Kulttuuri

Milja Sarkolan äidin isoäiti ajautui sodan aikana huumekoukkuun ja hylkäsi perheensä – kantoiko hän syyllisyyttä myös oudosta kuolemantapauksesta?

Milja Sarkola tutkii uudessa näytelmässään sukunsa historiaa ja sukupolvet ylittävää syyllisyyttä.

Oliko isoisoäitini syyllinen toisen ihmisen kuolemaan? Tekikö häneen rakastunut nuori jääkäri itsemurhan tultuaan jätetyksi? Vai kuoliko hän kaksinkamppailussa, jossa miteltiin tuolloin parikymppisen naisen rakkaudesta? Ja oli miten oli, miten isoisoäitini on ikinä voinut elää syyllisyyden taakan kanssa?

Kolme vuotta sitten näytelmäkirjailija ja ohjaaja Milja Sarkola sai kuulla sukunsa menneisyydestä jotain, josta ei oltu kotona ikinä puhuttu.

Hänen isoisoäitinsä Harriet Thesleff oli sisällissodan loppuvaiheessa osallisena ampumavälikohtaukseen, jossa sai surmansa nuori jääkärikapteeni Olof Lagus.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tapausta ei koskaan tutkittu kunnolla ja siitä tiedetään vain faktat: huhtikuussa vuonna 1918 pataljoonan sairaanhoitajana toiminut Harriet Thesleff oli viettänyt iltaa armeijan johtoon kuuluneiden majuri Ero Gadolinin ja kapteeni Olof Laguksen seurueessa Heinjoella Karjalankannaksella. Jostain syystä kolmikko päätti lähteä illansuussa hevosajelulle. Takaisin ajelulta palasivat vain Thesleff ja Gadolin. Lagus sai retken aikana luodin päähänsä ja menehtyi.

”Ampumatapauksen ympärillä on vuosien saatossa vellonut paljon huhuja, ja minua kiinnostikin nimenomaan se, että siitä oli olemassa niin monenlaisia versiota”, Sarkola kertoo Ryhmäteatterin aulassa viikkoa ennen kuin hänen tutkimustyönsä tuloksena syntynyt näytelmä Harriet saa ensi-iltansa.


Luvassa ei ole perinteistä juoniteatteria eikä Harriet Thesleffin persoonaa valottavaa elämäkertaa, vaan tiukasti ampumavälikohtaukseen tarkentavaa näyttämötaidetta. Ryhmäteatterin näyttelijät Roosa Söderholm, Pyry Nikkilä, Santtu Karvonen, Robin Svartström ja Minna Suuronen heittäytyvät kohtalokkaan illan tapahtumiin 15 kertaa kertoen aina uuden version sen kulusta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Kaikki nämä versiot ovat tulkintaa eivätkä erot niiden välillä ole aina suuria, mutta tapahtumaketjun kannalta olenaisia kyllä. Itse olen törmännyt lähtökohtaisesti täysin vastakkaisiin väitteisiin tapahtuneesta. Joidenkin mukaan kyseessä oli itsemurha, toiset ovat epäilleet punaisten hyökkäystä, vahinkolaukausta tai murhaa”, Sarkola sanoo.

Sarkola tutki kohtalokasta ampumatapausta ja isoisoäitinsä vaiheita tiiviisti melkein vuoden ajan. Kaksi hänen näytelmälleen tärkeää lähdettä olivat toisilleen täysin vastakkaiset.

Toinen niistä oli hänen äitinsä Emelie Enckellin samoihin aikoihin kirjoittama elämäkerta Sarkolan isoäidistä Dagmar Thesleffistä – siis Harriet Thesleffin tyttärestä. Harrietin tyttären päiväkirjoista ja kirjeistä Harriet-äidistä välittyy vähän hurjakin kuva, mutta suku ei koskaan epäillyt hänen syyttömyyttään.

”Meidän suvussamme on pidetty varmana, että Harriet on syytön Olof Laguksen kuolemaan. Syyllisyyden ja valheen teemat ovatkin minusta tosi kiinnostavia: mikä on oikeaa syyttömyyttä ja mikä taas jälkipolvien lujaa uskoa siihen, mahdollisen syyllisyyden kieltämistä?” hän jatkaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sarkolan isä Asko Sarkola puolestaan vinkkasi tyttärelleen toimittaja Martti Backmanin romaanin Harriet ja Olof – Kuolema Viipurissa.

”Se edustaa täysin toista tulkintaa. Backmanin kirjan näkökulma on Olof Laguksen ja tämän perheen. He eivät ikinä uskoneet itsemurhaan ja pyysivät moneen kertaan rikostutkintaa, jota ei kuitenkaan ikinä tehty”, Sarkola kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Syyllisyys nousi Sarkolan mielessä nopeasti yhdeksi näytelmän pääteemoista.

”Olen aina ollut herkästi syyllistyvä ihminen. Syyllisyyden tunne on minulla niin ylimitoitettua, että ensin minulle saattaa tulla syyllinen olo ja sitten vasta mietin, mistäköhän se johtuu. Saattoiko olla, että joku ehkä vähän loukkaantui, kun en kuunnellut hänen lausettaan loppuun”, hän kertoo.

Harriet Thesleffin kautta Sarkola pystyi käsittelemään syyllisyyden teemaa sukulaisen tarinan kautta ja mittaluokassa, joka oli aivan eri kuin hänen oma arkinen syyllisyyteensä myöhästymisestä tai lapsille ärähtämisestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Aiheettomasti ja herkästi pienistä asioista syyllistyvänä on ollut kiinnostavaa ja ehkä helpottavaakin laittaa asiat oikeisiin suhteisiin. Maailmassa on todellisia vääryyksiä, ja jotkut ihmiset, kuten Harriet, joutuvat rämpimään koko loppuelämänsä sovittamattoman syyllisyyden taakan kanssa.”

Tyttärentyttärentyttären käsitys esiäitinsä osallisuudesta kuolemantapaukseen nimittäin muuttui, mitä syvemmälle hän tutkimuksessaan eteni.

Sarkolan mukaan on selvää, että Karjalankannaksella tapahtumat etenivät nopeasti ja yllättäen. Ja että henkiin jääneet Harriet Thesleff ja Ero Gadolin jostain syystä muuttivat kertomustaan tapahtumien kulusta moneen kertaan jälkeenpäin.

”Aika äkkiä minulle tuli ymmärrys, että oli käynyt niin tai näin, Ero ja Harriet kokivat syyllisyyttä jostain. Myös itsemurha aiheuttaa mitä suurimmassa määrin syyllisyyttä. Jos heillä on ollut vähäinenkin osa itsemurhaan, syyllisyys siitäkin on ollut valtava.”

Sarkola uskoo, että syyllisyys vaikutti Thesleffin luonteeseen, psyykeen ja minäkuvaan.

”Ei ole varmaan ollut kovin helppoa rakastaa itseään tapahtuneen jälkeen. Ja se taas tarkoittaa, että on aika vaikea rakastaa läheisiään. Eikä se asia muutu miestä vaihtamalla”, Sarkola pohtii.

Hän viittaa isoisoäitinsä vaiherikkaaseen ja traagiseen elämään, josta saisi kirjoitettua useammankin näytelmän.


Viipurin hienostopiireissä varttunut Harriet Thesleff toimi rintamalla sairaanhoitajana, ajautui morfiinin väärinkäyttäjäksi, erosi pian sodan jälkeen miehestään Wilhelm Thesleffistä eikä kyennyt tai halunnut kasvattaa tytärtään, vaan jätti hänet miehensä ja äitinsä hoidettavaksi.

Sarkola ei koskaan ehtinyt tavata isoisoäitiään, mutta hänen äitinsä Emelie Enckell muistaa Harriet Thesleffin, myöhemmin Dippel-Schmakoffin, epäystävällisenä, vaativana ja homssuisena vanhuksena.

”Harrietin katkeruus kasvoi, kun Viipuri menetettiin talvi- ja jatkosodassa. Ja kun kauneuskin oli hänestä häipynyt, hänestä tuli vaikea narsisti”, Enckell sanoo.

Ampumisen toinen todistaja, jääkäri Nils Ero Gadolin teki itsemurhan vuonna 1944. Hän kuoli päähän ammutusta luodista – samalla tavalla kuin Olof Lagus 25 vuotta aiemmin.

Olof Laguksen kuolema oli valtava yksityinen murhenäytelmä, mutta Sarkola näkee siinä myös ylisukupolvista tragediaa.

”Uskon, että syyllisyydessä on samanlaista taakkasiirtymää kuin uhreilla. Syyllisyys tai sen kieltäminen vaikuttaa mieleen ja sitä kautta lähisuhteisiin ja jälkipolviin”, hän sanoo.

”Harrietin tarinaan tutustuminen sai minussa aikaan jännän kokemuksen. Aloin vähän epärationaalisesti miettiä, että ahaa, tästä tapahtumastako jatkuva syyllisyyden tunteeni johtuu”, hän kertoo.

Näytelmää kirjoittaessaan Sarkola luki Katarina Baerin teoksen He olivat natseja ja kuunteli BBC:n dokumentin The Ratline. Molempien teosten aiheena on edeltävien sukupolvien rikokset ja niiden myöntäminen. Sarkola löysi tarinoista paljon yhteistä oman sukunsa tapahtumiin.

Paitsi, että hänen isoisoäitinsä oli tavalla tai toisella osallisena näytelmän kuvaamaan kuolemantapaukseen, myös isoiso­isän Wilhelm Thesleff rooli sisällissodassa painoi Sarkolaa.

”Wilhelm Thesleff kuului valkoisten johtoon, ja jollain tavalla koen edelleen sisällissodan seuraamusten vastuun taakkaa. Jälkipolvien syyllisyydestä suhteessa sisällissotaan on Suomessa kirjoitettu aika vähän. Syyllisyyttä ikään kuin sisältä käsin tarkastelevat teokset olisivat tosi kiinnostavia ja tärkeitä.”

Syyllisyys ja häpeä ovat tuttuja teemoja myös Sarkolan aikaisemmissa näytelmissä. Kriitikoiden ja katsojien ylistämissä teoksissaan Perheenjäsen ja Jotain toista hän käytti lähtökohtanaan omaa elämäänsä.

Teatteriperheen keskinäisiä suhteita kuvaavassa Perheenjäsenessä yhdeksi teemaksi nousi juuri vanhempien, ja erityisesti ohjaaja-isän, poissaolo. Jälkimmäisessä Sarkola halusi tuoda marginaalia näkyväksi ja kuvata muun muassa homoseksuaalista halua.

Harriet poikkeaa niistä niin aiheensa kuin käsittelytapansa takia.

”Oli hauskaa ja inspiroivaa mennä ajassa taaksepäin ja työskennellä siinä mielessä valmiin materiaalin kanssa, että minulla oli lähteet ja tositapahtumat, joista ammentaa”, Sarkola sanoo.

Hän uppoutui syvälle historiaan, teki työtä millimetrin tarkkuudella ja saikin välillä kuulla työryhmältään, että tuskin kukaan katsomossa vaatii samanlaista lähdeuskollisuutta.

”Löysin itsestäni tutkijan. Kahdeksan Kansallisarkistossa vietetyn tunnin jälkeen astuin hämmentyneenä kadulle ja ihmettelin, missä ajassa oikein olen ja miten kaikki muut elävät ihan toisessa todellisuudessa.”

”Oli hurja ja hieno kokemus mennä mielessään niin lähelle mennyttä aikaa, että se tuntui olevan ihan silmänräpäyksen päässä.”

Välillä Sarkola eläytyi ampumavälikohtaukseen niin täysillä, että tunsi kauhua isoisoäitinsä Harrietin syyllisyydestä.

”Oli raskasta ajatella, että joku sukulainen olisi syyllistynyt tuollaiseen tekoon ja vielä yrittänyt sen peittää eikä olisi tunnustanut. Sellaiseen mustuuteen ja pahuuteen ei haluaisi uskoa”, hän kertoo.

Jossain vaiheessa Sarkolan kuitenkin oli pakko päättää tutkimuksensa ja myöntää, ettei pääsisi enää pidemmälle. Lopullinen totuus ei ollut enää saatavilla, sillä kaikki asianosaiset olivat kuolleet. ”Se oli kauhea ja turhauttava hetki. Olisin halunnut mennä Harrietin haudalle huutamaan, että kerro nyt, mitä tapahtui!”

Kun Sarkola aloitti kirjoittaa näytelmää isoisoäidistään, hänen mielikuvansa tästä oli kielteinen, pelottava ja vaikeasti samastuttava.

Työn edetessä ymmärrys kuitenkin kasvoi. Sarkola tajusi, että juuri ennen Laguksen kuolemaa käydyn vaikean Lempäälän taistelun jäljiltä sotilaiden hermot olivat luultavasti riekaleina. Emmehän voi tietää, mitä kauheuksia he siellä kokivat. Sarkola tajusi myös, miten historiankirjoitus oli demonisoinut Thesleffin seksuaalisuutta ja naiseutta. Näytelmässä Harriet Thesleffiä pidetään milloin hurmaavana, milloin hulluna tai nymfomaanina.

”Harrietilla oli voimakas veto miehiin ja uusiin seikkailuihin. Hänen kovaäänistä ja flirttailevaa käytöstään pidettiin epäsiveellisenä ja paheksuttavana. Hän oli levoton eikä oikein koskaan tyytyväinen siellä missä oli.”

On kuitenkin yksi asia, jota Sarkolan tässä ajassa elävänä kahden lapsen äitinä on vaikea hyväksyä.

”Harrietista ei ollut äidiksi ja hän hylkäsi lapsensa. Se on se perintö, jota suoraan naisalenevassa polvessa olen pohtinut. Äidittömyys on ollut isoäidilleni suuri tragedia, ja jotain siitä tihkuu aina alaspäin”, Sarkola miettii.

Sarkolalla on kaksi kouluikäistä lasta ja hän muistaa, miten tuohtunut oli, kun nuorena kuuli, että hänen isoäitinsä oli lähtenyt kuukaudeksi matkalle ilman pieniä lapsiaan. ”Nykyvanhemmuudessahan ajatellaan, että vanhemman jatkuva läsnäolo on lapselle korvaamatonta ja syyllistymme, jos olemme yhden yön poissa kotoa”, hän nauraa.

”Olen itsekin aikani lapsi – tai vanhempi – ja haluan olla läsnä lapsilleni. Se on minulle kyseenalaistamaton velvollisuus.”

Sarkolan mielestä äitiyden ja uran yhdistäminen ei ole vaikeaa käytännön tasolla, mutta henkisesti joskus kyllä.

”Kun työssä on intensiivisin vaihe, mieli on helposti muualla. Vaikka käytännössä olisi päättänyt olla kotona ja tehdä töitä vain tietyn ajan, mielen vaeltelua ei voi tahdonvoimallakaan säätää”, hän sanoo.

”Silloin lapset huomauttavat, että taaskaan et kuunnellut.”

Hän kokeekin eniten syyllisyyttä kärsimättömyydestään. Lasten kanssa eläessä kun on suostuttava siihen, että tulee jatkuvasti keskeytetyksi.

Onneksi Sarkola tietää, miten saa helpoiten omaa aikaa ja tilaa. Heti kodin ulkopuolelta Ruskeasuolta voi sivakoida keskuspuiston laduille. Sinne ehtii joskus vaikka kesken työpäivänkin.

”Hiihtolenkki toimii aina. Hiihtämisen rytmi rauhoittaa mielen ja saa sulautumaan ympäröivään luontoon. Sen jälkeen olo on mahtava.”

Harriet-näytelmän ensi-ilta on Ryhmäteatterissa 13.2.

Fakta

Thesleffien suku


 Harriet Thesleffin (o.s. Dippel) ensimmäinen puoliso Wilhelm Thesleff kuului alun perin Viipurissa vaikuttaneen Thesleffin suvun aateloimattomaan haaraan eikä ollut läheistä sukua taidemaalari Ellen Thesleffille. Laaja suku piti kuitenkin paljon yhteyttä keskenään.

 Wilhelm Thesleff teki nopean ja merkittävän uran armeijassa ja oli muun muassa Suomen ensimmäinen sotaministeri vuona 1918.

 Harrietin ja Wilhelmin ainoa yhteinen tytär Dagmar Thesleff (s. 1912) avioitui kirjailija ja kirjallisuustutkija Olof Enckellin kanssa. Heidän lapsensa on Emelie Enckell ja lapsenlapsensa Milja Sarkola.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    3. 3

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    4. 4

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    5. 5

      Iivo Niskanen kaatui ja joutuu nyt kirimään rajusti – HS seuraa hetki hetkeltä yhdistelmäkilpailua

    6. 6

      Donald Trump palkittiin huonoimpien elokuvien Razzie-palkinnoilla – huomiota sai myös Trumpin ”loputon pikkumaisuus”

    7. 7

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    8. 8

      Tiede tarjoaa valoisan tulevaisuuden: Syöpä pysäytetään, lihaa saadaan ilman tappamista ja hiilidioksidi otetaan hyötykäyttöön

      Tilaajille
    9. 9

      IS: Antti Rinne menetti sairauden vuoksi liikuntakykynsä –”Nyt on tilanne se, että 150 metriä kävelen helposti”

    10. 10

      Udo Kier on näytellyt maailman arvostetuimmissa elokuvissa ja satoja miljoonia tuottaneissa kassamagneeteissa, ja nyt hän on tykästynyt suomalaiseen Timoon

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Thaimaan rinnalle on noussut takuulämmin, monipuolinen ja melko edullinen lomakohde, jonne kaikki tuntuvat nyt matkaavan

    2. 2

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    4. 4

      ”Pesulla käyn milloin missäkin” – Riitta-Liisa Tauriainen muutti syvimpään Lappiin, ja 12 neliön koti on oikeasti peräkärry

      Tilaajille
    5. 5

      SRV:n Majakka-tornitaloon valui vettä tuntien ajan Kalasatamassa – Asunnon ostaneet pettyneitä: ”Luotto ei ole korkealla”

    6. 6

      ”Luulin sitä vitsiksi” – Tanska alkaa eristää karkotuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia viruskokeisiin erikoistuneelle pikkusaarelle

      Tilaajille
    7. 7

      Venäläiset hävittivät kaiken eteensä tulevan nykyisen Vantaan alueella 300 vuotta sitten – Keskeltä liikenteen melua löytyy kuitenkin vielä 1700-luvun aarre

    8. 8

      Saako syöpäpotilasta hieroa? Osa hierojista ei halua tehdä sitä – ja siinä on myös riskinsä

    9. 9

      ”Näyttäähän se irvokkaalta, kun pappi on maha pystyssä alttarilla” – Kallion kirkkoherra Riikka Reinan mukaan kirkossa rehottaa naisten vähättely

    10. 10

      Uusi pettämätön matkakonsepti säästää rahaa, aikaa ja luontoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Pakko olla ylpeä, jos pystyy tuhoamaan kymmeneksi vuodeksi kokonaisen musiikkityylin” – Näin suomiräpistä tuli ensimmäisen kerran hittimusiikkia, kunnes kaikki alkoivat vihata sitä

      Tilaajille
    2. 2

      Miksi puoliso pettää? Psykoterapeutti Annikki Kaikkonen tutki uskottomuutta ja löysi kaksi toistuvaa tarinaa

      Tilaajille
    3. 3

      Japanissa harvinaiset airokalat ovat nousseet pintaan – Myös tutkijat uskovat historiallisen suuren maanjäristyksen olevan vain ajan kysymys

    4. 4

      Hyvänä nukkujana pidetty voi kärsiä vakavasta sairaudesta – nämä merkit kielivät, että uni ei ole normaalia

      Tilaajille
    5. 5

      Kolmilapsinen helsinkiläisperhe päätti siirtää ruokaostokset verkkoon, eikä arki enää ollut entisensä – näin rahankulutus muuttui

      Tilaajille
    6. 6

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    7. 7

      Suvi Pitkänen sai huuliinsa pistoshoidosta kudosvaurion, eivätkä ne palaa koskaan ennalleen – ”Epäonnistuneiden hoitojen tuloksia näkee kadulla aivan liian usein”, sanoo plastiikkakirurgi

      Tilaajille
    8. 8

      Oman työhakemuksen perään kannattaa soittaa vain yhdestä syystä – kolme rekrytoinnin ammattilaista kertoo, miten onnistut työnhaussa

    9. 9

      Elina Mäkinen, 25, on poikkeusyksilö, joka pysyy hengissä jäisessä vedessä lähes puoli tuntia – ”Antureiden mukaan minun pitäisi olla kuollut”

    10. 10

      Saturday Night Live pilkkasi hätätilajulistusta, ja Donald Trump sai tarpeekseen: ”Miten kanavat selviävät tästä ilman seuraamuksia?”

    11. Näytä lisää