Kulttuuri

Lukekaa tietoa ja kaunoa rinnakkain, kehottaa dekaani Pirjo Hiidenmaa

Suomen kielen spesialistin mukaan liian monella peruskoulun päättävällä nuorella ei ole riittävää lukutaitoa.

Pahvilaatikoita, kangas­kasseja ja kirjapinoja. Pirjo Hiidenmaan huone Helsingin yli­opiston päärakennuksen neljännessä kerroksessa on myllerryksessä.

Hiidenmaa pahoittelee sotkua: hän on muuttamassa. Tietokirjallisuuden professori on aloittanut uuden pestinsä humanistisen tiedekunnan dekaanina, ja työpiste siirtyy nyt naapuri­talo Porthaniaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Haastattelutilanne on oikeastaan osuva kuva Hiidenmaan tähänastisesta urasta. Hiidenmaa on vaihtanut työpistettä tiuhaan. Hän on liikkunut Helsingin yliopiston sisällä ja liepeillä.

”Olen halunnut nähdä asioita eri näkökulmista”, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ansioluettelon punaisia lankoja ovat suomen kieli ja tieteellinen tutkimus. ”Ja se, miten tutkimustieto leviää ja vaikuttaa yhteiskuntaan.”

Hiidenmaa aloitti 1980-luvulla tutkijana ja kielenhuoltajana. Vuonna 1993 hän tuli tutkijaksi kotimaisten kielten keskukseen ja vuonna 1997 hän nousi johtotehtäviin, kielenhuolto-osaston eli kielitoimiston päälliköksi.

Hiidenmaa viihtyi Kielitoimiston pomona yhdeksän vuotta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Hirmu pitkään”, hän sanoo nyt.

Kotuksen jälkeisessä työelämässä Hiidenmaa on edennyt vikkelästi. Vuonna 2006 hänestä tuli Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtaja; vuonna 2011 Helsingin yliopiston avoimen yliopiston johtajan sijainen; vuonna 2013 Helsingin yliopiston kouluttamis- ja kehittämiskeskus Palmenian johtaja.

Vaikuttava lista. Mutta kutsumustyössään Hiidenmaa itse asiassa aloitti vasta vuonna 2015.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Silloin hänet valittiin Suomen ensimmäiseksi tietokirjallisuuden professoriksi. Professorina Hiidenmaa sai vihdoin tehdä sitä, mistä on lapsesta saakka haaveillut.

Opettaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Tämä on ensimmäinen varsinainen opettajan pestini”, Hiidenmaa sanoo iloisesti.

”Tiesin jo nelivuotiaana, että haluan opettajaksi, mutta olenkin tehnyt kaikkea muuta.”

Se ”kaikki muu” on kyllä ollut Hiidenmaasta oikein kiinnostavaa. Hän kiittelee erityisesti työkavereitaan.

Hiidenmaa ei ole vaihtanut työpaikkaa, koska työyhteisössä olisi ollut jotain vikaa. Vaan pikemminkin koska kollegat ovat olleet niin kannustavia.

”Olen saanut paljon tukea”, Hiidenmaa kertoo.

”Minulle on sanottu, että pärjäisit varmaan tuossa hommassa, kannattaisi hakea. On uskottu, että selviän uusista tehtävistä.”

Kun puhutaan naisten urakehityksestä ja työelämän epätasa-arvosta, sanotaan usein, että naisten olisi oltava määrätietoisempia, puskettava kovempaa. Huomio kohdistuu yksilöön.

Hiidenmaa korostaa olosuhteita ja yhteisöä.

”Kyvykkäätkin ihmiset voivat jättää hankkiutumatta eteenpäin, ellei yhteisön tukea ole.”

Tietokirjallisuuden professorina Pirjo Hiidenmaa on ollut huolestunut – tietysti – suomalaisten lukutaidosta.

Liian monella peruskoulun päättävällä nuorella lukutaito ei ole tarvittavalla tasolla.

Se vaikuttaa esimerkiksi yhteiskuntaan osallistumiseen, kuluttamiseen ja tiedonhankintaan.

Heikko lukutaito altistaa väärälle ja huonolaatuiselle informaatiolle. Valeuutiset menevät helpommin läpi, jos mediaan ei osaa suhtautua kriittisesti.

Hiidenmaa sanoo, että koulut yrittävät jo puuttua ongelmaan. Hän toivoo, että lapset ja nuoret oppisivat vertailemaan erilaisia tekstejä ja niiden keinoja.

Yksi tapa on lukea samasta ­aiheesta sekä tieto- että kaunokirjallisuutta.

Tuntemattoman sotilaan rinnalla voidaan lukea vaikkapa historiantutkija Ville Kivimäen Murtuneet mielet -tietokirja. Se antaa ihan erilaisen näkökulman. Tai näin Minna Canthin juhlavuonna voidaan lukea sekä Minna Rytisalon Rouva C. -romaani että Minna Maijalan kirjoittama väitöskirja Canthista."

Entäs nyt? Dekaanius on kokopäiväistä hallintotyötä. Sehän tarkoittaa, että Hiidenmaa joutuu luopumaan opettamisesta.

Pikkuisen haikeaa on, Hiidenmaa myöntää.

”Tykkään luentojen pitämisestä. Mutta olen kyllä innokas ja utelias myös tästä uudesta. Pääsen johtamaan maan suurinta humanistista tiedekuntaa.”

Hiidenmaa sanoo, että tiedekunnassa tutkitaan ikiaikaisia ja tuttuja asioita, kuten kieltä, kulttuuria ja taiteiden merkitystä. Vaikka tekniikka, menetelmät ja aineistot voivat muuttua, ydin pysyy samana. Ihmisenä oleminen.

”Ja kun tutkitaan systemaattisesti, tulee näkyviin jotain sellaista, mitä ei paljaalla silmällä näe.”

Haikeutta helpottaa sekin, että dekaanin tehtävä on määrä­aikainen. Paluumuutto häämöttää.

”Vuonna 2022 tulen tällä tietoa takaisin professoriksi ja opettamaan.”

Oikaisu: Pirjo Hiidenmaa nousi vuonna 1997 kielenhuolto-osaston eikä kielenhoito-osaston päälliköksi, kuten sunnuntaina 3. helmikuuta virheellisesti kirjoitettiin.

Kuka?

Pirjo Hiidenmaa


 Syntynyt vuonna 1959 Anttolassa.

 Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani.

 Asuu Helsingissä.

 Kolme lasta.

 Valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1986 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1995. Pääaineena suomen kieli.

 Toiminut lukuisissa luottamustehtävissä, esimerkiksi Helsingin yliopiston hallituksen jäsenenä ja Suomen tietokirjailijoiden liiton puheenjohtajana.

 Täyttää 60 vuotta keskiviikkona 6. helmikuuta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Samsung esitteli odotetun taittuvan älypuhelimensa

    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Färsaaret hakee sataa vapaaehtoista kunnostustalkoisiin – saaret suljetaan huhtikuussa turisteilta

    4. 4

      Pienestä ruskeasta rotasta tuli ensimmäinen ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia sukupuuttoon kuollut nisäkäs

    5. 5

      Voit päätyä elämään jonkun toisen unelmaa, jos et keskity näihin neljään asiaan

    6. 6

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    7. 7

      Anne Bernerin jatko ministerinä saattaa mennä uuteen harkintaan – oikeuskansleri kertoo saaneensa uutta tietoa SEB-pankin hallituksen kokousaikatauluista

    8. 8

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    9. 9

      Karl Lagerfeld jätti jälkeensä 170 miljoonaa – Menevätkö rahat Choupette-kissalle?

    10. 10

      Eurooppaan palaavat Isis-taistelijat ovat ongelma oikeus­järjestelmälle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    2. 2

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    3. 3

      Voit päätyä elämään jonkun toisen unelmaa, jos et keskity näihin neljään asiaan

    4. 4

      Modernit turbokiertoliittymät pelottavat monia kokeneitakin kuskeja – Yksinkertainen neuvo auttaa selviytymään ”kauhujen liikenneympyröistä”

    5. 5

      Suomi antoi 50 vuotta sitten itselleen lahjan, jonka piti valaa miljoonilla uskoa tulevaisuuteen – Nyt aarre­arkku halutaan ryöstää, koska tulokset jäävät ”uskon asiaksi”

      Tilaajille
    6. 6

      Isis-morsiameksi vuonna 2015 lähtenyt teini menettää Britannian kansalaisuutensa – Bangladesh kiistää kaksoiskansalaisuuden

    7. 7

      Malli sai Burberryn vetämään ahdistavan hupparin mallistosta – ”Itsemurha ei ole muotia”

    8. 8

      Lisätietoa Ison Omenan osittaisesta evakuoinnista: Rokottamattoman lapsen epäillään saaneen tuhkarokon Espoossa

    9. 9

      Tutkijat imuroivat 64 kodin sijaus­patjat ja yllättyivät: Pöly­punkkeja elää yhä tavallisissa suomalais­kodeissa

    10. 10

      Karl Lagerfeld jätti jälkeensä 170 miljoonaa – Menevätkö rahat Choupette-kissalle?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    2. 2

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    6. 6

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    7. 7

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    8. 8

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    9. 9

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää