Optikoiden koulutus tähtää myymiseen, eikä riskeistä välttämättä kerrota”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    8. 8

      Heistä piti tulla super­tähtiä, mutta toisin kävi – Kolme suomalaista ykkös­kierroksen NHL-varausta kertoo HS:lle, miksi ura ei auennutkaan

      Tilaajille
    9. 9

      Maanantai on kouluissa isojen ruoka-annosten päivä – Ilmiön syytä ei tiedetä tarkkaan, mutta ruoka­palvelu­vastaavilla on siitä omat arvelunsa

    10. 10

      Keskustelu maahanmuuttajien seksuaali­rikoksista kiihtyi muuallakin Euroopassa, ja lakeja tiukennettiin – Mitä Saksassa ja Ruotsissa on opittu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    2. 2

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    3. 3

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    4. 4

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    5. 5

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    6. 6

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    7. 7

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    8. 8

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    9. 9

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    10. 10

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää