Kulttuuri    |   Konserttiarvostelu

Thomas Larcherin toinen sinfonia sai hienon ensiesityksen Suomessa

Yuja Wangin korvannut pianisti Aleksander Melnikov vakuutti Schumann-tulkinnallaan.

Klassinen

Radion Sinfoniaorkesteri perjantaina Musiikkitalossa. Joht. Hannu Lintu, sol. Aleksander Melnikov. Webern, Schumann, Larcher.

Ei haitannut yhtään, että RSO:n kausiohjelman sanoin ”pianon kansainvälinen tähti, karismaattinen ja näyttävä Yuja Wang” oli perunut esiintymisensä ja Schumannin pianokonsertto kuultiin sen sijaan Aleksander Melnikovin soittamana. Wang on tunnettu virtuoottisuudestaan ja kuten kausiohjelmakin huomioi, ”näyttävistä” esiintymisasuistaan.

Schumannin konsertto on varsin toista luontoa: orkesterin kanssa intiimiä vuoropuhelua käyvä, muuhun kuin virtuoottisuuden avoimeen esittelyyn pohjaava teos. Jossain määrin sitä voi verrata säveltäjän sellokonserttoon, joka pianokonserton tapaan on a-mollissa: molemmat ovat äärimmäisen vaativia ja herkkiä mutta tavalla, joka ei ole ilmeinen siinä missä vaikkapa nyt Tšaikovskin pianokonsertoissa tai viulukonsertossa.

Melnikov on taiteilijana vähäeleinen. Hän istuu pianon ääressä kuin liimattuna, kommentoi, puhuu, juttelee, ehkä ennen kaikkea juttelee. Musiikilliset manööverit puuttuvat. Hänen tulkintansa teoksesta, joka aluksi oli vain ensimmäinen osa, Fantasia pianolle ja orkesterille, mutta neljä vuotta myöhemmin 1845 kasvoi pianokonsertoksi, oli toteava, pakoton ja egoismista irrallaan.

Hannu Linnun johtama RSO soitti erinomaisesti. Konsertin kaikki kolme teosta, Webernin Sinfonia op. 21, Schumann ja Thomas Larcherin Sinfonia nro 2 ”Kenotaph”, saivat sisäistyneet tulkinnat, mikä Schumannin kohdalla tarkoitti aukinaista sointia ja linjakasta fraseerausta – jopa siinä määrin, että aivan hetkittäin toisessa osassa yltiöpäiseen romantiikkaan varauksellisemmin suhtautuvat saattoivat ajatella, venytettiinkö liikaakin.

Konsertin aloittanutta Webernin sinfoniaa op. 21 ja Thomas Larcherin toista sinfoniaa yhdistää paitsi itävaltalaistausta, myös se, että niistä puhuttaessa kiinnitetään huomiota asioihin, jotka saattavat häiritä kahden hämmästyttävän teoksen kokemista. Kuten Claude Debussy kirjoittaa teoksessaan Monsieur Croche – Antidiletantti: ”Tiedättehän, että todellinen kauneuden kokemus ei voi saada aikaan kuin hiljaisuuden.”

Jotain pitää kuitenkin sanoa.

Vuonna 1928 valmistuneen vain noin kymmenminuuttisen Webernin sinfonian kohdalla puhutaan ymmärrettävästi dodekafoniasta ja palindromirakenteista, jotka tietysti ovat faktoja ja sikäli kivoja tietää. Tällaiset asiat selviävät partituurista ja analyysikirjoista, mutta puhe saattaa valitettavasti tuottaa turhan vaikeaselkoisuuden vaikutelman.

Musiikkia kuunnellessa todellisuus on toinen. Kaksiosaisen teoksen ensimmäinen osa tuo mieleen tilan, aika-avaruuden – vaikkapa luolan, jossa vesi tippuu katosta, höyrystyy ja tiivistyy jälleen, tippuakseen sitten uudelleen. The Guardianin musiikkikriitikko Tom Service on kirjoittanut, että sinfoniassa aika liikkuu joka suuntaan; ehkä sitä voi ajatella luonnon kiertokulkunakin.

Toisessa osassa musiikki muuttuu jo variaatiorakenteesta johtuen: kolme minuuttia täynnä ilmeitä ja tunnelmia. RSO soitti kuulaasti, tarkasti, vaikuttavasti.

Larcherin toinen sinfonia sai konsertissa Suomen ensiesityksensä, kantaesitys oli Wienissä vuonna 2016. Säveltäjä on kertonut, että teoksen taustalla on Välimeren pakolaiskriisi. Sen jälkeen oli tietysti tarpeen korostaa, ettei se ole ”ohjelmamusiikkia”, koska niin vielä nykyäänkin pitää näköjään tehdä, jos haluaa olla vakavasti otettava.

Milloin tästä keskustelusta voidaan siirtyä eteenpäin? On selvää, että taiteilija voi poliittisen kannanotonkin nimissä kertoa lähtökohdista, olosuhteista ja ajatuksista, joiden kautta teos on syntynyt. Se ei tarkoita, että musiikki olisi vähempiarvoista – saati, että kuulijan kokemus musiikista rajoittuisi tähän kannanottoon. Meillä kaikilla on, onneksi, vapaus kuulla omalla tavallamme.

Analyyseissa ja arvioissa on korostettu myös teoksen viittaussuhteita muihin säveltäjiin, ja säveltäjä on itsekin kertonut haluavansa tutkia, kuinka menneiden aikojen musiikki voi puhutella nykykuulijaa. Teoksessa voi kuulla viittauksia Mahlerin 9. sinfoniaan, samoin kuin Bachiin. Tällaiset tunnistamisen kokemukset ovat kuitenkin vain pintaa. Teos on upea, oma maailmansa esimerkiksi siksi, että Larcher osaa käyttää orkesteria häikäisevän hyvin ja tietää, mitä kuulija tarvitsee: pauhauksen ja rytmisen mekkaloinnin sekaan suvantoja, tilaa olla hiljaa.

Epätoivon teoksessa kuulee, ei kuitenkaan musertavana. Läpi sinfonian kulkevat asteikot muistuttavat tilanteiden hitaasta eskaloitumisesta, mikä toisaalta tarkoittaa, että ne olisi mahdollista halutessaan myös pysäyttää. Loppu jää auki, esittäen kysymyksen kuin D. H. Lawrence Lady Chatterleyn rakastajan viimeisillä sivuilla: onko meillä toivoa vai loppuiko kaikki?

Hannu Lintu on sanonut, että Larcher kuuluu hänen suosikkeihinsa nykysäveltäjistä. Sen huomasi. Linnulta on joskus kuullut nykyteosten esityksiä, jolloin häntä on vaikuttanut pännivän – ehkä vaikea soitettavuus, epämieluisa orkestraatio, mitä vielä.

Larcher-tulkinta oli välinpitämättömyyden vastakohta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Oodi on jo niin suosittu, että Helsingin kirjastobudjetti on menossa ainakin puoli miljoonaa euroa miinukselle

    2. 2

      ”Miljoonaperijätär” kestitsi New Yorkin seurapiirejä ja lainasi satojatuhansia dollareita – sitten paljastui, että hän on venäläisen rekkakuskin rahaton tytär

    3. 3

      Veronika Honkasalo twiittasi ”eduskunnan miespöydistä” ja sai osakseen silmien pyörittelyä – kuppilassa 36 vuotta istunut Sirkka-Liisa Anttila sanoo, että asia on juuri näin

    4. 4

      Venäläinen raakaöljy saastui yllättäen: Useat Euroopan maat keskeyttivät tuonnin Družba-putkea pitkin

    5. 5

      Eduskunta joutui siivoamaan oman väkensä ”Rajat kiinni nyt!” ja ”Vahva ilmastolaki nyt” -julisteet työhuoneiden ikkunoista

    6. 6

      Antti Rinne tekee hallitusta kysymyksillä, joissa on aivan eri henki kuin neljä vuotta sitten

    7. 7

      ”Galtsuun oli vähän liian helppo kipata teinin angsteja” – Vivian Nick tunnistetaan edelleen kadulla, koska 15 vuotta sitten hän oli Irc-gallerian julkkis

    8. 8

      Matkustajat keksivät jälleen uuden keinon huijata lipuntarkastajia, mutta nyt HSL aikoo laittaa pummilla matkustavat kuriin

    9. 9

      Rovaniemeläismiehen 20 vuotta vanha Opel on onnistunut keräämään kuukaudessa yli tuhannen euron sakkopotin keskellä Helsingin ydinkeskustaa

    10. 10

      Näiden 11 kysymyksen pohjalta Sdp alkaa rakentaa hallitusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juhana Vartiainen otti kuvan selfietä ottavista Emma Karista ja Maria Ohisalosta – syntyi totaalinen some-kiehunta, vaikka kukaan ei oikein tiedä miksi

    2. 2

      Kun lapsi nolostuu muiden edessä, aikuinen voi syöstä hänet entistä pahempaan oloon – Vältä näitä kahta sanaa

      Tilaajille
    3. 3

      Hussein al-Taee rakentaa vanhoista Facebook-kirjoituksista itselleen kesto-ongelmaa – kuurupiilo median kanssa päättyi epämääräisiin kommentteihin

    4. 4

      OP pani ”eräänlaiseksi monumentiksi” kutsutun pääkonttorinsa myyntiin

    5. 5

      Presidentin kanslia selittää, miksi Sauli Niinistön taskusta pilkotti kahvitilaisuudessa seteli

    6. 6

      Lomat, ylenpalttiset asuin­neliöt ja kaikki muu luksus verolle – Rikkaiden kuuluukin hävitä ilmasto­toimissa, jyrähtää professori Lassi Linnanen

      Tilaajille
    7. 7

      Etelähelsinkiläisen arvotalon uumeniin asennettiin robotti, joka mullistaa käsityksemme autojen pysäköintiin vaaditusta tilasta

    8. 8

      Näiden 11 kysymyksen pohjalta Sdp alkaa rakentaa hallitusta

    9. 9

      Mitä tehdä, kun rakkaus omaan puolisoon tuntuu hiipuvan?

      Tilaajille
    10. 10

      ”Miljoonaperijätär” kestitsi New Yorkin seurapiirejä ja lainasi satojatuhansia dollareita – sitten paljastui, että hän on venäläisen rekkakuskin rahaton tytär

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    4. 4

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    5. 5

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    6. 6

      Juhana Vartiainen otti kuvan selfietä ottavista Emma Karista ja Maria Ohisalosta – syntyi totaalinen some-kiehunta, vaikka kukaan ei oikein tiedä miksi

    7. 7

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Lomat, ylenpalttiset asuin­neliöt ja kaikki muu luksus verolle – Rikkaiden kuuluukin hävitä ilmasto­toimissa, jyrähtää professori Lassi Linnanen

      Tilaajille
    10. 10

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    11. Näytä lisää