Kulttuuri    |   Näyttelyarvostelu

František Kupka oli oman tien kulkija, joka otti päivittäin alastomana ilmakylpyjä ja elätti itsensä myös meediona – Suurnäyttely valtaa Ateneumin

Kupka oli abstraktin taiteen pioneeri. Tšekkiläistaiteilijan laaja kansainvälinen suurnäyttely avautuu Ateneumissa perjantaina.

Maalaustaide

František Kupka 19.5. saakka, Ateneumin taidemuseo (Kaivokatu 2), avoinna ti, pe 10–18, ke–to 10–20, la–su 10–17. Avautuu pe 22.2.

Musiikkia, anarkiaa ja esote­riaa. Tätä kaikkea oli tšekkiläinen abstraktin taiteen pioneeri František Kupka (1871–1957). Hän oli kaikkia ismejä pakeneva edelläkävijä, joka liikkui monipuolisessa tuotannossaan symbolismin kautta täysin abstraktin ilmaisun pariin.

Ateneumin taide­museoon laajan Kupkan retro­spektiivin kuratoinut intendentti Anna-Maria von Bonsdorff kertoo, että aina ismin vakiinnuttua Kupka hylkäsi sen ja siirtyi seuraavaan. Erään­laisena Kupkan taiteen johtoaiheena voidaan kuitenkin pitää musiikkia, joka kiehtoi häntä vuosikymmenestä toiseen.

Pariisin syyssalongissa vuonna 1912 esillä olleet Kupkan Amorfa, Kaksivärinen fuuga(1912) ja Amorfa, Lämmin kromatiikka (1911–1912) aiheuttivat aikoinaan kohun, sillä ne olivat kaikkien aikojen ensimmäisiä julkisesti esitettyjä täysin abstrakteja maalauksia.

Teosten nimet paljastavat Kupkan kiinnostuksen erityisesti Johann Sebastian Bachin musiikkia kohtaan. Amorfat tulkitsevat teemaa, vastaääniä ja kontrapunktia kahden toisiinsa kietoutuvan dynaamisen linjan avulla.

Musiikillinen ilmaisu sai myöhemmin Kupkan taiteessa myös rytmiikan, kromatiikan, fraseerauksen, sarjallisuuden, hälyn, harmonian ja tilallisuuden teemoja. Henkisyys ja kiinnostus mystiikkaa kohtaan kulki koko ajan mukana.

Anarkistista Kupkaa voi pitää ehdottomasti oman tiensä kulkijana. Jo nuorena hän löysi esoterian ja teosofian ja elätti itseään myös meediona Prahassa opiskellessaan.

Vuonna 1871 Itävalta-Unkarissa syntynyt Kupka perehtyi varhaisteininä spiritismiin ollessaan satulasepän oppipoikana. Piirustustunteja ottanut Kupka opiskeli 1880- ja 90-lukujen vaihteessa Prahan taideakatemiassa, josta hän siirtyi Wieniin jatkamaan opintojaan ja tutustui teosofiaan sekä itämaiseen filosofiaan.

1900-luvun alussa Kupka elätti itsensä lehtien kuvittajana. Noina vuosina hän oli myös suora­puheinen yhteiskuntakriitikko. Kupka saattoi vähätellä kuvittajantyötään sanomalla sen olevan petturuutta taidetta kohtaan. Samaan aikaan hän ei pelännyt käyttää ääntään rahan vallan ja valtiollisen väkivallan kritisoimiseksi ja työläisten aseman puolesta puhumiseksi.

Vuosi 1909 oli käänteentekevä Kupkan taiteessa. Tuolloin Pianon koskettimet, Järvi (1909) avasi musiikillisen ajattelun aikakauden, jonka voi ymmärtää jatkuneen aivan taiteilijan elämän loppuun asti.

Kupka tuntui käsittävän hyvin, että musiikki on vain näennäisesti ei-esittävää taidetta: todellisuudessa säveltaide kuvaa laajojakin maisemia ja näkyjä omalla retoriikallaan. Maalauksen alalaidassa kuvataan pianonkoskettimet sekä käsi, joka tapailee säveliä. Koskettimisto kohoaa ylä­ilmoihin ja muuttuu puutarhan musiikilliseksi, puoliabstraktiksi kuvaukseksi.

Kupka oli erityisen vaikut­tunut musiikin affek­tiivisuudesta, siitä kuinka musiikki koskettaa kuulijaa suoraan. Hän halusi tavoittaa saman maalaus­taiteessa. Ei siis ihme, että Kupka kiinnostui Newtonin väriopista, joka perustuu valon prismaattisuudelle. Kupka ajatteli väriä valonkaltaisena virtaavana elementtinä, joka etenee ääniaaltojen tavoin tilassa.

Usko valoon oli voimakasta ja Kupka otti päivittäin alastomana ilmakylpyjä, jolloin ruumiiseen pääsi tunkeutumaan tuoksuja ja valonsäteitä.

Valon virtaus ja lämpö tuntuvat selvästi teoksessa Kukkia poimiva nainen (1910–1911), jonka väriskaalasta voidaan hahmottaa kromaattisia siirtymiä lämpimästä keltaisesta hehkuvaan punaiseen ja viileämpään vihreään.

Voimakas rytmiikka ja staccatot ilmestyvät maalauksiin 1920-luvun lopulla. Samoihin aikoihin teoksissa alkaa soida jazz ja urbaanin elämän kuvaus. Maalauksissa voi nähdä myös hälyn taidetta ja kaupungin äänimaisemaa. Autonrenkaat ulvovat ja kumi palaa jazzin pauhatessa maalauksessa Teräs juo II (1927–1928). Punaiset iskut resonoivat jazzin terävää rytmiikkaa teoksessa Staccato I (1928).

Ateneumin näyttely kuvaa Kupkan uraa kronologisesti ensimmäisistä julkisesti esitetyistä teoksista aina viimeiseen, Kolme sinistä ja kolme punaista (1957). Näyttelyn päättävässä salissa Kupkan teokset tuntuvat seestyvän. Kolme sinistä ja kolme punaista on selkeitä kappaleita valkoisella pohjalla.

Onko tämä Newtonin valkoinen valo ja kosminen harmonia, joka jää jäljelle, kun dissonanssi ja häly vaimenevat?

Ateneumissa on esillä Kupkan näyttelyn ajan myös Tarja Ervastin valoteos Värimusiikkia säröillä. Interaktiiviseen teokseen voi valita haluamiaan sävyjä, jolloin teoksen värimaailma muuttuu musiikin mukana. Teoksen musiikin on säveltänyt Willie Budsko. Korjattu Kolme sinistä ja kolme punaista -kuvateksti 21.2. klo 10:21.

Kuka?

František Kupka


 Syntyi 23. syyskuuta 1871 Itävalta-Unkarissa.

 Opiskeli Prahan taideakatemiassa 1889–1892.

 Jatkoi opintoja Wienissä Akademie der Bildende Künste -taideakatemiassa vuonna 1892.

 1896 opintoja Pariisissa.

 Debytoi vuonna 1899 Pariisin salongissa teoksella Bibliofiili (1897).

 Työskenteli kuvittajana vuonna 1900.

 1909 Pianon koskettimet , Järvi.

 1912 Amorfa , Lämmin kromatiikka ja Amorfa, Kaksivärinen fuuga.

 Debytoi New Yorkissa 1951.

 Kuoli Ranskassa 1957.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Noroviruskausi on nyt huipussaan eikä tautiin ole lääkettä: ”Se, että juo pelkkää vettä, on väärin”, kertoo asiantuntija

    2. 2

      Katariina Souri on yksi näiden vaalien kuumimpia julkkisnimiä, vaikka puolueelle tuli yllätyksenä hänen tiedenäkemyksensä – lääkekritiikki ja ketodieetti

    3. 3

      Helsinki antoi väärää tietoa Kumpulan kiistellystä puutalosta – ”Ei estettä rakennuksen käyttämiselle asumiseen tai kokoontumiseen”

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    6. 6

      Jumbon ruuhkat kiristävät hermoja, mutta uusia liikennejärjestelyjä ei tehdä – Syynä on ratikka, joka saattaa tulla kymmenen vuoden päästä

    7. 7

      Moottoripyörä­kilpailu vaihtui vaaralliseen nyrkkitappeluun kesken ajojen, molemmille kahden vuoden kilpailukielto

    8. 8

      Laaja tiedeartikkeli kertoo, millaisia rokotuksilla hävitetyt taudit olivat ja voivatko ne tulla takaisin

      Tilaajille
    9. 9

      Museot ja yliopistot kieltäytyvät Sacklerin opioidiperheen lahjamiljoonista

    10. 10

      Keskellä uusmaalaista maalaismaisemaa on kartano, jonka historia on tragedioita täynnä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    2. 2

      ”Vaikuttaa naurettavalta, että Suomi olisi maailman onnellisin maa” – Amerikkalais­media selvitti, miksi voitamme vertailut, ja totesi, että käytämme väärää sanaa

    3. 3

      Miksi lapsuuden kesät tuntuivat kestävän ikuisesti ja vanhemmiten päivät kiitävät ohi? Amerikkalais­professori keksi selityksen

    4. 4

      Kevin Spaceyn lukiolaistyttöä riisuva perheenisä kaatoi monen kupin, mutta oikeasti hittielokuva American Beautysta piti tulla paljon pahempaa

      Tilaajille
    5. 5

      Virolaiset pahastuivat: Keskellä Helsinkiä seisoo vapaussodan muistoristi väärin päin

    6. 6

      Miksi kodit ovat liian kalliita ja pieniä? Kolme väitettä Helsingin asunto­markkinoiden ongelmista ja kolme ratkaisua niihin

    7. 7

      Britannian parlamentti otti ohjat brexitissä, hallitus pitää päätöstä ”vaarallisena”

    8. 8

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    9. 9

      Trumpin toisesta kaudesta tuli juuri aiempaa toden­näköisempi

    10. 10

      Vasemmistoliiton eduskunta­vaali­ehdokas kertoo, että hänen kimppuunsa hyökättiin Itäkeskuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    6. 6

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    7. 7

      Matkustajia nostettiin vinssillä korkeuksiin rajussa tuulessa – uusi video näyttää, miten merihätään joutuneen laivan pelastus­operaatio eteni Norjassa

    8. 8

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    9. 9

      Neljä vuotta KonMari-villityksen jälkeen: ”Överiksi meni”, sanoo yksi – mutta osalla elämä muuttui pysyvästi paremmaksi

      Tilaajille
    10. 10

      Hjallis Harkimo antoi hyvin erikoisen vastauksen kysymykseen siitä, mistä pitäisi leikata

    11. Näytä lisää