


Siinä missä kolmannen kerroksen teokset suorittavat runoratsun tehtävää mielikuvitusta ruokkivina elementteinä, Oodin pohjakerroksesta löytyy ajattelua haastavaa käsitetaidetta.
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin tuottamassa ja Jussi Parikanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jussi+parikan yhdessä Shannon Matternin https://www.hs.fi/haku/?query=shannon+matterninkanssa kuratoimassa kokonaisuudessa on Jenna Sutelanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jenna+sutelan mediataideteos nimiia ïzinibimi (2019) ja Tuomas A. Laitisen https://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+a.+laitiseninstallaatio.

Laitisen sermeistä ja äänestä koostuvassa installaatiossa viitataan 1100-luvulla eläneeseen mystikko Hildegard Bingeniläiseenhttps://www.hs.fi/haku/?query=hildegard+bingenilaiseen. Bingeniläinen oli luonnontieteilijä, lääkäri, teologi, filosofi ja säveltäjä – eräänlainen oman aikansa yleisnero siis.
Bingeniläisestä säveltäjänä muistuttaa myös Laitisen installaation äänimaisema, joka koostuu fragmentaarisista lauluosuuksista.

Mediataide – ja varsinkin ääntä sisältävä mediataide – on julkisissa tiloissa vielä suhteellisen harvinaista. Myös Sutelan ja Laitisen teokset katoavat Oodin pohjakerroksesta kevään aikana.
Tilaan saadaan kuitenkin myöhemmin Jani Ruscicanhttps://www.hs.fi/haku/?query=jani+ruscican Töölönlahden lintuja käsittelevä teos, joka sekin sisältää ääntä. Ruscican työ on Karvosen sanakollaasin ohella toinen kirjastoon prosenttiperiaatteella tilattu teos.
Parhaillaan Oodiin suunnitellaan myös Ai Weiwein https://www.hs.fi/haku/?query=ai+weiweinDivina Proportionin (2012) esillepanoa. Se on typistetty ikosaedri eli monitahokas, jossa on 12 viisikulmiota ja 20 kuusikulmiota, 90 särmää ja 60 kärkeä.

Teos oli esillä Ai Weiwein näyttelyssä Hamissa vuonna 2015, josta se ostettiin museon kokoelmiin. Sen muoto pohjautuu yhtäältä kissojen muovilelulle ja toisaalta yhdelle säännöllisistä monitahokkaista, ikosaedrille, joka on niin sanottu Platonin kappale.
Platonhttps://www.hs.fi/haku/?query=platon väitti dialogeissaan kaikkien klassisten alkuaineiden rakentuvan säännöllisistä monitahokkaista. Perinteisin puuliitosmenetelmin toteutettu veistos ilmentää siis muodollaan jo muinaisten kreikkalaisten tunteman kappaleen evoluutiota alkuaineen symbolista aikamme jumaluuksien, kissojen, leikkikappaleeksi.
Jenna Sutelan ja Tuomas A. Laitisen teokset ovat koettavissa Oodin pohjakerroksessa 10.3. asti. Sutelan teokseen kuuluva taidekirja jää pysyvästi kirjaston kokoelmiin.
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24