Kulttuuri

Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

Vastikään avattu Nimisampo.fi-verkkopalvelu sisältää miljoonia suomalaisia paikannimiä. Eniten rivoja paikannimiä on Kuusamossa, Rovaniemellä ja Suomussalmella. Tutkijat kertovat, mistä paikannimet johtuvat.

Ovatko pohjoissuomalaiset rivompia suustaan kuin eteläsuomalaiset?

Kysymys herää, kun tutkiskelee suomalaisia paikannimiä Nimisampo-nettipalvelusta. Hiljattain avattu sivusto on Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston verkkopalvelu, josta löytyy miljoonia paikannimiä.

Sanat paska, kusi, vittu tai mulkku sisältäviä paikannimiä on eniten Pohjois-Pohjanmaan Kuusamossa (103 kappaletta), Lapin Rovaniemellä (60) ja Kainuun Suomussalmella (59).

Kuuden rivoimman kunnan joukkoon mahtuvat lähes tasatuloksin vielä Kainuun Kuhmo (46) ja Sotkamo (46) sekä Lapin Kittilä (44).

Yksin Vittulampia sijaitsee Suomussalmella kymmenen kappaletta. Kuusamon luonnonaarteiden joukossa lymyilee neljä Paskalahtea, kaksi Mulkkukaria ja Kusipuro.

Eikä unohdeta Hevonperseenmutkaa, joka sijaitsee Suomussalmella melojaa hivelevässä Peranganjoessa likellä Hossan kansallispuistoa.

Nimisampo perustuu valtavaan aineistoon. Pohjana ovat Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) ja Maanmittauslaitoksen tiedot. Kotuksen nimiarkistoon on kerätty suomalaisilta yli sadan vuoden aikana noin 2,3 miljoonaa nimeä, ja Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri sisältää 800 000 nimeä.

Nimisampo edustaa digipalvelua parhaimmillaan: nimihaun tuloksia voi katsella kartalta joko yksittäisinä osumina, havainnollisina ryppäinä tai ”lämpökarttana”, joka punertaa tiheimmän esiintymän suuntaan.

Esimerkiksi haku *paska* näyttää kaikki paska-sanan sisältävät paikannimet. Niitä on Suomessa yhteensä 2944 kappaletta. Vertailun vuoksi: mutka-sanan sisältäviä kohteita on 1447.


Joitain harhaosumia rivot haut antavat – kätkeehän esimerkiksi ”Koukkusilta” sanan kusi.

Suomen yleisimmät paikannimet soveltuvat onneksi koko perheen käyttöön. Riihipeltoja on Suomessa 3 699 kappaletta. Seuraavaksi yleisin on Mäkelä, 3 629 kappaletta. Mäkelöitä pursuaa koko eteläinen Suomi, mukaan lukien tasaisuudestaan kuuluisa Pohjanmaa.

Hävyttömiäkin paikannimiä esiintyy toki pitkin Suomea. Eteläisin Paskaoja virtaa Nimisammon mukaan Espoossa.

Mutta miksi pohjoisen paikat loistavat rivoudellaan?


Suomen kielen professori Terhi Ainiala kertoo, että rivoja nimiä ovat saaneet erityisesti luontokohteet kuten vedet, mäet ja saaret. Esimerkiksi Paskalampi – 414 kappaletta koko maassa – on saanut nimensä, koska vesi on hyödytön, upottava, mutainen tai kulkureittien kannalta väärässä paikassa.

Pohjoisessa luontoa riittää, koska harvaanasuttu maankolkka sisältää valtavasti rakenta­matonta ja viljelemätöntä maastoa. Lapin pinta-ala kattaa Suomesta melkein kolmanneksen, mutta siellä asuu vähemmän ihmisiä kuin Turussa.

Jos luontokohteita on paljon, hävyttömät nimet korostuvat, Ainiala selittää. Etelässä rivot luontonimet hukkuvat talojen ja peltojen nimiin, joita nimitellään rivosti hyvin harvoin. Kukapa elantoaan tai suojaansa tylyttäisi.

 

”Nykypäivän puberteettisessa ilmastossa seksiin ja sukupuolielimiin viittaavat nimitykset hihityttävät tai aiheuttavat pahennusta.”

Koko maassa on vain neljä Mulkku-nimistä peltoa, Varsinais-Suomessa, ja yksi Paskapirtti. Tietenkin Kainuussa.

Paikkoja nimettiin ennen muinoin vertaamalla niitä johonkin tuttuun asiaan, kertoo nimistön­tutkija Sirkka Paikkala Kotuksesta. Ja mikäpä olisi tutumpaa kuin omat ruumiinosat. Niinpä kartasta löytyy Joenniskaa, Merenkurkkua, Otsapeltoa, Ämmänperää ja niin poispäin.

Intiimitkin ruuminosat ovat nimiin kelvanneet, ja on vaikea arvioida, ovatko nyt hävyttöminä pidetyt mulkut ja vitut olleet aikoinaan ihan tavallista arkisanastoa.

”Nykypäivän puberteettisessa ilmastossa seksiin ja sukupuolielimiin viittaavat nimitykset hihityttävät tai aiheuttavat pahennusta”, Paikkala kirjoittaa sähköpostissa.

”Nimen valintaan vaikuttaa myös maasto ja paikan koko. Pohjois-Suomessa on paljon pieniä lampia ja hetteitä, joihin tämäntyyppinen nimeämismalli on tuntunut sopivan.”

Paikkalan mukaan on myös epäilty, että osa nyt rivoina pidetyistä paikannimistä on heitetty vitsinä kartantekijälle, jos paikalla ei ole varsinaista nimeä ollut.

Pohjois-Suomen nimiä on kerätty eränkävijöitä, metsästäjiltä ja poromiehiltä. Lieneekö hirvenkaatajalla mennyt kieli poskeen, kun kartturi etelästä on samonnut sysikorpeen samoille mättäille, osoittanut sammaloitunutta lampea ja tiedustellut nimeä.

”Kerran karttaan merkittynä nimet ovat jatkaneet elämäänsä, jos lähitienoolla ei ole ollut asutusta, joka olisi kontrolloinut tai siistinyt nimiä perheohjelmaan sopiviksi.”

Moni Vittulampi onkin sensuroitu kartoista. Siitä on tullut paikkakunnasta riippuen muun muassa Vattulampi, Viitalampi, Viululampi, Vilolampi, Villalampi, Virsulampi, Pahalammi, Häpylammi, Häpeänlampi ja Pahanniminenlampi, Kotus kertoo.

Ovatko rivot paikannimet siis metsämiesten huulia vai vakiintunutta paikallispuhetta? Nimisammosta sekin selviää.

Vakiintuneisuudesta kielii se, kuinka monelta haastateltavalta on saatu sama nimi samalle paikalle. Nimienkeruutyötä tekivät esimerkiksi opiskelijat valtaosin 1960- ja 1970-luvuilla. Tiedot kirjattiin niin sanotuille nimilipuille. Juuri näitä nimilippuja on Kotuksen arkistoissa 2,3 miljoonaa kappaletta.

Liput sisältävät käsin tai koneella kirjoitettua tietoa paikan nimestä, sijainnista, luonteesta ja jopa äänteellisestä murreasusta. Kolmiloukko lausutaan Taivalkoskella ”Kolomiloukko”, paljastaa Suomalaiseen paikannimikirjaan (Karttakeskus 2007) valokuvattu nimilippu.

Olennaista on kuinka monta lippua kunnasta on kerätty. Joistain kunnista on haettu tuhansia, muutamasta harvasta vain kymmenen.

Nimi­sammon rakentaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen Heldigin johtaja Eero Hyvönen kertoo, että Suomessa on vain 34 kuntaa, joista on kerätty yli 10 000 nimilippua. ”Hyvä kysymys on, paljonko nimilippuja pitää olla luotettavien johtopäätösten tekemiseksi, mutta isompi määrä tietysti vähentää satunnaisuutta”, Hyvönen vastaa sähköpostitse. Hän toimii myös semanttisen mediatekniikan professorina Aalto-yliopistossa.

HS:n pyynnöstä Hyvönen kohdistaa rivon nimihaun (paska, kusi, vittu, mulkku, vitun tai mulkun) yli 10 000 nimilipun kuntiin.

Tuloksissa kunnostautuvat tutut nimet.

Kuusamo – 114 osumaa.

Rovaniemi – 63 osumaa.

Suomussalmi – 61 osumaa.

Sijat neljästä seitsemään menevät Kainuun Sotkamolle ja Kuhmolle, Lapin Kemijärvelle ja Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvelle.

Sitten johtopäätöksiin. Onko ruman kielen yleisyydessä maantieteellisiä eroja?

Entä hyödyttääkö moista arvuutella aikana, jolloin alatyylin ilmaisut kaikuvat niin ykköspoliitikkojen kuin tv-julkimoiden puheissa ja somepäivityksissä kotipaikkaan katsomatta?

Mitä sanoo Nimisammon takoja Hyvönen?

”Olisin taipuvainen hyväksymään hypoteesin siitä, että pohjoisen sanasto on ronskimpaa.”

Suomalaisten paikannimien hakukone osoitteessa nimisampo.fi

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    2. 2

      Mitä sinä näet tässä kuvassa? Omituisen muotoinen puu riemastuttaa vääräleukoja Vuosaaressa

    3. 3

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    4. 4

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    5. 5

      Lapsia vilisevälle kadulle ilmestyi 80 kilometrin ”nopeusrajoitus” keskellä Helsinkiä

    6. 6

      Annika Saarikko ei pyri keskustan puheenjohtajaksi: ”Teen kuten sydämessäni tuntuu oikealta”

    7. 7

      Sivullinen löysi kuolleen soutuveneen kiinnitys­köydestä Paraisilla

    8. 8

      Stockmann antoi tulosvaroituksen

    9. 9

      Surkea epäonnistuminen röyhkeässä rangaistuspotkussa aiheutti pelaajan irtisanomisen seurasta

    10. 10

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Romanimiehiä ei päästetty ravintolaan Helsingissä – Tapahtumat tallentuivat videolle

    2. 2

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    3. 3

      Jaksoarvio: Game of Thronesin toinen jakso tarjosi todella suuren paljastuksen ja hienoja tunteellisia hetkiä

    4. 4

      Arabiemiraateista kotoisin oleva nainen heräsi koomasta 27 vuoden jälkeen

    5. 5

      Verottaja ajaa kansalaisia tekemään vero­ilmoitukset verkossa – muista nämä vinkit, niin saat satojen eurojen hyödyn

      Tilaajille
    6. 6

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    7. 7

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkimus toi hurjaa tietoa suomalaisten lihomisesta: Lähes puolet parikymppisistä miehistä on ylipainoisia tai lihavia

    9. 9

      Menestynyt avaruustutkija Sini Merikallio harjoitteli Mars-lentoa Utahin autiomaassa ja pärjäsi astronauttien valintakokeessa – Sitten hän sai tarpeekseen

    10. 10

      Esperi Care sai Valviralta poikkeuksellisen määräyksen: Vanhustenhoidon epäkohdat kuntoon kaikissa yksiköissä, aikaa heinäkuun loppuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    5. 5

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    6. 6

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    7. 7

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    10. 10

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    11. Näytä lisää