Kulttuuri

Helsingin yliopiston dekaanille moite Keski-Karjalan savolaismurteella kirjoitetun gradun epäasiallisesta kommentoinnista

Dekaani Pirjo Hiidenmaa kommentoi Jani Koskisen kirjoittamaa gradua Helsingin Sanomissa. Koskisen mukaan Hiidenmaan kommentit olivat epäasiallisia ja henkilöön käyviä, minkä vuoksi hän kanteli kommenteista yliopiston rehtorille.

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, professori Pirjo Hiidenmaa on saanut moitteen kommenteistaan, joita hän antoi joulukuun lopussa Helsingin Sanomille.

HS:n artikkeli kertoi suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijasta ja murreaktivistista Jani Koskisesta, joka oli kirjoittanut koko pro gradunsa Keski-Karjalan savolaismurteella.

Gradun aiheena oli kielen ja murteen määrittely lähinnä itämerensuomalaisessa kontekstissa. Koskinen rinnasti opinnäytteessään murteet vähemmistökieliin. Hän piti sitä välttämättömänä kielellisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Savolaismurteen käyttämistä pro gradussa Koskinen perusteli artikkelissa pyrkimyksellä laajentaa uhanalaisen kielimuodon käyttöalaa.

Hän ei ole itse kotoisin murteen alueelta, mutta hänellä on sinne kytköksiä.

Koskisen gradus­saan käyt­tämä murre oli huma­nistiselle tiede­kunnalle taval­lista hanka­lampi paikka, minkä vuoksi gradua käsiteltiin poikkeuksellisesti kahdessa tiedekuntaneuvoston kokouksessa.

HS:n artikkelissa dekaani Pirjo Hiidenmaa avasi johtamansa tiedekuntaneuvoston pohdintoja ja myös kritisoi itse johtamansa neuvoston hyväksymää opinnäytettä.

Hiidenmaa kertoi tiedekuntaneuvoston ihmetelleen sitä, miksi gradu piti kirjoittaa nimenomaan ”savolaismurteiden piirteitä tavoittelevalla kirjakielellä” eikä jollain siinä käsitellyistä kielistä.

Artikkelissa Hiidenmaa kertoi olevansa henkilökohtaisesti hämmentynyt ”Koskisen graduun sisältyvästä kulttuurisesta omimisesta”.

”Että kirjoitetaan gradu savon kielellä omien kielipoliittisten tavoitteiden ajamiseksi”, Hiidenmaa pohti artikkelissa. ”Se on vähän sama kuin käyttäisi saamelaislakkia ajaakseen omaa asiaansa olematta itse saamelainen.”

Hiidenmaan mielestä Koskisen gradun sisällöstä olisi pitänyt löytyä jonkinlainen perustelu poikkeavaan kielenkäyttöön.

”Tässä kuitenkin puhutaan akateemisesta opinnäytteestä, ja silloin keskustelu käydään tieteenteosta eikä yksittäisen tekijän omista henkilökohtaisista mieltymyksistä”, Hiidenmaa sanoi.

Lisäksi Hiidenmaa toi haastattelussa esiin yliopiston yleisen ohjeen, jonka mukaan gradu voidaan tehdä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi sekä humanistisessa tiedekunnassa lisäksi jollain siellä opetettavalla kielellä. Savon kieli ei ole tiedekunnassa opetus- ja tutkimuskielenä.

Koskisen gradu hyväksyttiin arvosanalla magna cum laude approbatur, mutta hyväksyvän lausunnon oheen liitettiin poikkeuksellisesti erillinen lisäys, jossa todettiin, että ”tiedekuntaneuvosto katsoo, että työ poikkeaa yleisestä akateemisen opinnäytteen esitystavasta”.

Jani Koskinen teki heti artikkelin ilmestyttyä kantelun dekaani Hiidenmaasta. Koskisen mukaan Hiidenmaan kommentit Helsingin Sanomissa olivat henkilöön käyviä ja epäasiallisia ja saattavat vaikuttaa kielteisesti hänen työ- ja jatko-opiskelumahdollisuuksiinsa.

Koskisen mukaan Hiidenmaan kommentit antoivat myös puutteellisen ja osin virheellisen käsityksen gradun tekemisen ja arvostelun prosesseista. Hiidenmaa oli Koskisen mukaan jättänyt haastattelussa huomioimatta, että sekä tutkielmassa, arvostelulausunnossa että tarkastajien kirjelmässä oli esitetty perusteluja kielimuodon valintaan.

Kommentit olivat Koskisen mukaan myös sisäisesti ristiriidassa, sillä Koskisen esitettiin toimivan toisaalta kieliyhteisön ulkopuolelta. Toisaalta Koskinen katsoi, että hänen väitettiin valinneen savon murteen henkilökohtaisista syistä perhe- ja sukuhistorian perusteella.

Myös Koskisen gradun tarkastaneet professori Janne Saarikivi ja yliopistonlehtori Rigina Ajanki puolustivat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Koskisen gradua ja ihmettelivät Hiidenmaan kritiikkiä.

He muistuttivat, että jos gradussa ei olisi esitetty perusteita savon murteen käytölle, he eivät olisi ehdottaneet gradua hyväksyttäväksi.

Lisäksi he kirjoittivat, että savolaismurteeseen ei liity vastaavaa kulttuurista normistoa kuten saamenpuvun käyttämiseen.

”Koskisella on perhesiteitä alueelle, jonka kielimuotoa hän käyttää. Savon kielen seuran puheenjohtaja Seppo Kononen antoi savonkieliselle gradulle tuen ja tunnustuksen blogissaan. Koskisen gradu ei siis ole kulttuurista omimista”, Saarikivi ja Ajanki kirjoittivat.

Helsingin yliopiston rehtorin sijainen Sari Lindblom ja yliopiston lakimies Laura Karppinen päätyivät moittimaan dekaani Pirjo Hiidenmaata hyvän hallinnon vastaisesta kommentoinnista.

Päätöksen mukaan julkisyhteisön johtavalta ja päätöksen tekemiseen osallistuneelta työntekijältä voi edellyttää asiaa koskevissa julkisissa kommenteissa asiallisuutta ja asianmukaisuutta.

”Päätöksen sisällön selostaminen ja tulkinta ei saa olla sillä tavoin yksipuolista tai puutteellista, että asiasta välittyy paikkansa pitämätön kuva”, päätöksessä todetaan.

Erityistä varovaisuutta edellytetään, kun esitetään kriittisiä kommentteja yksittäisestä opiskelijasta, joka on hallintoasiassa alisteisessa asemassa päätöksentekijään nähden.

”Hiidenmaan kannanotoista saattoi jäädä lukijalle gradun laatijan toimien moitittavuudesta käsitys, joka ylittää tiedekuntaneuvoston päätöksessä todetun. Hiidenmaa ei myöskään maininnut asiassa esitetystä selvityksestä, joka puolsi kielimuodon valinnan asianmukaisuutta”, päätöksessä todettiin.

Pirjo Hiidenmaa kertoi tiistaina HS:lle, ettei hänellä ole sanottavaa rehtorin päätöksestä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    6. 6

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    7. 7

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    8. 8

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    9. 9

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    10. 10

      Verta vuotava raskaansarjan nyrkkeilijä suuteli tv-haastattelijaa suulle, ”Noloa ja outoa”, nainen kommentoi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    5. 5

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    6. 6

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    7. 7

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    8. 8

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää