Kulttuuri    |   HS-analyysi

Mitä Nelosen aluevaltaus musiikkibisneksessä tarkoittaa? Rockfest-kaupan jälkeen yhtiöllä on jo 29 festivaalia, tv- ja radiokanavia sekä levybisnestä

Muusikoiden ja musiikintekijöiden edustajat pelkäävät huonoja sopimuksia ja tarjonnan köyhtymistä. Nelosen Kari Laakso sanoo, että mikään uhkakuva ei ole toteutunut.

Sanoma-konserniin kuuluva Nelonen Media Live osti perjantaina Hyvinkään Rockfestin liiketoiminnan WKND Festival Oy:ltä ja Bushman Capitalilta ja vahvisti asemiaan Suomen suurimpana festivaalijärjestäjänä.

Vuodesta 2017 järjestetty ja Suomen suurimmaksi rock- ja metallimusiikkiin keskittyväksi tapahtumaksi mainittu Rockfest tuo tänä kesänä maahan esimerkiksi Kiss-yhtyeen, Def Leppardin ja Slipknotin. Paikalle odotetaan 60 000 kävijää.

”Uskomme, että voimme kasvattaa Rockfestiä entisestään”, kommentoi Nelonen Median liiketoimintajohtaja Kari Laakso.

”Rockfest-kauppa toteuttaa Sanoma Media Finlandin kasvustrategiaa ja täydentää hienosti festaritarjontaamme. Viihde on liiketoiminnassamme tärkeä painopistealue”, Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta täydentää yhtiön tiedotteessa.

Liiketoimintakaupassa kyse on vain liiketoiminnasta, ei esimerkiksi myyjäosapuolen osakkeista. Myyjän mahdolliset velat ja vastuut jäävät myyjälle.

”Olemme tyytyväisiä siihen, että Rockfestille löytyi uusi omistaja”, kommentoi tapahtuman perustajiin kuuluva Hardi Loog tiedotteessa.

Wknd Festival Oy:n saamista maksuhäiriöilmoituksista kirjoitti marraskuussa esimerkiksi Kauppalehti.

”Kaikki maksuhäiriöt on hoidettu”, sanoo Rockfestin ja WKND Festival Oy:n tiedottaja Tomi Lindblom HS:lle.


Kauppa on jatkoa Nelonen Median voimakkaalle kasvulle festivaalijärjestäjänä.

Nelonen Media osti vuosi sitten enemmistöosuuden Suomen suurimpiin tapahtumajärjestäjiin kuuluvasta N.C.D. Productionista ja sai näin osuudet yhtiön 27 festivaaliin, joista tunnetuimpia ovat Suomipop-festivaalit, Iskelmäfestivaali, Tammerfest, Himos juhannus ja Raumanmeren juhannus. Kesäkuussa Nelonen medialle ostettiin myös noin 25 000 kävijän Tikkurila Festival.

Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2017 yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Näitä tapahtumia pyörittää nyt Nelonen Media Live Oy, josta Sanoma omistaa 60 prosenttia.

Rockfest-kauppa vahvistaa Nelonen Media Liven asemaa entisestään. Festivaalimarkkinat ovat kuitenkin pirstoutuneet, joten Kilpailu - ja kuluttajavirasto ei nähnyt N.C.D.-kaupassa ja 27 festivaalin ostamisessa ongelmia.

”Festivaaleja on Suomessa varsin paljon. N.C.D:lla oli kokonaisuudessaan 5–10 prosentin osuus kaikista musiikkitapahtumamarkkinoista”, kertoo Kilpailu - ja kuluttajaviraston apulaisjohtaja Sanna Syrjälä.

Tämä suhdeluku ei uudesta kaupasta juuri muutu.

Vertailun vuoksi taidepitoisemmat ja usein julkiseenkin tukeen nojautuvat Finland Festivals ry:n festivaalit Savonlinnan oopperajuhlista Turun musiikkijuhliin ovat liikevaihdoltaan yhteensä 46 miljoonaa euroa ja suurin yksittäinen kaupallinen konserttijärjestäjä on yhä Live Nation Finland, jonka liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa – siis kaksi kertaa enemmän kuin Nelosen N.C.D. -kaupassa ostama liikevaihto.

Live Nation Finlandin toimitusjohtaja Nina Carstén suhtautuu tyynesti Nelosen tuloon festivaalibisnekseen.

”Festivaalibisnes on oleellinen ja tärkeä, mutta edustamme niin monia kotimaisia artisteja ja välitämme myös ulkomaisia esiintyjiä festivaaleille, että näemme Nelonen Media Liven yhteistyökumppanina, emme kilpailijana.”

Live Nation Finland osti helmikuussa tamperelaista hiphop-festivaalia Blockfestiä järjestävästä K2 Entertainmentista osuuden, mutta tämä oli Castrénin mukaan poikkeus.

”Muita festivaaleihin liittyviä ostosuunnitelmia ei ole.”

Nelosen kasvava rooli musiikkibisneksessä on herättänyt myös arvostelua.

Iltalehti meni arviossaan jopa niin pitkälle, että se kysyi, onko Suomeen syntymässä uusi ”musiikkihirviö”.

Nelonen Median Kari Laakso kirjoitti tiedotteessa, että Iltalehden teksti sisälsi kärjistyksiä, aiheettomia uhkakuvia ja mittakaavavirheitä.

”Festivaalikaupoistamme on jo vuosi ja Kaiku Entertainment -osuuden ostosta neljä kuukautta, eivätkä mitkään uhkakuvat ole toteutuneet”, Nelonen median liiketoimintajohtaja Kari Laakso muistuttaa nyt HS:lle.

Laakso sanoo, että tapahtumat ovat kasvaneet ja niiden määrä on lisääntynyt.

”Kuluttajat ovat tyytyväisiä. Olemme jo todistaneet olevamme kiistatta positiivinen yhteistyökumppani kaikille alan toimijoille.”


Onko näin? Nelosen kilpailijan ja levy-yhtiöiden markkinajohtajan eli Universal Music Finlandin toimitusjohtaja Kimmo Valtanen näkee yhä potentiaalisen huolenaiheen siinä, että Nelonen Media osti viime vuonna osuuden myös Kaiku Entertanimentin levy-yhtiö- ja kustannustoiminnasta.

”Tilanne synnyttää ainakin mahdollisuuden soittaa omissa radioissaan pääsääntöisesti itse omistamiaan sisältöjä, nostaa televisiossa esille enimmäkseen omia artistejaan ja miehittää näillä sen jälkeen myös omat festivaalinsa, maksaen artisteille haluamansa hinnan ja ottaen kaikesta oman komissionsa. Sekä me että koko ala haluamme toki uskoa, että näin ei muiden artistien kustannuksella tapahdu ja että toiminta olisi kaikin puolin läpinäkyvää ja tarkastelun kestävää”, Valtanen sanoo.

Myös Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen kommentoi asiaa helmikuussa tiedotteessa.

”Kun valta keskittyy yhteen paikkaan, on aina vaarana, että sitä aletaan käyttää väärin hyväksi”, Vänttinen kommentoi.

”Yksittäisen artistin kannalta yhteistyö Nelosen kanssa voi olla erittäin hyödyllistä, mutta suuressa kuvassa vaarana on se, että yhä kapeampi osa artisteista ja muusikoista pääsee ylipäätään esittäytymään yleisölle. Musiikkialan tulisi sitoutua alan edistämiseen niin, että yleisölle tarjotaan jatkossakin mahdollisimman monimuotoista musiikkia.”

Nelosen Laakso sanoo, että nimenomaan festivaalit saavat Nelonen Median etsimään uusia tähtiä.

”Jos olisi vain tv ja radio, terävin kärki voisi soida. Kun on festarit, niille tarvitaan jatkuvasti uusia esiintyjiä.”

Kokonaiskuvan saa vain tarkastelemalla Nelonen Median toiminnan mittakaavaa musiikkibisneksessä siivu siivulta ja erityisesti siivujen yhteisvaikutusta pohtien.

Festivaaleissa Nelonen Media Live on siis suurin järjestäjä, mutta hyvinkin 90 prosenttia Suomen festivaalikentästä on muussa omistuksessa.

Levy-yhtiöpuolella Nelonen Media on ainakin toistaiseksi pieni tekijä. Se osti joulukuussa osuuden Kaiku Entertainmentista, jonka liikevaihto oli vuonna 2017 miljoona euroa, kun suurimmat kilpailijat ovat yli 20 kertaa isompia.


Kaiku Entertainment koostuu kahdesta levymerkistä, Kaiku Recordingsista ja Rähinä Recordsista sekä Kaiku Songs -kustantamosta. Kaiun suurimpia artisteja ovat Maija Vilkkumaa, Juha Tapio, Laura Voutilainen ja Elastinen. Lisäksi Kaiku Songs -kustantamolla on sopimuksia joidenkin menestyvien lauluntekijöiden ja tuottajien kuten Jurekin ja Redraman kanssa.

Kokonaistilanne ei levy-yhtiöpuolella juuri muutu. Yli 90 prosenttia markkinaosuudesta pysyy kolmella suurella eli Universalilla, Sonylla ja Warnerilla.


Suosiiko Nelonen Media Live festivaaleillaan erityisesti Kaiku Entertainmentin artisteja, koska sillä on osuus Kaiun omistajuudesta?

”Ei suosi”, Laakso vastaa ja muistuttaa, että Kaiku-kaupassa ostetun osaomistuksen arvo on vain yksi kolmaskymmenesosa festivaalien liikevaihdosta.

”Kesän festivaalibuukkaukset on tehty ja julkaistu. Ne sisältävät yli 420 keikkaslottia, joista suunnilleen 95 prosenttia on muiden levy-yhtiöiden artisteja. Kaiun artisteista kesän festareilla esiintyvät Juha Tapio, Maija Vilkkumaa, Laura Voutilainen ja Elastinen. On selvää, että he ovat paikkansa ansainneet nimenomaan suosionsa ja musiikkinsa ansiosta.”


Radiokanavia tarkastellessa Nelonen Media on kolmanneksi suurin tekijä Yleisradion ja saksalaisen Bauer Median jälkeen.


Kanavista Yle Radio Suomi on ylivoimaisesti kuunnelluin. Kaupallisista kanavista ykkönen on Bauerin Radio Nova 10 prosentin kanavaosuudella ja seuraavina tulevat Nelosen Radio Suomipop (kanavaosuus 7 prosenttia ) ja Radio Rock (kanavaosuus 5 prosenttia). Molemmilla on myös pienempiä 1–5 prosentin kuunteluosuuden kanavia.

Aikooko Nelonen Media suosia Kaiun artisteja radiokanavillaan?

”Kaiun artistien pitää täyttää kuuntelijatutkimuksissa samat edellytykset kuin muidenkin artistien. Ei Kaiun vuoksi lähdetä vaarantamaan yhtiön liikevaihtoa parikymmentä kertaa suurempaa radiotoimintaamme”, Laakso muistuttaa.

Yksi asia voi kuitenkin johtaa toiseen, jos edellytykset täyttyvät.

”Oman yhtiön artisteilla tiedämme sisällön, kuuntelijatutkimusten tulokset ja julkaisuaikataulut aikaisemmin. Tulosten pohjalta voimme miettiä radiosoittoa, tv-esiintymisiä ja festivaaleja mikäli siis yleisö näin meille kertoo. Tätä samaa teemme muidenkin yhtiöiden artistien uusien tuotteiden kanssa.”

On myös toisenlaisia väitteitä. Mikael Gabriel syytti marraskuussa 2017 Nelonen Mediaa siitä, että se boikotoi artistin musiikkia radiokanavillaan. Syy oli Gabrielin mukaan se, että hän päätti mennä Vain elämää -menestyksensä jälkeen tuomariksi MTV3:n X Factor -ohjelmaan Neloselta esitettävän The Voice of Finlandin sijaan.

Nelonen Median musiikkipäällikkö Mikko Koivusipilä perusteli silloin soittamatta jättämistä kuulijatutkimuksilla. Niissä Mikael Gabrielin uudet kappaleet eivät tuolloin olleet menestyneet. Keskustelu jatkui vielä HS:n kuukausiliitteen helmikuun 2019 kansijutussa Mikael Gabrielista.

”Vieläkö me puhumme Mikael Gabrielista”, Laakso huokaa. ”Jos tehdään yhteistyötä artistin kanssa, niin voidaan tehdä isoja kokonaisuuksia. Jos ei tehdä mitään erityistä yhteistyötä, soitto perustuu siihen, mitä kuuntelijatutkimukset sanovat.”

Koskeeko kuuntelijatutkimusten noudattaminen myös muutamia asiantuntija-musiikkitoimittajianne, kuten Radio Rockin Jone Nikulaa, Jussi 69:ää tai Klaus Flamingia?

”Ei missään nimessä eikä heidän pidä edes ajatella, mille yhtiölle mikäkin artisti levyttää! Rock on intohimoja herättävää musiikkia, jossa kuuntelijat vaativat syvää tietämystä. Sitten on toisenlaisia kanavia, joissa ei ole musiikkijournalismia. Loopin yleisö ei vaadi sitä, vaan suurimpia hittejä. Ja Radio Suomipop taas tavoittaa suuren yleisön viihdyttävillä ja hauskoilla lähetyksillä, joilla soivat sen hetken suurimmat kotimaiset kappaleet. Jokaisella radiokanavalla on omat segmenttinsä, jotka poikkeavat toisistaan.”

Televisiossa Yleisradio jyrää myös ylivoimaisesti, kuten myös oheinen taulukko kertoo. Toisena ja puolet pienempänä on MTV kanavineen ja kolmosena Nelonen Median kanavat.


Musiikkibisneksen kannalta on kuitenkin kiinnostavaa, että Nelonen on panostanut suomalaisiin sovelluksiin kansainvälisistä tv-formaateista. Se tuottaa Vain elämää-, The Voice of Finland- ja nykyisin myös Idols-sarjaa.

Vain elämää -sarja on ollut suuri uranedistäjä varsinkin formaattiin kuuluville ”rap-kiintiöartisteille”, joista viimeistään tämä ohjelma teki koko kansan räppäreitä. Cheek nousi jopa stadionluokkaan.

Täyttyvätkö seuraavat Vain elämää -kaudet kuitenkin Kaiku-kaupan myötä erityisesti Kaiun artisteilla ja täyttävätkö he Voice of Finland - ja Idols-tuomaristot?

”Se ei olisi järkevää”, Laakso muistuttaa. Sarjojen katsojamääräodotukset ovat niin suuret, että ne tarvitsevat vetovoimaisimman saatavilla olevan kokonaisuuden artisteista – heidän levymerkistään riippumatta.

Määrävää markkina-asemaa ei siis miltään segmentiltä löydy, mutta entä yhteisvaikutus?

Nelonen hakee eri toimijoiden yhteispelillä ”uudenlaista toimintamallia”, jossa ”radiokanavat, tv:n musaohjelmat, persoonat ja nyt myös entistä enemmän live-tapahtumat toimivat saumattomasti yhdessä”, kuten se jo vuosi sitten tiedotteessaan paljasti.

HS:lle Laakso jatkaa, että omistukset mahdollistavat ”artistikaarien” rakentamisen, mutta tätä tehdään muidenkin kuin oman pienen levy-yhtiöomistuksen artistien kanssa. Esimerkiksi hän mainitsee Apulannan, jolla on oma levy-yhtiönsä, mutta jonka helmikuisia areenakeikkoja Nelonen Media oli mukana tuottamassa ja jonka kitaristi-laulaja Toni Wirtasta se käyttää Voice of Finland -tuomaristossa.

”Artistikaarien rakentajana” Nelonen lähestyy esimerkiksi Warner Music Finlandia, jolla on levy-yhtiön ja kustantamon lisäksi artistien konserttitoimintaa Warner Music Liven kautta. Artistikaaria luo myös Yleisradio, joka on suurin musiikkiohjelmien tuottaja ja jonka merkitys on erityisen suuri klassisessa musiikissa.

Esimerkiksi Kaija Saariahon ja Magnus Lindbergin tie klassisen nykymusiikin kansainväliselle huipulle johtui myös siitä, että Yleisradio on sekä tilannut että esittänyt heidän musiikkiaan alusta asti. Yleisradion esitykset sen oman Radion sinfoniaorkesterin konserteista ja nauhoituksista korostavat myös RSO:n kapellimestari- ja solistivalintojen merkitystä artistien urakaarien rakennuksessa. RSO:n levytkin ovat myyneet maailmanlaajuisesti yhteensä satojatuhansia kappaleita – ja Osmo Vänskän johtamat Sinfonia Lahden levyt ruotsalaiselle BIS-yhtiölle myivät jo kymmenen vuotta sitten yhteensä yli miljoona kappaletta – millä on merkitystä orkesterien ja ylikapellimestarien urakaarille.

Sellaista vaikuttavuutta Nelonen Media ei hevin voi kotimaisella viihdemusiikkistrategiallaan saavuttaa.

Jääkö uhkakuvia jäljelle? Onko artistisopimuksissa velvoite esiintyä Nelonen Media Liven omistamilla festivaaleilla? ”Ei ole”, Laakso sanoo.

Pitääkö Kaiku Entertainmentin soveltaa toimintansa Nelosen vaatimuksiin?

”Levy-yhtiöt ja kustannusyhtiö valvovat artistien etuja, kuten tähänkin asti. Ei meillä ole mitään aikeita alkaa optimoida liiketoimintoja tässä kohtaa.”

Oman huolensa tuo sekin, että maanantaina säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja kustantajia edustava Teosto uusii asiakassopimuksensa käytyään asiasta keskusteluja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa.

Uudistus koskee oikeudenhaltija-asiakkaiden mahdollisuutta siirtää jatkossa yksittäistä tai useampaa teosta koskeva varallisuusoikeus Teostolta kolmannelle osapuolelle. Vaarana on, että kolmas osapuoli ryhtyy vaatimaan tätä ehtona yhteistyön syvenemiselle.

”Teosto- tai kustantamotuotot ovat vain pieni osa Nelonen Median kokonaisliikevaihdosta. Haluamme varmistaa, että radio- tv- ja festivaalituotteet ovat mahdollisimman hyviä, eikä ole mitään järkeä tehdä osaoptimointia pienemmän tekijän mukaan”, Laakso vastaa.

Säveltäjiä, sanoittajia ja sovittajia edustavan Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen sanoo, että Sanoma-konserni alkaa olla musiikkibisneksessä jo niin iso ja houkutteleva ekosysteemi, että se sellaisenaan voi riittää musiikintekijälle ja olisi monelle jopa ”unelmien täyttymys”.

”On nähtävä metsä puilta, festarit ovat vain yksi osa tätä kokonaisuutta. Kun Kilpailu- ja kuluttajaviraston vaatimat muutokset Teoston asiakassopimuksiinkin tuntuvat kuin Sanomalle räätälöidyiltä ja heikentävät musiikintekijöiden kollektiivista neuvotteluasemaa, uhkakuvat ovat ilmeiset. Yksittäinen musiikintekijä voi jäädä liian heikkoon neuvotteluasemaan tällaisen ison viihdealan ekosysteemin edustajien kanssa. Nähtäväksi jää, hyödyntääkö Sanoma uutta tilannetta ja asettaako se musiikintekijät pakottaviin neuvottelutilanteisiin”, Toivonen sanoo.

Suomen musiikintekijöiden varapuheenjohtajan Markus Nordenstrengin mielestä bisneksen keskittyminen jättifirmoille, kuten Universalille, Sonylle ja Warnerille, oli iso ongelma jo ennen Nelonen Median nousua hänen mukaansa neljänneksi suureksi musiikkimahdiksi – tai viidenneksi, kun suurin musiikinvälittäjä eli Yleisradio muistetaan pitää mukana.

Uuden tekijän nousu voisi lisätä moniarvoisuutta, mutta Nordenstreng pelkää päinvastaista kehitystä.

”Nelonen on ollut osaltaan suomalaisen musiikkibisneksen polarisaation veturina. Se tarkoittaa supistetumpia soittolistoja yhä harvemmilta koko kansan artisteilta.”

Laakson mielestä taas festivaalien vuoksi tehtävä uusien kykyjen etsintä voi kasvattaa ja monipuolistaa koko alaa – ja siis soittolistojakin.

Miltä strategia näyttää bisnesmielessä tutkijan silmin? Vastauksen antaa digitaalisesta musiikkiteollisuudestakin kirjoittanut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n johtava tutkija Timo Seppälä.

”Tämä toteuttaa varsin pitkälle digitaalisten alustoiden liiketoimintatapaa, jossa yksi toimija yhdistää sisällön eri näkökulmista. Se on myös kilpailutekninen vastaus globaaleille alustoille”, hän sanoo.

Konkreettisesti se tarkoittaa tätä: ”Youtubesta voi katsoa tiettyjä asioita, Spotifystä kuunnella tiettyä musiikkia, samoin Apple Musicista ja vastaavista palveluista. Tässä haetaan sitä, että kuluttaja saisi samalta toimijalta entistä suuremman kirjon yhteensopivia palveluja”, Seppälä näkee.

Samasta paikasta kuluttaja ei niitä kuitenkaan vielä saa: festivaaleille pitää mennä ja radiokanavia pitää vaihtaa.

”Se on seuraava askel, että samasta paikasta voi helposti seurata kaikkea, mitä toimija tuottaa. Ja myös tietyin sopimuksin kilpailijoiden sisältöjä.”

Journalistiikan professori Mikko Villi Jyväskylän yliopistosta ei ole yllättynyt mediatalojen laajentumisesta musiikkiteollisuuteen.

”Yhdysvalloissa esimerkiksi tapahtumien järjestäminen alkaa olla joillekin mediataloille jo merkittävä liiketoiminta-alue. Kun oma perusliiketoiminta ei enää juuri kasva, liikevoittoja pitää hakea muualta. Tapahtumissa mediatalot pääsevät myös kontaktiin lukijoiden kanssa, mikä voi myös vahvistaa perusliiketoimintaa.”

Villin mukaan Nelonen Median omistavan Sanoman tilanteessa on riski ristiinpromootioon: siihen, että oman talon tuotteita puffataan ristiin omissa kanavissa.

Jos toimitukset eivät säilyttäisi itsenäisyyttään, ja omistajataho päästettäisiin tietoisesti tai alitajuisesti vaikuttamaan journalistisiin ratkaisuihin, tämä voisi tarkoittaa, että Sanoman omistamissa mediatuotteissa esimerkiksi esiteltäisiin erityisen myönteiseen sävyyn Neloselle tärkeiden artistien levyjä ja festivaaliesiintymisiä.

Villi muistuttaa, että samankin emokonsernin liiketoimintayksikköjen tuotteita saa tietysti käsitellä. Olennaista on läpinäkyvyys.

”Sitä ei saa salailla, että tässä puhutaan nyt konsernin tuotteesta”, Villi sanoo.

Tämän vuoksi HS:n toimitus noudattaa vanhaa käytäntöä. Se panee myös tämän jutun perään muistutuksen siitä, että Nelonen Media ja Helsingin Sanomat kuuluvat itsenäisinä yksikköinä Sanoman omistukseen. Lukija voi näin itse arvioida, vaikuttaako asia jotenkin Helsingin Sanomien journalismiin.

Voi se vaikuttaakin. Linja voi kuitenkin olla kauppaa edeltänyttä tilannetta pidättyvämpi ja tiukempi. Tätä esimerkiksi WSOY:n johto epäili kaikki ne vuodet, jolloin HS ja WSOY kuuluivat kumpikin silloiseen SanomaWSOY-konserniin.

Silloin HS:n kirjallisuustoimittajat pitivät tarkkaa huolta siitä, että WSOY:n kirjojen käsittely ei muuttunut kaupan johdosta millään tavalla.

Sama haaste on nyt Sanoma-konsernin toimittajilla suhteessa Nelonen Median musiikki- ja viihdetuotantoon.

”Olennaista on, että käsittelemme kaikkien toimijoiden – niin oman yhtiön kuin ulkopuolistenkin – tekemisiä samoin journalistisin pelisäännöin. Se koskee yhtä lailla myönteisiä kuin kriittisiäkin huomioita jutuissamme”, sanoo HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi.

HS ja Nelonen Media ovat Sanoma-konsernin yksiköitä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Verottaja ajaa kansalaisia tekemään vero­ilmoitukset verkossa – muista nämä vinkit, niin saat satojen eurojen hyödyn

      Tilaajille
    2. 2

      Kun suomalainen menee netin porno­sivustolle, kameran päässä on ehkä pietarilainen Kristina, 22: ”En sanoisi, että tämä työ on elämäni tarkoitus”

      Tilaajille
    3. 3

      Ulkomaalaisten tohtorien koulutus maksaa Suomelle miljoonia euroja, mutta heistä ei osata pitää kiinni

    4. 4

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    5. 5

      Tosi miesten viimeinen taisto: Se pieni ero jyllää politiikassa, mutta ei ehkä kauan

    6. 6

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rock­maailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    7. 7

      Ben Zyskowicz ja Pihla Keto-Huovinen tapasivat 20 vuotta sitten yökerhossa – Nyt konkari kertoo aloittavalle kansan­edustajalle, miten eduskunnassa pärjää

    8. 8

      Painonhallinnassa muutosten aikaan­saanti vaatii syömisen psykologian ymmärtämistä

    9. 9

      Uusperheissä muutetaan liian nopeasti yhteen, sanoo asian­tuntija – HS etsi neuvot yleisimpiin uusperheiden ongelma­tilanteisiin

      Tilaajille
    10. 10

      Jukka Halmeen maailma romahti IFK:n pudottua liigasta, ja viime talvena tuli taas tyrmäävä taka­isku, kun Stadin kingin kaveri­porukka kaikkosi kopista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    5. 5

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    7. 7

      ”Olen onnellinen Jussin puolesta” – Rock­maailman hylkäämä Kari Peitsamo puhuu ihailemastaan Jussi Halla-ahosta, näyttää uuden kotinsa, ja kaiken sanottuaan puhkeaa itkuun

      Tilaajille
    8. 8

      Sri Lankan hallituksen mukaan pommi-iskujen taustalla saattoi olla ”ulkomainen verkosto” – Tanskalaislehden mukaan Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli iskussa

    9. 9

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    10. 10

      Poliisi on löytänyt jälkiä ja verta melumuurin väliin kiilatusta autosta, joten pääsiäisen merkillisin liikenneonnettomuus voidaan vielä ratkaista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    3. 3

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    4. 4

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    5. 5

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    6. 6

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    7. 7

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    8. 8

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    9. 9

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    10. 10

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    11. Näytä lisää