Kulttuuri

Hannu-Pekka Björkman ei uskonut opettajansa vihjailuja näyttelijänkyvyistä ja tunsi katkeruutta siitä, että löysi teatterimaailman niin myöhään

Hannu-Pekka Björkmanin opettaja näki oppilaansa lahjakkuuden ennen kuin hän itse ymmärsi sen.

Viisi vuotta sitten näyttelijä Hannu-Pekka Björkman näki unen. Siinä hän juoksi kauniita puisia portaita alaspäin epookkipuku yllään. Kuin jokin renessanssiajan puku, hän kuvailee ja muistaa ajatelleensa, että unen täytyi viitata jonnekin tulevaisuuteen. Björkman näki unen pian sen jälkeen kun hän oli lupautunut aloittamaan viiden vuoden pestin Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professorina.

”Kun heräsin, tajusin, että tämä on sitten siellä joskus, mutta sen aika ei ole nyt. Siinä oli sellaista haikeutta”, Björkman sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän myöntää, että nälkä takaisin näyttämölle on ollut kova. Siksi me istumme nyt Kansallisteatterin suuren näyttämön lämpiössä, sillä Björkman palasi tuttuun taloon kiinnitykselle viime vuoden alussa välittömästi opetustyönsä päätyttyä. Hän vaikuttaa suorastaan hyrisevän tyytyväisyyttään.

”Tuntui, että annoin Teatterikorkeakouluun sen, mitä minulla oli annettavaa, ja nyt tuntuu, että on palveltava sitä toista puolta. Se professoriaika oli myös hyvää näyttelemisikää.”

Ei Björkman silti täysin näyttelemättä ole ollut. Parin vuoden sisään on ilmestynyt ainakin kahdeksan elokuvaa, joissa kaikissa Björkmanilla on rooli: Tyhjiö, Ihmisen osa, Aurora, Oma maa, Olavi Virta, 95, Ikitie ja Toivon tuolla puolen. Kysyntää piisaa.


Björkman on Suomessa niin kiinnostava näyttelijä, että ohjaajat ja tuottajat soittelevat ja pyytävät töihin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Niin on päässyt käymään, ja olen siitä kiitollinen”, hän sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viime vuonna Björkman voitti parhaan miessivuosan Jussi-palkinnon Ikitiestä, ja tänä vuonna pysti saattaa tulla pääroolista Ihmisen osassa. Se olisi Björkmanille jo kolmas Jussi-palkinto.

Kukapa ei sellaista näyttelijää haluaisi elokuviinsa.


On kuitenkin aika lailla sattumaa, että Björkmanista ylipäänsä tuli näyttelijä. Itsehän hän ei omaa lahjakkuuttaan edes tunnistanut. Koulussa opettaja sanoi nuorelle Björkmanille, että tällä on näyttelijän jalat. Kun Björkman kysyi, mitä se tarkoittaa, opettaja sanoi, että sinä rytmität tekemistäsi.

”Kävelet, pysähdyt, puhut, sitten jatkat kävelyä ja taas pysähdyt. Et sotke asioita. Sinulla on näyttämöllinen rytmitaju. Ahaa, vai niin, minä sanoin.”

Myöhemmin lukiossa opettaja palasi aiheeseen uudestaan ja kysyi, onko Björkman miettinyt sitä näyttelijän ammattia. Eipä ollut.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Mietipäs, hän sanoi. Että tarkka silmä hänellä oli sellaisessa, mikä itsellä oli vielä täysin tiedottomassa tilassa.”

Björkman on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta Ilmajoelta, paikkakunnalta, joka tunnetaan etenkin menestyvistä painijoistaan. Miksi Björkmanista ei tullut painijaa?

”Minulla ei Ilmajoella ollut minkäänlaisia himoja siihen suuntaan”, hän nauraa.

Sen sijaan Björkman harrasti innokkaasti bänditouhuja. Bändin treenikämppä sijaitsi painisalin yläpuolella, ja välissä oli vain pleksilasi.

”Painijat painivat alakerrassa, ja me näyteltiin keskisormea molempiin suuntiin. Väännettiin hanikat kaakkoon. Mutta kyllä me ihan hyvin toimeen tulimme”, hän kertoo.

Kun Björkman sitten lopulta päätti kokeilla näyttelemistä, hän tiesi heti löytäneensä oman paikkansa.

”Tunnistin sen välittömästi ja koin jopa katkeruutta, että kukaan ei ollut sitä minulle kertonut. Miksei kukaan sanonut, että on olemassa tämmöinen kuin teatterimaailma? Ensimmäiset suuret onnistumisen kokemukseni sain silloin.”

Björkman vietti vuoden Lahden kansanopiston näyttelijälinjalla ahmien itseensä kaikkea sitä uutta, joka eteen oli nyt avautunut.

”Todella humahdin siihen. Voi sanoa, että elämä meni kahtia siinä ja ihan toisenlainen jakso alkoi.”

Björkman oli silloin 21-vuotias. Teatterikorkeakouluun hän pääsi 23-vuotiaana.


Björkmanin näyttelemistä on aina ollut nautinto katsoa. Olipa rooli kuinka pieni tahansa, hän ei koskaan tee sitä puolivillaisesti. Näytteleminen näyttää aina niin luontevalta ja vaivattomalta, että on pakko kysyä, onko se hänelle helppoa.

”No on se kyllä ollut helppoa. Mutta vaikka tehdään intensiivisesti ja vakavasti, siinä tekemisessä on kuitenkin valtava nautinto mukana.”

Iän myötä tekemisen ilo on vain korostunut. Toisin oli 90-luvulla, jolloin Björkman aloitti Ylioppilasteatterissa ja Teatterikorkeakoulussa, jossa meno oli hänen mukaansa vielä hirveän autoritääristä ja oltiin peloissaan.


Viime vuonna ensi-iltaan tulleessa Ikitiessä Björkman näytteli Stalinin etnisiä puhdistuksia toteuttavaa neuvostopoliisia. Elokuvan pysäyttävimmässä kohtauksessa Björkmanin esittämä mies katsoo vierestä, kuinka ihmisiä teloitetaan yksi toisensa jälkeen. Läpeensä paha ihminen siis. Sellaisista rooleista täytyy osata päästä henkisesti eroon välittömästi, Björkman sanoo. Se kuuluu ammattitaitoon.

”Jos näyttelijä kokisi tunteensa aidosti, eihän se säilyisi järjissään tuollaisen kohtauksen jälkeen. Tunteita pitää osata käsitellä.”

Ovatpa näyttelijän esittämät tunteet kuinka rajuja tai synkkiä tahansa, niissä on aina oltava läsnä joko leikki tai ns. Dideron silmänisku, Björkman toteaa.

Sanonta Dideron silmänisku viittaa juuri siihen, että hyvät näyttelijät eivät koe itse ilmaisemiaan tunteita.

”Tunteita näytellessä koetan ilmaista ne niin, että ne ovat tosia itselleni siinä hetkellä. Mutta ne syntyvät näyttelemisen, luomisen nautinnosta.”


Näyttelijöiltä kysytään usein, minkä roolin he haluaisivat esittää, mutta onko joku sellainen rooli, jota Björkman ei missään tapauksessa haluaisi näytellä.

”Stripparia en haluaisi esittää”, Björkman nauraa mietittyään vastausta ensin pitkään, mutta toteaa perään, ettei hänellä sellaista oikeastaan ole.

Sitä paitsi eräänlaisen stripparikohtauksen Björkman jo tekeekin Ihmisen osassa. Elokuvassa on kohtaus, jossa Björkman joutuu imitoimaan kukkoa ilkosillaan.

”Se oli jo siinä rajoilla. Olihan se piinallista, ja siinä näkyy myös oikea häpeä, joka siihen kuuluu, että huh, nyt oli vai­keaa.”

Kohtausta kuvattiin useita kertoja.

”Mutta fiksuna ohjaajana Juha Lehtola toimi silloin niin, että paikalla ei ollut kuin vastanäyttelijä ja kuvaaja. Monitorit suljetaan ja muut menevät toiseen huoneeseen”, Björkman kertoo.

”Jotkut nauttivat, kun saavat olla ilkosillaan muiden edessä ja tehdä hölmöjä asioita, minä en.”


Kun Björkman vuonna 2013 palasi Teatterikorkeakouluun professorina, ei näyttelijästä opettajaksi muuttuminen tapahtunut aivan kivuttomasti.

”Hyvin nopeasti tulee sellainen olo itselle, että olen sanonut nämä asiat jo. Eikö minulla ole mitään muuta sanottavaa tästä ammatista?”

Oppilailleen Björkman kertoo toitottaneensa ainakin monialaisuuteen pyrkimisen tärkeyttä. Hänen mukaansa kannattaa olla tekemisissä eri taiteenlajien kanssa, koska ne ruokkivat toisiaan.

”Kuvataiteen ja kirjallisuuden tutkimusta olen korostanut. Ne tulivat itselleni pelastavaksi tekijäksi siinä vaiheessa, kun tuntui, että teatteri ei riitä.”

Kaikista vaikeinta Björkmanin mukaan on kyetä auttamaan opiskelijaa sinä persoonana, joka hän on, eikä vain tuputtaa omia tapojaan.

”Miten autan juuri tuota yksilöä löytämään oman tapansa, koska minun ohjeeni voi olla ihan väärä. Eikä siinä saa olla silkkihansikkain, täytyy myös uskaltaa sanoa. En kokenut, että olen johtajaluonne.”

Parhaillaan Björkman näyttelee Kansallisteatterissa Karamazovin veljekset -näytelmässä, jossa on mukana kolme hänen entistä oppilastaan. Hän oli itse valitsemassa heidät kouluun.


Björkman viihtyy erittäin hyvin hiljaisuudessa ja omassa rauhassaan, koska näyttelijän työ itsessään on niin sosiaalista. On sulauduttava jatkuvasti vaihtuviin työryhmiin ja tehtävä hyvin intiimisti töitä ihmisten kanssa, joita ei välttämättä tunne entuudestaan. Silti täytyy pystyä rakentamaan luottamusta toiseen hyvinkin nopeasti. Se on kuluttavaa, vaikka siitä kuinka nauttisi.

”Moni ei varmaan ajattele sitä, miten iso väsyttävä elementti on se ikään kuin ponnistus omasta yksityisyydestä sosiaaliseksi olennoksi, joka hallitsee tilanteet.”


Björkmanilla näyttelemisen vastapainoksi on jo vuosia sitten tullut kirjoittaminen. Elokuvassa Tyhjiö Björkman näytteli rapajuoppoa kirjailijaa, joka pystyi suoltamaan timanttisia menestysromaaneja vaikka umpihumalassa. Siviilissä Björkman vetäytyy yleensä kirjoittamaan Valamon luostarin rauhaan. Vasta siellä ajatukset kirkastuvat.

”Se on muuten yksi asia, mitä oppilaille aina sanoin, että koettakaa varjella sellaista yksinäisyyttä, jossa on mahdollisuus luovaan haaveilevaan yksinäisyyteen.”

Omille pojilleen Björkman haluaa opettaa ainakin tylsyyden sietokykyä. Hän ei halua olla mikään elämysvanhempi, joka tarjoaa koko ajan viihdykkeitä.

”Voi myös vaan olla. Toki heidän kanssaan matkustan ja tehdään asioita, mutta ei tarvitse mitään kuulentoja suunnitella, että heillä olisi kivaa.”

Björkman tulee työläisperheestä ja on sukunsa ainoa taiteellista työtä tekevä. Kun hän lopulta valitsi näyttelijän uran, sai hän kotipuolessa kuulla kommentteja ”miksi et tee jotain kunnollista ja hyödyllistä”.

”Sitä olen paljon pohtinut, että ne ’oikeat’ työt ovat ajaneet tämän maailman tilanteeseen, jossa nyt ollaan. Kaikki se kaivaminen, rakentaminen ja hakkaaminen, jotka ovat olleet oikeaa arvostettua työtä, on osoittautunut aika tuhoisaksi. Että olisiko sittenkin pitänyt tehdä enemmän taidetta?”


Kuka?

Hannu-Pekka Björkman


 Syntynyt 11. helmikuuta 1969 Kannonkoskella, kasvanut Ilmajoella. Asuu Helsingissä.

 Näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 1997. Työskennellyt Lahden kaupunginteatterissa 1997­99, Komissa 2000–07, Kansallisteatterissa 2009–2011, jossa aloitti uudestaan 2018.

 Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön professorina 2013–2018.

 Voittanut Jussi-palkinnon elokuvista Eläville ja kuolleille (2015) ja Ikitie (2018)

 Näytellyt useissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. mm. Ihmisen osa, Aurora, Täällä Poh­jantähden alla, Isänmaallinen mies, FC Venus, Hovimäki, Tummien vesien tulkit, Harvoin tarjolla. Näh­dään helmikuussa Jani Volasen ohjaamassa tv-sar­jassa M/S Romantic. Kuvaa Nyrkki-nimistä tv-sarjaa.

 Kansallisteatterissa mukana Karamazovin veljekset -näytelmässä ja Koiramäen Suomen historiassa.

Kirjoittanut kirjat Valkoista Valoa (2007) ja Kadonneet askeleet: Matkoja aikaan ja taiteeseen (2011). Kirjoittaa parhaillaan narreista kertovaa kirjaa.

 Perheeseen kuuluu 10- ja 14-vuotiaat pojat.

 Täyttää 50 vuotta tänään maanantaina.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jos tämä kuva näyttää pyörivän, se johtuu viiveestä päässäsi

    2. 2

      Osa Ison Omenan kauppakeskuksesta suljettiin tuhkarokkoepäilyn takia

    3. 3

      Suomi palautti turvapaikanhakijan Irakiin – nyt EIT vaatii Suomelta selvitystä miehen kuolemasta

    4. 4

      Uusi yhtiö markkinoi Suomessa pikavippejä luottotietonsa menettäneille

    5. 5

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    6. 6

      Seitsemän saman perheen lasta kuoli tulipalossa Kanadassa

    7. 7

      10 vuotta sitten maailma menetti musiikillisen neron, kun Miika Tenkula löytyi kotoaan kuolleena – Vain 34-vuotiaana kuollut hevikitaristi eli ristiriitaa, johon moni taiteilija on kaatunut

      Tilaajille
    8. 8

      Ympäri maailman huomiota herättänyt suomalainen startup julkisti kohutut ja odotetut vr-lasinsa – pääsimme kokeilemaan

    9. 9

      Suomalaismalli Angelika Kalliosta tuli Karl Lagerfeldin suojatti, jota muotiguru puolusti ärhäkästi: ”Chanelin työntekijät eivät pitäneet minusta mutta Karl käski heitä sulkemaan suunsa”

    10. 10

      Helsingin yliopiston dekaanille moite Keski-Karjalan savolaismurteella kirjoitetun gradun epäasiallisesta kommentoinnista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    2. 2

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    3. 3

      10 vuotta sitten maailma menetti musiikillisen neron, kun Miika Tenkula löytyi kotoaan kuolleena – Vain 34-vuotiaana kuollut hevikitaristi eli ristiriitaa, johon moni taiteilija on kaatunut

      Tilaajille
    4. 4

      Espoolaislähiössä tapahtuu kummia: Kauaksi keskikaupungin vilinästä on syntynyt kivijalkakauppojen keskittymä

    5. 5

      Opettajat kapinoivat omaa järjestöään vastaan työajan muutoksista – ”Palkka laskee jopa 9 000 euroa vuodessa”

    6. 6

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    7. 7

      ”Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen” – väitöstutkimuksesta uutta tietoa kiistellyn vitamiinin tarpeesta

    8. 8

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    9. 9

      Jos tämä kuva näyttää pyörivän, se johtuu viiveestä päässäsi

    10. 10

      Putkiremontti ilmaiseksi – Anna-Liisa Kuisman taloyhtiö sai omituisen hyvän tarjouksen, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    4. 4

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    7. 7

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    8. 8

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    9. 9

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    10. 10

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    11. Näytä lisää