Kulttuuri
Suomalainen runoilija Tua Forsström valittiin Ruotsin akatemiaan
Suomenruotsalainen kirjailija Tua Forsström https://www.hs.fi/haku/?query=tua+forsstromon nimitetty jäseneksi Ruotsin akatemiaan. Forsström (s. 1947) tulee akatemiaan siitä erotetun Katarina Frostensonin https://www.hs.fi/haku/?query=katarina+frostensonin tilalle, ja istuu siis tuolille numero 18.
Dagens Nyheterin mukaan Forsström valittiin akatemiaan jo viime viikolla. Koska hän on Suomen kansalainen, valinnasta piti kuitenkin ilmoittaa ennen julkistusta sekä Ruotsin kuninkaalle että Suomen tasavallan presidentille, ja kuningas Kaarle XVI Kustaanhttps://www.hs.fi/haku/?query=kaarle+xvi+kustaan piti myös hyväksyä uusi valinta.
”En ole ehtinyt sulatella asiaa vielä ollenkaan”, Tua Forsström kertoo puhelimitse, pysäköityään autonsa matkalla Tenholasta Helsinkiin. ”Keskustelut mahdollisesta jäsenyydestä alkoivat muutama päivä sitten, mutta en tiennyt, että asia tulisi julki jo nyt.”
Forsströmin mukaan kyseessä on valtava tunnustus suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle ja suomenruotsalaisuudelle ylipäätään.
”Menneinä vuosikymmeninäkin on ollut puhetta suomenruotsalaisen kirjailijan mahdollisesta jäsenyydestä, mutta ne hankkeet eivät koskaan toteutuneet.”
Forsströmin kirjailijan ura alkoi 1970-luvun alussa, ja hän on julkaissut toistakymmentä runokokoelmaa. Hän on kirjoittanut myös revyitä ja kuunnelmia. Hän toimi taiteilijaprofessorina vuosina 1999–2004.
Hän on saanut muun muassa Pro Finlandia -mitalin, Ruotsin akatemian Suomi-palkinnon ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
”Suomalaisen valinnalle ei sinänsä ole mitään esteitä”, akatemian vakituinen sihteeri Anders Olsson https://www.hs.fi/haku/?query=anders+olsson kertoo Dagens Nyheter -lehdessä. ”Forsström on kokenut lyyrikko ja edelleen hyvin aktiivinen.”
Myös akatemian jäsenen Per Wästbergin https://www.hs.fi/haku/?query=per+wastberginmukaan on ”iloinen yllätys” saada suomalainen mukaan, ensi kertaa sitten 1800-luvun alun. ”Ruotsin kieltä kunnioitetaan Suomessa, ja Tua Forsström on maan eturivin lyyrikko.”
Forsström on kolmas 1786 perustetun Ruotsin akatemian Suomessa syntynyt jäsen ja ensimmäinen Suomen kansalainen.
Edeltäjiä olivat Tarvasjoella Varsinais-Suomessa syntynyt kreivi Gustaf Mauritz Armfelt https://www.hs.fi/haku/?query=gustaf+mauritz+armfelt(1757–1814) sekä Oulussa 1772 syntynyt pappi ja runoilija Frans Michael Franzénhttps://www.hs.fi/haku/?query=frans+michael+franzen.
Armfelt oli myös ensimmäinen akatemiasta varsinaisesti erotettu jäsen – nyt erotettu Katarina Frostenson on toinen. Armfelt erotettiin 1794, syytteenä valtiopetos, josta hänelle langetettiin poissaolevana kuolemantuomio.
Huhtikuussa 2018 kuusi akatemian jäsentä erosi akatemiasta kuukauden sisällä.
Kriisin taustalla oli syksyllä 2017 tapahtunut paljastus, jossa selvisi Katarina Frostensonin puolison Jean-Claude Arnaultin https://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+arnaultin vuosikausia harjoittama seksuaalinen häirintä. Viime lokakuussa Tukholman käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdeksi vuodeksi vankeuteen raiskauksesta.
Viime vuonna Ruotsin akatemian jakama Nobelin kirjallisuuspalkinto jäi kokonaan myöntämättä, ja seuraavan kerran palkinto jaetaan vasta tänä syksynä.
Lokakuussa 2018 akatemian jäseniksi valittiin juristi Eric Runesson https://www.hs.fi/haku/?query=eric+runessonja kirjailija Jila Mossaedhttps://www.hs.fi/haku/?query=jila+mossaed, ja siitä tuli jälleen toimintakykyinen.
Muokattu klo 12. maaliskuuta 2019 klo 15.45: Korjattu tietoja Ruotsin akatemian Suomessa syntyneistä jäsenistä ja lisätty tieto Frans Michael Franzénin jäsenyydestä.
Dagens Nyheterin mukaan Forsström valittiin akatemiaan jo viime viikolla. Koska hän on Suomen kansalainen, valinnasta piti kuitenkin ilmoittaa ennen julkistusta sekä Ruotsin kuninkaalle että Suomen tasavallan presidentille, ja kuningas Kaarle XVI Kustaanhttps://www.hs.fi/haku/?query=kaarle+xvi+kustaan piti myös hyväksyä uusi valinta.
”En ole ehtinyt sulatella asiaa vielä ollenkaan”, Tua Forsström kertoo puhelimitse, pysäköityään autonsa matkalla Tenholasta Helsinkiin. ”Keskustelut mahdollisesta jäsenyydestä alkoivat muutama päivä sitten, mutta en tiennyt, että asia tulisi julki jo nyt.”
Forsströmin mukaan kyseessä on valtava tunnustus suomenruotsalaiselle kirjallisuudelle ja suomenruotsalaisuudelle ylipäätään.
”Menneinä vuosikymmeninäkin on ollut puhetta suomenruotsalaisen kirjailijan mahdollisesta jäsenyydestä, mutta ne hankkeet eivät koskaan toteutuneet.”
Forsströmin kirjailijan ura alkoi 1970-luvun alussa, ja hän on julkaissut toistakymmentä runokokoelmaa. Hän on kirjoittanut myös revyitä ja kuunnelmia. Hän toimi taiteilijaprofessorina vuosina 1999–2004.
Hän on saanut muun muassa Pro Finlandia -mitalin, Ruotsin akatemian Suomi-palkinnon ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon.
”Suomalaisen valinnalle ei sinänsä ole mitään esteitä”, akatemian vakituinen sihteeri Anders Olsson https://www.hs.fi/haku/?query=anders+olsson kertoo Dagens Nyheter -lehdessä. ”Forsström on kokenut lyyrikko ja edelleen hyvin aktiivinen.”
Myös akatemian jäsenen Per Wästbergin https://www.hs.fi/haku/?query=per+wastberginmukaan on ”iloinen yllätys” saada suomalainen mukaan, ensi kertaa sitten 1800-luvun alun. ”Ruotsin kieltä kunnioitetaan Suomessa, ja Tua Forsström on maan eturivin lyyrikko.”
Forsström on kolmas 1786 perustetun Ruotsin akatemian Suomessa syntynyt jäsen ja ensimmäinen Suomen kansalainen.
Edeltäjiä olivat Tarvasjoella Varsinais-Suomessa syntynyt kreivi Gustaf Mauritz Armfelt https://www.hs.fi/haku/?query=gustaf+mauritz+armfelt(1757–1814) sekä Oulussa 1772 syntynyt pappi ja runoilija Frans Michael Franzénhttps://www.hs.fi/haku/?query=frans+michael+franzen.
Armfelt oli myös ensimmäinen akatemiasta varsinaisesti erotettu jäsen – nyt erotettu Katarina Frostenson on toinen. Armfelt erotettiin 1794, syytteenä valtiopetos, josta hänelle langetettiin poissaolevana kuolemantuomio.
Huhtikuussa 2018 kuusi akatemian jäsentä erosi akatemiasta kuukauden sisällä.
Kriisin taustalla oli syksyllä 2017 tapahtunut paljastus, jossa selvisi Katarina Frostensonin puolison Jean-Claude Arnaultin https://www.hs.fi/haku/?query=jean-claude+arnaultin vuosikausia harjoittama seksuaalinen häirintä. Viime lokakuussa Tukholman käräjäoikeus tuomitsi hänet kahdeksi vuodeksi vankeuteen raiskauksesta.
Viime vuonna Ruotsin akatemian jakama Nobelin kirjallisuuspalkinto jäi kokonaan myöntämättä, ja seuraavan kerran palkinto jaetaan vasta tänä syksynä.
Lokakuussa 2018 akatemian jäseniksi valittiin juristi Eric Runesson https://www.hs.fi/haku/?query=eric+runessonja kirjailija Jila Mossaedhttps://www.hs.fi/haku/?query=jila+mossaed, ja siitä tuli jälleen toimintakykyinen.
Muokattu klo 12. maaliskuuta 2019 klo 15.45: Korjattu tietoja Ruotsin akatemian Suomessa syntyneistä jäsenistä ja lisätty tieto Frans Michael Franzénin jäsenyydestä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Kirjallisuus Seuraa
- Kulttuuri Seuraa
- Nobel-palkinto Seuraa
- Ruotsi Seuraa
- Jukka Petäjä Seuraa
- Suvi Ahola Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24