Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Arkkitehti Jan Gehl keksi jo 1960-luvulla, miten ihmisen kaupunki luodaan – Salaisuus on biologiassa ja uudet opit ovat jo käytössä Suomessa

Tanskalainen kaupunkisuunnittelijaguru ymmärsi jo kauan sitten, miten ihminen koukutetaan kaupunkitilaan, kirjoittaa Miska Rantanen.

Ihminen on runsaasti hikoileva ja karvaton vaalean­punainen kädellinen, jonka luonnollisin tapa liikkua on kävely.

Tämän lähtökohdan kaupunkisuunnittelijat ovat usein unohtaneet. Mutta jo muutama näkökulman vaihdos voi auttaa asiaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Entäpä jos suunnittelun lähtökohtana olisi kävelevä, silmän korkeudella ympäristöä havainnoiva ihminen eikä 60 kilometriä tunnissa kulkeva kulkuneuvo?

Entäpä jos ei mitattaisikaan sitä, kuinka nopeasti liikkuja pääsee pisteestä A pisteeseen B, vaan sitä, kuinka pitkään hän viihtyy kaupungilla: katselemassa ihmisiä, seuraamassa esityksiä, juttelemassa?

Mitäpä jos otettaisiin huomioon, ettei ratio­naalinen ihminen toimi kuten havainne­kuvassa ja sen säännöillä? Kulkiessaan ihminen valitsee sen reitin, joka säästää eniten voimia. Nurmikentillä oikaistaan, portaita vältellään.

Tanskalaisen kaupunkisuunnittelijan Jan Gehlin huomiot tuntuvat ajattomilta ja päivänselviltä, mutta niillä on yhä ­uutuusarvoa. 82-vuotias arkkitehti on jo 1960-luvulta lähtien tehnyt tutkimuksia ja töitä sen eteen, että kaupunkilaisella olisi miellyttävämmät oltavat.


Se on iso urakka. Kaupunkeja on suunniteltu niin, että ihminen uhkaa jäädä jalkoihin. Gehlin ajatukset ovat kuitenkin saaneet paljon vastakaikua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Gehlin tietokirja Ihmisten kaupunki summaa hänen kuudella vuosikymmenellä tekemiään havaintoja ja tutkimuksia. Hän tiivistää ajatteluaan näin:

”Silmän korkeudella hyvin toimiva kaupunki tarjoaa mahdollisuuden kävelyyn, oleskeluun, kohtaamisiin ja itseilmaisuun, ja siksi sen on tarjottava myös hyvää mittakaavaa ja miellyttävää ilmastoa. Näissä kaikissa laatutekijöissä on kyse lähinnä konkreettisista, fyysisistä asioista.”

Kirja ilmestyi alun perin vuonna 2010 ja on tähän mennessä käännetty 37 kielelle. Suomeksi se ilmestyi viime syksynä.

Gehlin oppeja on jo sovellettu Helsingin suunnitteluun 2000-luvulla. Esimerkiksi pyöräilylle ja jalankululle on järjestelty tilaa autojen etujen kustannuksella. Samoin Jätkäsaareen ei ole tule ostoskeskusta vaan kaupallinen toiminta on pääkatujen kivijalkaliikkeissä. Uusi Kuninkaantammen kaava on suunniteltu kävelijän ehtojen mukaan.

Mikä sitten tekee Gehlin opeista vallankumouksellisia? Ehkäpä tärkein on suunnitteluprosessin kiepsauttaminen ympäri.

”Ihmisen mittakaavainen suunnittelu edellyttää, että kaupunkielämää ja kaupunkitilaa käsitellään ennen rakennuksia. (...) Jos jokin tärkeysjärjestys pitää olla, sen on alettava silmän korkeudelta ja päädyttävä lintuperspektiiviin.”


Gehl on nähnyt vaivaa selvittääkseen ihmisen biologiaa ja psykologisia lain­alaisuuksia. Lähtökohta on, että kaupunki­elämän keskiössä on ”suoraan eteenpäin vaakasuunnassa liikkuva nisäkäs, jonka nopeus on enintään 5 km/h”.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mittakaavaa määrittelee ihmisen pisimmälle kehittynyt aisti eli näkö. Ihminen alkaa havaita liikettä ja kehonkieltä noin sadan metrin etäisyydeltä. Toinen rajapyykki on 25 metrin kohdalla, jolloin voi jo tunnistaa lähestyvän henkilön ilmeitä.

Näiden tietojen perusteella ei ole sattuma, että vanhojen aukioiden tyypillinen mitta on 100 x 70 metriä. Kulkemalla ­aukion poikki voi nähdä suurimman osan torilla olevista ihmisistä.

Silmän anatomiasta voi johtaa myös muita kaupunkisuunnitteluun vaikuttavia premissejä.

Ihmislajin selviytymisen kannalta on ollut tärkeätä se, että ihminen on havainnut edessä, sivulla ja maassa olevat vaarat. Ihmisen katse ulottuu 70–80 astetta silmän tason alapuolelle, kun taas ylöspäin katsottaessa asteluku on 50–55.

Homo Sapiensin horisontaalisesta näkökentästä seuraa se, että korkeissa rakennuksissa kaksi alinta kerrosta pystyvät parhaiten kommunikoimaan kävelevän ihmisen kanssa. Katutason ja tornitalon välinen yhteys katkeaa noin viidennen kerroksen kohdalla.

”Jos kerroksia on yli viiden, ylempänä sijaitsevien asuntojen ja toimistojen pitäisi olla ilmailuviranomaisen toimialaa”, letkauttaa Gehl kirjassaan. Korkeata rakentamista hän ei sinänsä vastusta, vaan kantaa huolta lähinnä katutasosta ja sen rikkaista julkisivuista.

Tutkimusten mukaan ihmisen aistit kaipaavat ärsykkeitä 4–5 sekunnin välein. Tällä on merkitystä kaupunkisuunnittelun kannalta. Gehl tekee kirjassaan huomion, että suosituilla ostoskaduilla kauppojen julkisivut ovat usein 5–6 metriä leveitä. Kun sadan metrin matkalla on noin 15 kauppaa, normaalilla kävelynopeudella uutta ärsykettä saa viiden sekunnin välein. Taasko sattuma?

Samaa pienen mittakaavan efektiä sovelletaan myös huvipuistoissa, kauppakeskuksissa ja lentokentillä. Mikään ei estä sen käyttöä ei-kaupallisilla alueilla.

Yksi tapa olisi lisätä pystysuuntaisia linjoja katukerroksen julkisivuun. Vertikaaliset elementit tarjoavat ärsykkeitä ja saavat kävelymatkan tuntumaan lyhyemmältä. Matka taittuu nopeammin myös, jos reitti tarjoaa pientä mutkittelua. Kilo­metrin matka mutkittelevalla kävely­kadulla ei väsytä samalla tavalla kuin kilometrin mittainen viivasuora tie.

Gehl ei perustele oppejaan pelkällä biologialla, vaan hän on tehnyt paljon tutkimustyötä muun muassa tarkkailemalla katuelämää eri puolilla maailmaa. Hän on mitannut kellolla oleskeluaikoja ja havainnut yhdenmukaista ihmisten käytöstä kulttuurista riippumatta.

Yksi näistä on ns. reunaefekti. Se on ilmiö, jossa ihmiset pidemmäksi aikaa pysähtyessään etsivät lähes vaistomaisesti paikan tilan reunalta. Seinä selän takana takaa fyysisen ja psyykkisen suojan. Lisäksi reunalta voi tarkkailla aukion tapahtumia huomiota herättämättä. Tämä selittää osittain torien laidoilla olevien katukahviloiden suosiota.

Pianoefekti taas tarkoittaa sitä pientä tukea, jonka turvin kulkija uskaltaa seisahtaa avoimelle paikalle. Eipä ihme, että Ihmisten kaupungissa Gehl palaa toistuvasti Italiaan, Sienan Piazza del Campolle. Sen tolppiin nojaillen on seurusteltu jo vuosisatoja.

Gehlin hyvässä kaupungissa pääroolissa on kävelevä ja polkupyöräilevä ihminen.

Kävelyn ylivertaisuus tapana edetä ja terveyden ylläpitäjänä on todistettu monesti. Sikäli kun ilmasto antaa periksi, pyöräily on paras tapa liikkua nopeasti kaupungissa. Pyörät eivät tuota päästöjä ja ne sopivat ihmisen mittakaavaan.


Miksi ihmisen näkökulma on sitten jäänyt menneinä vuosikymmeninä sivu­rooliin kaupunkisuunnittelussa?

Gehlin mukaan syyt löytyvät muun ­muassa autoliikenteen valtavasta kasvusta ja suunnittelun painopisteen siirtymisestä julkisista tiloista yksittäisiin rakennuksiin. Seurauksena kaupungeissa asuvia ihmisiä yhdistävät ensisijaisesti esteet, melu, saasteet, onnettomuusriskit ja ankeat ympäristöt.

Autojen hirmuvallan vähentämiseksi Gehl vetoaa taas ihmisen biologiaan – tällä kertaa kuuloaistiin. Vuosikymmenien aikana ihminen on sopeutunut hämmästyttävän hyvin siihen, että kaupungin ruuhkaisissa paikoissa sanat on huudettava keskustelukumppanin korvaan.

”Melun laskeminen tasolle, joka mahdollistaa ihmisten välisen vuorovaikutuksen, onkin merkittävimpiä perusteita ­autoliikenteen vähentämiselle”, kirjoittaa Gehl.

Sähkö ei heti ratkaise meluongelmaa, sillä kuorma-autot ja bussit kulkevat vielä pitkään polttomoottoreilla. Silti autot ovat dominoineet maailman kaupunki­kuvaa vasta puoli vuosisataa – niiden levittäytyminen joka paikkaan ei ole vääjäämätön luonnonlaki.

Kirjoitusta varten on haastateltu yhtä Ihmisten kaupunki -kirjan kääntäjää, Finnish Consulting Groupin tiimipäällikköä Jani Päivästä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saako syöpäpotilasta hieroa? Osa hierojista ei halua tehdä sitä – ja siinä on myös riskinsä

    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Lehmät tappoivat naisen Itävallan Alpeilla – maanviljelijä tuomittiin maksamaan leskelle lähes puolen miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    5. 5

      Sipilän lausunnot Bernerin siirtymisestä ruotsalaispankin hallitukseen ihmetyttävät: ”Berner sanoi, että Sipilä on tiennyt ehdokkuudesta alusta asti”

    6. 6

      Henna Poikonen ajatteli 2010, että liki purkukuntoisen puutalon ostaminen Korsosta olisi hyvä idea – Tältä talossa näyttää nyt

    7. 7

      Miten tästä risteyksestä oikein kuuluisi ajaa? Hämähäkin seittiä muistuttavassa rakennelmassa rytisee pelti harva se päivä

    8. 8

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    9. 9

      Muumit uudistuivat 30 vuoden jälkeen – Historian kallein suomalaissarja alkaa Ylellä, ja meno Muumilaaksossa on hetkittäin hyytävä

      Tilaajille
    10. 10

      Ankkalammesta alkanut vyyhti laajenee: Helsingistä on löytynyt taas lisää luvattomia päiväkoteja – Jan Vapaavuori on huolissaan valvonnan pettämisestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    3. 3

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    4. 4

      Henna Poikonen ajatteli 2010, että liki purkukuntoisen puutalon ostaminen Korsosta olisi hyvä idea – Tältä talossa näyttää nyt

    5. 5

      Muumit uudistuivat 30 vuoden jälkeen – Historian kallein suomalaissarja alkaa Ylellä, ja meno Muumilaaksossa on hetkittäin hyytävä

      Tilaajille
    6. 6

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    7. 7

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    8. 8

      Sipoon murhatutkinta valmistui: Ystävät kuvailivat poliisille henkirikoksen tehneen miehen muuttumista

    9. 9

      ”Mummohypoteesi” sai vahvistuksen – Vaikutus lapsikuolleisuuteen riippui kuitenkin siitä, oliko kyseessä isän vai äidin äiti

    10. 10

      Ennuste vuodelle 2040: Suomessa on vain kolme kaupunkiseutua, jotka kasvavat – muu maa näivettyy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    7. 7

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää