Kulttuuri

N-sana estää Huckleberry Finnin käsittelyn joissakin amerikkalaiskouluissa – Uudessa suomennoksessa rumaa sanaa ei ole sensuroitu

Uudelleen suomennettu Huckleberry Finnin seikkailut käsittelee amerikkalaista rasismia ennen ja nyt.

Romaani

Mark Twain: Huckleberry Finnin seikkailut (Adventures of Huckleberry Finn). Suom. Juhani Lindholm. Siltala. 374 s.

Mark Twainin Huckleberry Finn (1885) on Yhdysvalloissa yksi maan kanonisoiduimmista romaaneista ellei kanonisoiduin. Sitä luetaan kouluissa, sitä tutkitaan loputtomasti ja se synnyttää yhä uusia kulttuurikiistoja.

Ja jonkinlaista kaanonia se on täälläkin, sillä nyt julkaistu suomennos on ainakin neljäs.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Romaanissa missourilainen poika Huckleberry Finn lähtee pakoon väkivaltaista alkoholisti-isäänsä. Hän kulkee lautalla alas Mississippi-jokea matkakumppaninaan omistajaltaan karannut orja Jim. Huck tapaa värikkäitä hahmoja ja kokee koomisia ja jännittäviä seikkailuja noin 1840-luvun Yhdysvalloissa.

Kirjan keskeinen ristiriita toimii edelleen hienosti. Huck kokee, että hänen velvollisuutensa kristittynä ja hyvänä yhteisön jäsenenä olisi palauttaa Jim lailliselle omistajalleen, koska niin oikeamielinen kunnon ihminen toimisi. Toisessa vaakakupissa painaa kuitenkin ystävyys Jimin kanssa ja Jimin kiitollisuus ystäväänsä kohtaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kiintymys Jimiin saa Huckin toistuvasti toimimaan omaatuntoaan vastaan. Huckin sisäistä kamppailua kuvaavat jaksot ovat kauheita, hauskoja ja moraalisesti syvällisiä.

Esimerkiksi tällaisia:

”[K]yllä minäkin tärisin jo häntä kuunnellessani, koska minullekin alkoi oikeasti valjeta, että kohta Jim tosiaan OLISI vapaa – ja kenen takia? Minun tietysti. Tästä tosiasiasta en päässyt yli enkä ympäri, ja se alkoi vaivata minua niin etten saanut hetken lepoa enkä pystynyt pysymään paikallani. En ollut aikaisemmin tajunnutkaan, mitä olin tekemässä. Olin kuin pistoksissa enkä saanut asiaa mielestäni. Yritin todistella olevani syytön, koska enhän minä ollut vienut Jimiä lailliselta omistajaltaan, mutta ei se mitään auttanut..[..] Minulle tuli niin kurja ja viheliäinen olo, että toivoin olevani kuollut.”


Twainin kirja ilmestyi 1880-luvulla ja se sijoittuu noin 1840-luvulle. Siinä välissä, vuosina 1861–1865 Yhdysvalloissa käytiin sisällissota, jonka seurauksena orjuus lakkautettiin. Kirjan julkaisuaikaan orjuus ei siis enää ollut ajankohtainen poliittinen kysymys.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Romaania luetaan ja siitä keskustellaan Yhdysvalloissa nykyään nimenomaan rotuaiheen kautta, vaikka teoksen aikalaisvastaanotossa teema ei ollut juuri lainkaan esillä. Kommentoijat pohtivat enemmän esimerkiksi lapsuutta, kasvatusta ja tuon ajan koulutusta, jota Twain satirisoi kirjan alkupuolella. Lisäksi pohditutti romaanin sopivuus lapsille, sillä kotoa karannutta ja juonittelevaa Huckleberrya ei nähty hyvänä roolimallina.

Huckleberry Finn muuttui Yhdysvalloissa rakastetusta poikakirjasta suureksi klassikoksi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kirjallisuudentutkija Jonathan Arac näkee muutoksen liittyvän muun muassa kansalaisoikeusliikkeen nousuun ja varhaisvuosiin. Tarina valkoisesta, kouluja käymättömästä ja hyväsydämisestä pojasta, joka keskellä brutaalia rasismia ystävystyy hitaasti mustan miehen kanssa, nähtiin sopivalta kirjalta lasten käsiin ja kansallinen kaanonin huipulle.

Huckin sisäiseen muutokseen viittaavat myös romaanin vastustajat. Kirjailija Jane Smiley herätti Yhdysvalloissa kohua hyökätessään Huckleberry Finniä vastaan vuonna 1996 arvostetussa Harper’s-lehdessä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Smileylle romaanin ongelma on, että se käsittelee rasismia liiaksi valkoisen henkilöhahmon, Huckleberryn, tunteiden kautta. ”Valkoiset amerikkalaiset ajattelevat aina, että rasismi on tunne, ja he torjuvat tai omaksuvat sen”, Smiley kirjoittaa. Mustat amerikkalaiset taas näkevät rasismin amerikkalaisen kulttuurin, politiikan ja talouden jäsentäjänä. Huck alkaa tuntea oikein Jimiä kohtaan, mutta hän ei silti kohtele Jimiä oikein, ei myöskään kirjan loppupuolella.

Opettaako Huckleberry Finn lapsille, että tärkeintä on tuntea oikein?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Huckleberry Finnin sijaan Smiley nostaisi kaanonin huipulle Setä Tuomon tuvan (1852). Harriet Beecher Stowen orjuudenvastainen romaani oli julkaisuaikanaan valtavan suosittu ja arvostettu, mutta 1990-luvulle tultaessa jo aika unohduksissa. Se käsittelee tarkemmin orjuutta ylläpitäviä instituutioita ja normeja ja näin ollen rasismia yhteiskunnan jäsentäjänä.

Mikään kirjoitus Harper’sin historiassa ei ollut saanut aikaan yhtä suurta lukijakirjeiden vyöryä. Vaikka lehti oli julkaissut poleemisia kirjoituksia politiikasta ja kulttuurista, Huckleberry Finn sai eniten vihaisia lukijoita liikkeelle. Lapsuudessa luetuilla kirjoilla voi olla voimakas ote ihmisistä.

Oli Smileyn luennasta mitä mieltä hyvänsä, hänen esiinnostamansa ongelma on Suomessakin ajankohtainen. Keskusteltaessa rasismista on aina vaarana jumittaa liiaksi valkoisen valtaväestön pään sisälle: suvaitsevaisuuteen, hyväksyntään ja niin edelleen, niin tärkeitä teemoja kuin ne ovatkin.

Eniten keskustelua on herättänyt kirjassa toistuva sana nigger. Mustiin viittaava sana esiintyy kirjassa yli 200 kertaa ja myös Huck käyttää sitä. Asiasta keskusteltiin Yhdysvalloissa erityisen paljon 1990-luvulla. Edelleen aina välillä uutisoidaan, että sanan takia ei jossain koulussa opeteta Huckleberry Finniä tai joku vaatii, ettei sitä opetettaisi.

N-sanan voima on Yhdysvalloissa vuosien saatossa vain kasvanut, ja sen julkinen käyttö on erittäin rajattua. Kun kirjasta tehtiin lapsille suunnattu elokuvaversio vuonna 1993, n-sanaa ei kuultu lainkaan. Kirjassa sana on realismia, sillä sitä käytettiin laajasti romaanin kuvaamana aikana.

Sana vaikeuttaa kirjan käsittelyä kouluissa. Ei sen vuoksi, mitä n-sana merkitsi kirjan tapahtuma-aikaan tai edes kirjan kirjoitusaikaan vaan mitä se merkitsee nykyään. Jos oppilas käyttää kirjasta puhuessaan luokassa n-sanaa, se saattaa vaikuttaa negatiivisesti luokan ilmapiiriin.

Sanalla on voimaa Suomessakin. Kun kerroin ystävälleni kirjoittavani arviota Huckleberry Finnin seikkailuiden uudesta suomennoksesta, hän kysyi heti, miten nigger on suomennettu. Se on toki suomennettu sanalla neekeri, joka on tätä nykyä yksiselitteisen rasistinen ja loukkaava sana.

Ei pidä unohtaa, että Huckleberry Finnin päätymistä Yhdysvaltojen kirjakaanoniin auttoi myös, että romaani on täynnä tekopyhää ja väkivaltaista rasismia, johon lukijan on helppo ottaa etäisyyttä. Twain oli kirjan kirjoitushetkellä muuta Yhdysvaltoja edellä rasisminvastaisuudessaan.

Jos kirjaa lukee tämän päivän rasismikeskustelua vasten, Huckin isä on tunnistettavan satiirinen kuvaus köyhästä, kaunaisesta ja vihaisesta valkoisesta miehestä. Häntä harmittaa, kun Huck on oppinut lukemaan ja hän raivostuu erityisesti tapaamastaan mustasta miehestä, jolla oli hieno hattu ja hopeapäinen keppi. Huikea hahmo muistuttaa monien amerikkalaisten liberaalien käsitystä Donald Trumpin työväenluokkaisista äänestäjistä.

Romaanin jälkeen Yhdysvalloissa on noussut suosioon kertomus, jossa valkoisella hahmolla on inspiroiva, oikeamielinen ja hänet paremmaksi jalostava musta ystävä. Huckleberry Finn ja Jim saattavat olla tämän tarinan perustajaisät.

Vuosikymmenien saatossa suomalaiset lapset ja nuoret eivät tietenkään ole lukeneet Huckleberry Finniä suhteessa Yhdysvaltojen historiaan, orjuuteen tai amerikkalaiseen kulttuurihistoriaan.

Heille se on ollut villi, huumorissaan röyhkeä, välillä pelottava ja välillä liikuttava seikkailu­kertomus, jolla on humaani sanoma. Kun kirja muuttuu maailmankirjallisuudeksi ja lähtee matkustamaan ajassa ja paikassa, sen politiikka himmenee ja yleisinhimilliset teemat voimistuvat.

Mikä voi tietysti muuttua. Uuden suomennoksen lukijoille romaanin teemat valkoisten ja mustien suhteista, rasismista ja ympäristön rasistisesta väkivallasta eivät ole enää yhtä eksoottisia kuin Mississippi-joki.

Näin Jim puhuu Huckille eri suomennoksissa

”Well, den, I reck'n I did dream it, Huck; but dog my cats ef it ain't de powerfullest dream I ever see. En I hain't ever had no dream b'fo' dat's tired me like dis one.”

”No, vissin minä sitten näki unta, Huck; mut koira viekön, se ole hurjin uni minkä minä ole näke. Ja minä ikinä ei ole näke uni, joka olisi minu väsyttäny niinku tämä.”

- Huckleberry Finnin seikkailut (1927), suomennos Yrjö Kivimies

”Kai mar mää sitte ole nähny unta, mut ol se totta viäköö pahuksemoisi uni mitä mää ole ikinä nähny. Enkä mää ol koskan mistä unest täl tappa väsyny.”

- Huckleberry Finnin seikkailut (1972), suomennos Jarkko Laine

”No niin, kai mä sitten näin unta, Huck, mutta pakko sanoa että se oli elävin uni ikinä. Enkä mä ole koskaan minkään unen jälkeen ollu näin väsyksissä.”

- Huckleberry Finnin seikkailut (2018), suomennos Juhani Lindholm

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    2. 2

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    3. 3

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    6. 6

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    7. 7

      Lehti: Japanin pääministeri esitti Trumpia Nobelin saajaksi Yhdys­valtojen pyynnöstä

    8. 8

      Juutalainen akateemikko Alain Finkielkraut joutui rasistien kynsiin Pariisissa, Macron tulistui twitterissä

    9. 9

      Pakettiauto töytäisi suojatietä ylittänyttä naista Vantaalla – aviomies yritti vetää vaimoaan turvaan

    10. 10

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    2. 2

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    3. 3

      Uutta tietoa Espoon vajoavasta suurkampuksesta: Pikapäätöksellä suljettavan rakennuksen vaarallisuus juontuu 30 vuotta sitten tehdystä virheestä

    4. 4

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    5. 5

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    6. 6

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    7. 7

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    8. 8

      Mies otti Audin koeajoon Vantaalla – sen jälkeen autosta tai miehestä ei ole havaintoja

    9. 9

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    10. 10

      Yhdysvaltain tiedotus­välineet tarkastivat Trumpin hätätila­puheen faktat ja löysivät seitsemän valhetta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää