Kulttuuri

Näyttelijä Antti Virmavirran, 60, elämässä on paljon muutakin kuin taiteen tekemistä, esimerkiksi pelto- ja metsätöitä

”Perhe kutsuu mua leikillään pehtooriksi”, maalaistalossa Vihtijärvellä asuva Antti Virmavirta sanoo.

Vantaalaisen omakotitalon yläkerta täyttyy tanakasta Porin murteesta. Näyttelijä Antti Virmavirran kädet heiluvat sivulta toiselle hänen eläytyessään ­automarketin uudistuksesta innostuneen satakuntalaismiehen rooliin.

”Millai sit teetki, ni valikoimaa ja laatuu riittää”, hän sopottaa porilaisen K-kaupan radiomainoksessa.

Äänittäjä Anssi Puisto napsauttaa äänityksen pois päältä.

”Jos saisi vielä lisää sellaista hehkutusta”, hän pyytää.

Virmavirta repeää nauramaan. ”Toi oli jo ihan hirveätä hehkutusta porilaisittain!”

Hän tietää, mistä puhuu. Virmavirta vietti nuoruutensa Porin seutukuntaan kuuluvassa Harjavallassa. Satakuntalaisuus merkitsee hänelle ennen kaikkea sieluntilaa.

”Asioita ei sillä tavalla huomata. Multa on monesti kysytty, että oliko teillä isot juhlat, kun pääsit Teatterikorkeakouluun. Siis ei todellakaan, ei meillä mitään tapahtunut.”

Virmavirralle koulun ovet avautuivat kolmannella yrittämällä keväällä 1981. Samana vuonna Teatterikorkeakoulun näyttelijätyön professorina aloitti Jouko Turkka, joka vuotta myöhemmin yleni koulun rehtoriksi.

Turkkaa sekä ihailtiin että pelättiin. Toiset mielsivät hänet kotimaista teatterikenttää uudistaneeksi erikoislahjakkuudeksi, toiset vallastaan humaltuneeksi ihmishirviöksi.

Virmavirta ei kiellä, etteikö suomalaisen teatterimaailman tunnetuimman ja kiistellyimmän ohjaajan hahmoon olisi liittynyt monia ristiriitaisuuksia. Hän myöntää myös itse riidelleensä useasti opettajansa kanssa.

Turkan leimaamista arvostelukyvyttömäksi despootiksi hän ei silti hyväksy.

”Turkasta puhuvat enemmän ne, jotka eivät häntä koskaan tunteneet”, Virmavirta muotoilee.

Oliko Turkka nero?

”Joo, kyllä. Kyllä hän oli mun mestarini. Joukon näyttämöestetiikka ja simultaanisten kohtausten järjesteleminen oli ihan omaa luokkaansa. Mutta oli hän myös oman lahjakkuutensa orja. Sen mahtailevan roolin takana oli varmasti hyvin herkkä ihminen.”

Teatteritaiteen maisteriksi valmistuttuaan Virmavirta sai kiinnityksen Helsingin kaupunginteatteriin ohjaaja Kalle Holmbergin alaisuuteen. Tuota ajanjaksoa hän sanoo muistelevansa lämmöllä.

Vaikka kiireistä elämää se kieltämättä oli.

Muutaman vuoden talossa oltuaan Virmavirta huomasi olevansa mukana seitsemässä näytelmässä ja harjoittelevansa samaan aikaan kahdeksatta.

Esityksiä oli kuukaudessa parhaimmillaan 30 kappaletta. Päälle tulivat vielä tv-sarjan kuvaukset.

”Lähdin aamulla kuuden maissa ja olin takaisin kotona puoli kahdeltatoista. Ei siinä paljon muuta ehtinyt tekemään”, hän sanoo ja naurahtaa.

Miten sellaista jaksaa?

”Kaksi viikkoa sitä jaksoi. Sitten asiat alkoivat mennä sekaisin. Mutta ei siihen aikaan puhuttu mistään uupumuksesta.”

Runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa Virmavirta on ehtinyt vakiinnuttamaan paikkansa kotimaisen viihteen vakiokasvona. Erilaisia televisio- ja elokuvarooleja hänelle on kertynyt lähemmäs sata kappaletta.

Monien mielestä yksi on kuitenkin ylitse muiden.

Näyttelijä Jari Salmen ja teatteriohjaaja Juha Jokelan käsikirjoittama Pulkkinen sai ensi-iltansa Nelosella loppuvuodesta 1999. Räävittömästä sketsisarjasta tuli valtava hitti, joka palkittiin Venla-palkinnolla vuoden parhaana komediasarjana ja yleisön suosikkiohjelmana.

Nykyisin ohjelmasarja lasketaan kotimaisen sketsiviihteen kaanoniin Velipuolikuun, Tabun, Kummelin ja Studio Julmahuvin rinnalle.

”Itselleni se oli vain yksi sarja muiden joukossa”, Virmavirta toteaa.

”En ajatellut, että olisin ollut tekemässä jotain kulttisarjaa. Jälkeenpäin olen kuitenkin ymmärtänyt, ettei sellaista mahdollisuutta enää nykypäivänä tule. Että saa periaatteessa tehdä ihan mitä tahansa. Sapluuna on ny­kyään niin paljon tiukempi.”

Lisäksi näyttelijän työ on monesti jotain aivan muuta kuin varsinaista taiteen luomista. Virmavirran kohdalla se tarkoittaa muun muassa erilaisten äänimainosten ja äänikirjojen tekemistä.

Jälkimmäisiä hän arvioi lukeneensa nauhalle reilut 50 kappaletta.

”Säläduunejahan nämä ovat”, hän kuvailee.

”Kyllä näyttelijäntyössä kuningaslaji on edelleen lavalla oleminen. Teatterielämys on aina ­ainutkertainen. Se syntyy hetkestä, näyttelijöiden ja yleisön välisestä vuorovaikutuksesta.”

Virmavirran pitävät kiireisenä myös pelto- ja metsätyöt. Vuosituhannen vaihteessa hän muutti perheineen maaseudun rauhaan Vihtijärvelle. Kunnostettavaa riittää joka päivälle.

Siihen maailmaan näyttelijän ammatti ei kuulu millään lailla – ja hyvä niin, Virmavirta sanoo.

”Perhe kutsuukin mua leikillään pehtooriksi.”

Kuka?

Antti Virmavirta


 Syntyi 1959 Harjavallassa. Asuu Vihtijärvellä.

 Opiskeli Teatterikorkeakoulussa Jouko Turkan oppilaana. Valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1985.

 Vakituisena näyttelijänä Helsingin Kaupunginteatterissa 1985–1995, minkä jälkeen siirtyi freelanceriksi.

 Tunnettuja elokuvia ja tv-sarjoja: Kiimaiset poliisit (1993), Samppanjaa ja vaahtokarkkeja (1997), Poika ja ilves (1998), Samaa sukua, eri maata (2000), Pulkkinen (1999–2001), Rikospoliisi Maria Kallio (2003), Virta (2010–2011), Presidentti (2017), Ikitie (2017), Karppi (2018), Ex-onnelliset (2016–2018), Koukussa (2015–2018).

 Naimisissa näyttelijä Minna Suurosen kanssa. Pariskunnalla on kolme lasta. Poika edellisestä liitosta.

 Täyttää 60 vuotta torstaina 7. maaliskuuta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Länsi-Helsingissä on saari, josta valta­osan omistavat uskonnolliset yhteisöt: Nyt sen keskuksena 50 vuotta toiminutta ostos­keskusta uhkaa purkaminen

    2. 2

      Jatka kuluttamista ja istuta metsää – Tällaisten heittojen aika on ohi, sanoo professori Lassi Linnanen, sillä rikkaiden kuuluu nyt hävitä

      Tilaajille
    3. 3

      Palomies Arto Latvala, 62, on varautunut 40 vuotta suuronnettomuuteen, jota ei ole vielä tapahtunut – ”Jonain päivänä se kolisee täälläkin, se on ihan itsestään selvää”

    4. 4

      Monta brändiä, samat omistajat – katso grafiikasta, kuinka vaate­kauppa keskittyy muutamalle suur­ketjulle

    5. 5

      TV-tähti Pamela Anderson suuttui jalkapalloseuralle, joka lahjoitti keräysvaroja Notre Damen kirkon korjaamiseen

    6. 6

      HS testasi markkinoiden parhaat kännykkäkamerat, ja yhdessä asiassa ne päihittävät jopa ammattilais­kamerat

      Tilaajille
    7. 7

      Pitäisikö meidän oppia olemaan huonompia äitejä?

    8. 8

      Väitin, että vihreiden vaali­voitto ja Halla-ahon ääni­vyöry ovat merkkejä kahtia­jaosta – selitys on helppo mutta puutteellinen

    9. 9

      Mitä puolueet vastaavat, kun Rinne kysyy? Hallituksen ovi aukeaa oikeilla vastauksilla

    10. 10

      Facebook varoittaa sijoittajia: Panemme miljardeja syrjään, koska datankäytöstä on tulossa jättisakot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vatsa oireilee, mieli on äreä ja elämä pelkkää pinnistelyä – Oravanpyörä ajaa ihmisen tuhoisaan ylivireystilaan, ja näin se katkaistaan

      Tilaajille
    2. 2

      Keskusta on historiansa syvimmässä kriisissä – eikä puolueen suosituinta poliitikkoa haluttu pelastamaan puoluetta ahdingosta

    3. 3

      Unkarilaisesta opetusmenetelmästä tuli matematiikanopettajille lähes kultti, ja nyt vanhempia ahdistaa – Testaa, osaisitko itse alakoulun läksyjä

      Tilaajille
    4. 4

      Tällainen on Linnanmäen yli kymmenen miljoonaa euroa maksanut uusi vuoristorata

    5. 5

      ”Palvelijanhuoneella on uusi elämä” – Varakkaat ikäihmiset varautuvat pahimpaan ja se näkyy jo Helsingin asuntomarkkinoilla, väittää kiinteistönvälittäjä

    6. 6

      Kesken partioinnin torkahteleva hevonen valittiin Helsingin poliisilaitoksen kuukauden työntekijäksi

    7. 7

      Espoo sulki arkkitehtonisesti arvokkaan koulun ja jätti sen vuosikausiksi tyhjilleen: Nyt rappio on häkellyttävää

    8. 8

      Hotelliravintola Platta avasi Pasilassa – Pihvi oli syömäkelvottoman raaka ja perusasiat muutenkin hukassa

    9. 9

      Salainen kikka salille – Puolitoistakertainen toisto parantaa leuanveto- ja penkkipunnerrustulosta

    10. 10

      Uimahalli ymmällään: Jäisestä vedestä valittavat lapsiperheet pakenevat muualle, vaikka ”lämpötiloissa ei ole muutettu yhtään mitään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    5. 5

      ”Epämiellyttäviä tapauksia on ollut” – Kristina, 22, myy nettiseksiä suomalaistenkin suosimalla sivustolla

      Tilaajille
    6. 6

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    7. 7

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    8. 8

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    9. 9

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    10. 10

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    11. Näytä lisää