Ekokatastrofi tulee, onko mitään tehtävissä? – Elinvoima-esitys on täysosuma, joka osoittaa, että teatteri voi muuttaa luontosuhdettamme

Elinvoima. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Teksti Ilja Lehtinen, ohjaus Tuomas Rinta-Panttila, valosuunnittelu Julia Jäntti, äänisuunnittelu Hanna Rajakangas, tilasuunnittelu Julia Jäntti ja Tuomas Rinta-Panttila, pukusuunnittelu Hanna Hakkarainen. Lavalla Juha Ekola, Jutta Järvinen, Satu Tuuli Karhu, Eetu Känkänen ja Inka Reyes. ★★★★★

Taideyliopiston Teatterikor­keakoulussa tällä viikolla uusintaesityskierrokselle tullut Ilja Lehtisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilja+lehtisen kirjoittama ja Tuomas Rinta-Panttilan https://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+rinta-panttilanohjaama Elinvoima asettaa sekä katsojille että teatterintekijöille suuren kysymyksen.

Ekokatastrofi tulee. Onko mitään tehtävissä?

Viiden näyttelijän ja näyttämöllä myös esityksen loppupuolella piipahtavan näytelmäkirjailijan suulla Elinvoima pyrkii selvittämään suomalaisten suhdetta metsään.

Näyttelijät istuvat rivissä yleisön edes kuin totuuskomissio. Jokaisen edessä on printteri, joka suoltaa näytelmän tekstiä. Näytelmää luetaan, sitä rutataan, heitellään. Teatterikone kumisee ja välkkyy.

Puheet ulottuvat aina J. V. Snellmaninhttps://www.hs.fi/haku/?query=j.%E2%80%89v.%E2%80%89snellmanin puheista Sauli Niinistön https://www.hs.fi/haku/?query=sauli+niinistonnäkemyksiin, eri aikojen metsänhoitajien, ekoaktivistien, ekofasistien sanoista nykypäivän kantaaottavien kaupunkilaisten somepäivityksiin.

Olemme kadottaneet orgaanisen luontoyhteyden, minkä vuoksi kohtelemme luontoa ja muita ihmisiä epäinhimillisesti, konemaisesti. Siksi aihetta käsittelevän esityksen muoto vaatii konemaisuutta eli tekstimassojen havainnointia sen sijaan, että tarjottaisiin yksilöiden välille syntyvää draamaa.

Näyttämö on paikka, jossa on mahdollista esittää monia mielipiteitä siten, että huomio kiinnittyy mielipiteeseen, sanojaan ja ajattelutapaan. Tuo näyttämölle syntyvä eri mielipiteistä koostuva tila antaa Elinvoimassa mahdollisuuden yhteiseen kokoontumiseen asian äärelle.

Yhdeltä tasoltaan teos on masennusta ja hybristä potevan näytelmäkirjailijan kirjoitusprosessi.

Jaetuista masennuksen tunteista syntyy pohjavire, josta lopulta syntyy elinvoimaa, joka yhdistää erilliset ihmiset toi­siaan tukevaksi verkostoksi.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Alumnit ry sekä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu järjestivät sunnuntaina Elinvoiman esityksen jälkeen keskustelutilaisuuden.

Taide ekokriisin aikakaudella -paneelin osallistuivat Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyahohttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+myllyaho, tutkija Sanna Ryynänenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+ryynanen sekä näytelmäkirjailijat Ilja Lehtinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ilja+lehtinen ja Laura Gustafssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=laura+gustafsson. Alustukset tilaisuudessa pitivät Antti Majavahttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+majava ja Sini Harkkihttps://www.hs.fi/haku/?query=sini+harkki.

Tutkija-taiteilija Antti Majava painotti taiteen tehtävää siinä, miten taide auttaa pääsemään käsiksi totuuteen. Taiteen merkityksen hän näki ennen muuta siinä, miten se luo esimerkkejä ekologisesti kestävästä elämästä. Laura Gustafsson painotti taiteen merkitystä ihmiskuvan laajentajana.

Mika Myllyaho taas palautti kysymykset hyvin konkretiaan: Miten tehdä taidetta luontoa säästämällä ja miten teatterin pitäisi varautua konkreettisesti esimerkiksi siihen, että merenpinta nousee?

Tutkija Sanna Ryynänen painotti, että taiteen tehtävänä on valmistaa ihmistä kohtamaan niitä kysymyksiä, joita ekologinen tilanne vaatii.

Metsäsuhteesta on Suomessa viime vuosina tehty Elinvoiman lisäksi muitakin esityksiä: Pauliina Feodoroffhttps://www.hs.fi/haku/?query=pauliina+feodoroff on käsitellyt Lapin hakkuita aktivistisissa teoksissaan ja Jonni Pantzarinhttps://www.hs.fi/haku/?query=jonni+pantzarin uutta kansankomediaa edustava dokumentaarinen Alkutuotanto luotaa suhdettamme metsään.

Teatterissa on todella suuri potentiaali ekokatastrofin aikana, kun kansalaisuus pitää ajatella kokonaan uusiksi luontosuhteen muuttumisen vuoksi.