Kulttuuri    |   Oskari Onnisen kommentti

Rumban kuoliniskua osattiin odottaa, ja menetys popjournalismille on suuri

Suoratoistopalvelu Spotify mullisti musiikinkuuntelun ja samalla popkritiikin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Keskiviik­kona uutisoitu Rumban printti­lehden lopettami­nen ei ollut yllätys, mutta se sisältää huolestuttavia signaaleja.

”Rakas Rumban avustaja, tuon ikäviä uutisia”, luki tänään kello 11.46 Rumban päätoimittajalta Jukka Hätiseltä vastaanottamassani sähköpostissa.

14 minuuttia myöhemmin kustantaja Pop Media lähetti tiedotteen, että vuodesta 1983 ilmestyneen Rumba-lehden viimeinen numero ilmestyy toukokuussa.

Rumban alasajosta oli puhuttu suunnilleen niin kauan kuin ehdin kirjoittaa lehteen, hieman yli kymmenen vuoden ajan. Olin aloittaessani 17-vuotias abiturientti. Rumban ansiosta keksin, että haluan toimittajaksi. (Tämä lähtökohta kannattaa pitää mielessä tätä tekstiä lukiessa.)

Ensin lehden ilmestymismäärä harveni. Noin joka toinen viikko ilmestynyt lehti muuttui noin joka kolmas viikko ilmestyväksi. Sitten noin kuukausittaiseksi aikakauslehdeksi. Lopunajat Rumba ilmestyi neljä kertaa vuodessa.

Me avustajat saimme odottaa joka vuosi viestiä piuhojen irti vetämisestä. Sitä ei tullut.

Vielä aloittaessani Rumban kanteen pääsemisellä oli suomalaisille yhtyeille statusarvo. Samoin sillä, jos levystä julkaistiin kehuva saati hehkuttava arvio.

Murros oli kuitenkin juuri alkamassa.

Saman kymmenen vuoden aikana Spotifysta ja muista suoratoistopalveluista on tullut arkea. Kun kukaan ei enää osta levyjä suositusten perusteella ja kuulematta, musiikkimedian portinvartijarooli on muuttunut analysoijan rooliksi. Tähän ilmestymissykliltään harvempi printtilehti kuten Rumba on sopinut oikeinkin hyvin.

Viimeisen parin vuoden ajan Rumba oli kuitenkin hyvin lähellä sellaista julkaisua, jonka itse soisin suomenkielisen musiikkilehden nykyaikana olevan. (Muistutan jälleen taustastani.) Rock-lehdestä on tullut pop-lehti. Suunnankäännös on samanlainen kuin yhdysvaltalaisessa musiikkimediassa, jossa Beyoncé ja Kanye West ovat jo pitkään olleet painoarvoltaan eri sfääreissä yhdenkään indiebändin kanssa.

Pop Median tiedotteen mukaan Rumba jatkaa toimintaansa verkossa. Se on kuitenkin aivan eri asia.

Jo vuosia tilanne on ollut se, että painettuun Rumbaan kirjoittavat viitsivät koskea tiedoteuutisia maksimivauhdilla suoltavaan verkkosivuun juuri ja juuri tikulla.

Tyypillisempi kokemus on ollut selitellä, että siellä eri tyypit tekevät eri lähtökohdista, mutta printti on yhä ihan järkevä tuote, lukekaapa vaikka!

Vielä, kun sen olisi löytänyt jostain. Jo vuosien ajan kuului satunnaista ihmettelyä, miksei Rumbaa löydä kaupoista tai R-kioskeilta. Avustajat jupisivat jatkuvasti, kuinka lehti ei kiinnosta talon sisällä juuri lainkaan. Rumban lisäksi Pop Media kustantaa Episodia, Soundia ja Infrernoa.

Loppuessaan Rumba on Pop Median mukaan kannattamaton. Väite on paljon kertova signaali siitä, miten suomalainen kulttuurilehdistö pärjää ”muuttuvassa toimintaympäristössä”.

Toimintaympäristön varsinainen ”muutos” on se, kuinka suomenkielisen kulttuurijournalismin hyvinvoinnissa on jatkossa alati enemmän kyse sitä julkaisevien tahojen kulttuuritahdosta.

10 vuoden kuluessa Suosikki, Rytmi ja Sue ovat laittaneet näppäimistöt naulaan. Varsinaisesta pop- ja rocklehdistöstä on enää jäljellä Pop Median omistama Soundi.

Jatkossa suomen kielellä kirjoitettu popjournalismi on merkittävissä määrin Soundin lisäksi Helsingin Sanomien, Ylen ja satunnaisten aikakauslehtien varassa.

Suomen kulttuurilehtikenttä on pysynyt kohtalaisen vireänä yksin siitä syystä, että sitä tuetaan. Taiteen keskustoimikunta on myöntänyt apurahoja taustayhdistyksille. Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa kulttuurilehtitukea.

Kiitos tukien, Suomessa todennäköisesti pystyisi yhä tekemään uutta pop-musiikkia käsittelevää, nimellisiä palkkioita maksavaa aikakauslehteä ja pysymään suunnilleen omillaan.

Sen sijaan musikkimedian pyörittäminen bisneslähtökohdista näkyy olevan globaalillakin tasolla vaikeaa.

Viime aikoina on huhuttu siitä, aikooko Condé Nast -mediajätin suojissa toimiva Pitchfork-verkkosivu – nykymusiikkimedioista suurin ja kaunein – kenties nostaa maksumuurin. Joka tapauksessa senkin julkaisemien juttujen määrä on silmin nähden vähentynyt.

Rumban alasajo on jälleen yksi merkki siitä, miten hankala yhdistelmä Suomen kokoisella kielialueella ja nykyisessä, digitalisoituvassa mediailmastossa kulttuurijournalismi ja voitontavoittelu ovat – pyörivät lehdet kuinka vähällä tahansa.

Mittakaavaa saa sillä, että vuonna 2018 Rumba sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä kulttuurilehtitukea 12 000 euroa. Se on karkeasti arvioituna lehden koko vuoden avustajabudjetti.

Kaksi viikkoa sitten Rumballe myönnettiin vastaava tuki myös tälle vuodelle. Enää 12 000 eurolla sai kaksi numeroa.

Rumban palkkiotaso ei poikennut muista kulttuurilehdistä. Vuokria niillä ei makseltu. Raha ilahdutti korkeintaan opiskeluvuosina tavalla, jolla muutama ylimääräinen satanen saattaa myös kodin ulkopuolisesta elämästä kiinnostunutta opiskelijaa ilahduttaa. Entisen toimituspäällikön lentävä lause oli, ettei hän ”googlaa näillä liksoilla”.

Paljon enemmän oli kyse muista asioista. Siitä, että popmusiikki oli jotain erityisen tärkeää. Siitä, että lehden avustajakunnasta löytyi uusia ystäviä, jotka suhtautuivat samoihin asioihin samalla tavalla vakavasti.

Tilanne on ollut samansorttinen aina.

Silti 36 vuoden aikana Rumballe ehti kasaantua maine toimittajakouluna ja ponnahduslautana. Tunnettuja Rumba-taustaisia on koko liuta, moni heistä 1980-lukulaista pienlehtisukupolvea: Pekka Haavisto, Heidi Hautala, Arto Nyberg. Seuraavaan Rumba-sukupolveen kuuluivat esimerkiksi Laura Friman ja edesmennyt Perttu Häkkinen.

Huomattavasti, jopa kummallisen paljon, on niitä kaltaisiani, joiden toimittajanuran alkusysäyksiin kuului jalan saaminen juuri Rumban oven väliin.

Skaala ulottuu Iltalehden politiikantoimittajasta Tommi Parkkosesta Ylioppilaslehden nykyiseen päätoimittajaan Susanne Salmeen. Helsingin Sanomissa työskentelee tälläkin hetkellä useita toimittajia, joilla on enemmän tai vähemmän Rumba-historiaa.

Aloittaessani Rumbassa olin järjettömän nuori, mutta lehteä läheltä seuranneena olen kymmenen vuoden aikana havainnut heikon signaalin. Rumban painoarvo tietenkin väheni viimeisen 10 vuoden aikana. Välillä lehdellä oli parempi, välillä tylsempi vaihe.

Vaikka Rumballa oli maine ”ponnahduslautana” ja siihen pääsi kirjoittamaan lähes olemattoman matalalla kynnyksellä, Ylioppilaslehden Salmen lisäksi itseäni nuoremmat avustajat ovat olleet tällä vuosikymmenellä hyvin harvassa.

Se kertoo toisaalta siitä, kuinka pop-musiikkinörtteilyn asema identiteetin määrittäjänä on nuoremmille sukupolville erilainen ja vähäisempi kuin se vielä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa syntyneille oli. Mutta samalla tavalla se tuntuu signaalilta siitä, kuinka toimittajantyö on nuorten keskuudessa kadottanut merkittävän osan siitä coolista, jota sillä vielä joskus oli.

Itsekin muistan, kuinka joskus vanhemmat Rumba-kollegat rohkaisivat öisinä tunteina nuorta, juuri toimittajakouluun päässyttä avustajaa, että kyllä sinusta vielä tulee joskus Rumban päätoimittaja.

Siitä haaveesta älysin onneksi luopua jo vuosia sitten tajutessani, että todennäköisempää on kirjoittaa lehdelle nekrologi ennemmin tai myöhemmin.

Oikaisu kello 18.39: Artikkelissa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti Jukka Hätisen olevan Rumban vt. päätoimittaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinki vartioi tyhjää puutaloa yötä päivää Kumpulassa – Operaation hinta jopa 60 000 euroa kuukaudessa, arvioi turvallisuusalan yritys

    2. 2

      Kartta näyttää, miltä Helsingin alueilta sijoittajat himoitsevat asuntoja

    3. 3

      Nuohous vapautuu ja markkinoille on jo tulossa yritys, joka viranomaisten mukaan kaupittelee remontteja lainvastaisesti

    4. 4

      Helsingin eteläiseen kärkeen suunnitellaan koteja yli 7 000 ihmiselle – Tie pois vie tuskaisen ruuhkasumpun kautta

    5. 5

      Kun lapsi raivoaa, vanhemman tehtävä ei ole ratkaista asiaa – on tärkeämmän oppitunnin aika

      Tilaajille
    6. 6

      Jatkuva hyvä päivä saattaa olla merkki toksisesta positiivisuudesta

    7. 7

      Lapsen raiskauksesta tuomittu selvisi ehdollisella tuomiolla, koska vankila olisi haitannut miehen ”sosiaalista selviytymistä”

      Tilaajille
    8. 8

      Yksi katse muistuttaa toivon heittäneestä lama-Suomesta – Iltalypsyn karjakko kertoo, miten syntyi armoton satiiriohjelma, jota ei enää voisi tehdä

      Tilaajille
    9. 9

      Roskiin hukkuva Moskova vie jätteensä satojen kilo­metrien päähän: ”Vaikka olen itse ollut miliisinä, yllätyin, millaista korruptiota tässä on”

      Tilaajille
    10. 10

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    2. 2

      En pystynyt keskittymään, ja kaikki ylimääräinen aika oli maailmasta kadonnut. Löysin tähän syypään luikertelemasta sänkyni takaa.

    3. 3

      Kartta näyttää, miten ylivoimaisesti yksi automerkki on valloittanut Helsingin seudun

      Tilaajille
    4. 4

      Sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön

    5. 5

      Maailman ehkä harvinaisin muumimuki tulee myyntiin huhtikuussa huutokaupassa Turengissa

    6. 6

      Harvinainen möhkäkala ajautui rantaan Australiassa, jopa tuhat­kiloiseksi kasvavaa eläintä luultiin ensin laivan hylyksi

    7. 7

      Helsinkiläis­naisen patjan alta löytyi testamentti, joka käynnisti sotkuisen riidan: Korkein oikeus jätti rahoja vaatineet hyvän­tekeväisyys­järjestöt nuolemaan näppejään

    8. 8

      Legendaarinen Roudasta rospuuttoon -sketsi ei olisi syntynyt ilman Petteri Summasen omaa tragediaa: ”Lapsuuteni oli turvallinen ja ihana, ja yhtäkkiä se loppui”

      Tilaajille
    9. 9

      Tutkijat: Maapallon lähin naapuriplaneetta onkin Merkurius

    10. 10

      20 vuotta sitten The Matrix muutti tapaamme katsoa elokuvaa – Nyt feminismiä vihaava äärioikeisto käyttää sitä hyväkseen tavalla, jota tekijät eivät koskaan olisi uskoneet mahdolliseksi

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lars Kihlström halusi uskoa hyvää isästä, mutta lopulta hän itki – Suomalaisen SS-miehen päiväkirjasta löytyi lause, joka kyseenalaistaa historian­kirjoituksen

      Tilaajille
    2. 2

      Kuvilleni saa nauraa, sanoo Iiu Susiraja, mutta hiljenee kun katselee lukioaikaista valokuvaa itsestään

    3. 3

      Uuden-Seelannin terrori-iskusta epäilty sai murhasyytteen, ainakin 50 ihmistä kuollut

    4. 4

      Kun Siskonpedistä tuttu Niina Lahtinen vei yksivuotiaansa päiväkotiin, vanhempainiltaan kutsuttiin psykologi paikalle: ”Vastuu ja syyllistäminen lankeavat lähinnä naisille”

      Tilaajille
    5. 5

      Missä on nainen, joka hyppäsi takaisin autoonsa ja hylkäsi pyöräilijän kuolemaan suojatielle? Vantaan poliisilta on loppumassa keinot poikkeuksellisen yliajotragedian selvittämisessä

      Tilaajille
    6. 6

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    7. 7

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    8. 8

      Jussi Halla-aho ei ole muuttunut, mutta hän on oivaltanut jotain

    9. 9

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Suurin osa ihmisistä ei tajua, mistä siinä puhutaan” – Satumaa-tango täyttää 20 vuotta ja nyt Maija Vilkkumaa kertoo, miksi biisi saattoi sanoittaa perussuomalaisten nousun

      Tilaajille
    11. Näytä lisää