Kulttuuri

Kekkosta inhonnut taiteilija Sigrid Schauman eli 101-vuotiaaksi ja jätti jälkeensä monet anekdootit: Tuore elämäkerta paljastaa, että yläluokkaan syntynyt Schauman kulki kovan tien taiteilijaksi

Äidin varhainen kuolema, Eugen-veljen itsemurha ja ainoan lapsen kuolema jättivät pysyvän jäljen kriitikko-taiteilijan elämään.

Kävelevä haamu. Sellaisena taiteilija Sigrid Schauman saatettiin helposti nähdä 1960-luvulla, kun hän hattu päässä kulki keppeineen Bulevardilla. Schauman oli erikoislaatuinen taiteilija, joka alkoi kukoistaa toden ­teolla vanhoilla päivillään ja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsäkin vasta 86-vuotiaana.

Sitä ennen hän oli myös ja ennen muuta vaikutusvaltainen ja pelättykin taidekriitikko, jonka kieli ei iän myötä ainakaan pehmentynyt. Anekdootteja riitti.

Camilla Granbacka on paneutunut kotimaassaan vähälle huomiolle jääneen taiteilijan pitkään elämään kauan.

”Kiinnostuin Schaumanista jo opiskeluaikoina”, Granbacka kertoo. ”Hänen pienet maalauksensa loistivat omaperäistä valoa, ja kun näin niitä 17 vuotta sitten Turun taidemuseossa, halusin yksinkertaisesti tietää enemmän taiteilijasta.”

Noita pieniä, valoa hehkuvia maalauksia tulee nyt pitkästä aikaa laajasti esille Gran­backan kuratoimassa näyttelyssä. 43 Schaumanin teosta sisältävä näyttely avautuu Villa Gyllenbergissä keskiviikkona. Teoksista 17 on lainattu yksityiskokoelmista eri puolilta Suomea. Osa niistä on nähty harvoin esillä. Taiteilija testamenttasi nimittäin jo 1950-luvun lopussa töitään ja myöhemmin koko omaisuutensa Åbo Akademin juristien säätiölle. Säätiö möi työt saman tien 1970-luvun lopulla.

Näyttelyn kanssa yhtä aikaa ilmestyy Granbackan kirjoittama kirja Schaumanista Liisa Kas­vion suomennoksena nimellä Taide ja tunteet, Sigrid Schaumanin elämä. Teos käy perusteellisesti läpi poikkeuksellisen taiteilijan kiehtovan elämän muun muassa tunteikkaan kirjeenvaihdon ja monien haastattelujen kautta. Schaumanin maalausten tunnusmerkki on valossa kylpevät maisemat ja ihmiskuvat.
Elämäkerta osuu hyvään ajankohtaan. Schaumanin aikalaisen ja kollegan Ellen Thesleffin (1869–1954) iso näyttely avautuu huhtikuussa Helsingin kaupungin taidemuseossa Hamissa, ja 1900-luvun alkukymmenet ovat muutenkin vahvasti esillä Helsingin taidemaailmassa, kiitos Ateneumin Kupka-näyttelyn ja Amos Rexin Magritten. Schaumaninkin opettajana toiminut Helene Schjerfbeck taas on näyttävästi esillä Lontoossa kesäkuusta lähtien, kun Royal Academy of Artsin näyttely avautuu.

”Sigrid Schauman eli laajan ja monivivahteisen elämän, johon mahtui paljon tragedioita. Silti hän pystyi kukoistamaan vanhana”, Granbacka sanoo. ”Halusin nähdä kokonaisuuden. Toivon, että hänen uransa merkitys avautuisi vihdoin Suomessa. Muualla Pohjoismaissa Sigrid Schauman oli hyvin arvostettu.”

Hän sai hyviä kritiikkejä jo varhain ryhmänäyttelyissä. Svenska Dagbladetin kriitikko rinnasti taiteilijan Cézanneen, kun hänen töitään oli esillä Prinssi Eugenin Waldemars­uddessa Tukholmassa vuonna 1978. Huomiota herätti myös Tukholman Kansallismuseossa 1981 järjestetty näyttely Målarinnor från Finland, jossa Schauman oli mukana yhdessä Fanny Churbergin, Ester Heleniuksen, Helene Schjerfbeckin, Beda Stjernschantzin, Ellen Thesleffin ja Maria Wiikin kanssa.

”Kuinka on mahdollista, että Suomessa oli tuohon aikaan niin monta lahjakasta naistaiteilijaa”, ihmeteltiin Dagens Nyheterissä. ”Kaikki seitsemän tulivat suomenruotsalaisista yläluokan perheistä. Kaikki seitsemän olivat naimattomia ja pystyivät omistautumaan taiteelleen.”

Schaumanilta taiteelle omistautuminen täysipainoisesti tosin onnistui vasta myöhemmin. Hän teki ensin yhden elämäntyön kriitikkona. Yksinhuoltajaksi päädyttyä kirjoittaminen toi varmemmin leivän.

”Vaikka Schauman kuului suomenruotsalaiseen aatelistoon, hän ei ollut varakas eikä myöskään saanut kotoaan henkistä tukea taidepyrkimyksilleen”, Granbacka sanoo.

Sigrid Schauman opiskeli Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja jatkoi opintoja Tanskassa 1904–06 ja sen jälkeen Italiassa 1908–1910. Schaumanilla oli tilaisuus jatkaa vielä Pariisiin.

Vuonna 1910 Schauman rakastui kertaalleen eronneeseen liikemieheen Reguel Wolffiin, joka oli jo kolmen lapsen isä. Liitto kariutui kuitenkin jo ennen Elisabeth-tyttären syntymää vuonna 1913. Isä ei virallisesti tunnustanut lasta, mutta olisi halunnut tämän huoltajuuden, mihin Schauman ei suostunut.

Hän elätti itsensä ja lapsensa ensin lähinnä maalaamalla muotokuvia herraskartanoissa, joihin sai ottaa lapsen mukaan. Kun tytär aloitti koulun, Schauman ryhtyi etsimään säännöllisempiä tuloja. 43-vuo­tiaana hän sai pestin taidearvostelijana Dagens Tidning -iltapäivälehdessä. Sittemmin Schauman kirjoitti kritiikkejä Dagens Pressiin, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Svenska Pressen ja Nya Pressen sekä Hufvudstadsbladetiin.

Elämän tragedioihin kuuluivat oman äidin varhainen menestys kuin myös oman tyttären saattaminen hautaan.

Äiti Elin kuoli, kun Sigrid Schauman oli vain seitsemänvuotias. Jo lapsena Schauman oli saanut kosketuksen katolisuuteen lastenhoitajan kautta, ja äiti Elin opetti uskomaan ”näkymättömiin tosiasioihin”, kirjoittaa Granbacka. 1930-luvulla Sigrid Schauman kääntyi katoliseksi.

”Halusin tutkia myös eräänlaista ’Äiti Maria -linjaa’ Schaumanin taiteessa”, Granbacka kertoo. ”Hän maalasi aina hyvin tunteella ja halusi maalata teoksensa jollekin. Myöhemmin hän omisti teoksensa tyttärelleen. Kun tytär kuoli syöpään (1967), ei enää ollut ketään, kenelle maalaukset omistaa.”

Sigrid Schaumanin koko elämään vaikutti myös läheisen veljen menetys. Eugen Schauman (1875–1904) jäi Suomen histo­riaan miehenä, joka ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin 1904. Sen jälkeen hän teki itsemurhan. Samana vuonna 1964, kun Sigrid Schauman vihdoin piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä, hän julkaisi myös kirjan veljestään: Min bror Eugen.


1960-luvulla Sigrid Schauman ei enää työskennellyt kriitikkona. Taiteilijanura hiipui iän, näön heikkenemisen ja tyttären kuoleman myötä.

Kipakoista mielipiteistään taiteilija ei luopunut, eikä salaillut sitä, ettei varsinaisesti rakastanut presidentti Urho Kekkosta.

Kirjassa kerrotaan esimerkiksi, että Schauman ajatti ystäväänsä mielellään presidentin virka-asunnon ohi ja mukana oli aina eväsbanaani. Banaaninkuoren Schauman heitti salamannopeasti Tamminiemen kohdalla ikkunasta ulos, toiveikkaana: ”Ehkä hän liukastuu.”

Vuonna 1967 Sigrid purjehti sukukokoukseen ravintola Adloniin hiukan myöhässä ja osoitti kävelykepillään kohti paikoilleen asettunutta porukkaa.

”Näin monta Schaumania, ja silti Kekkonen elää vielä”, sukulainen muistaa taiteilijan kommentoineen.

Pohjimmiltaan Sigrid Schauman oli aika ujo henkilö, arvelee Camilla Granbacka. Yksityisimmät asiat hän piti itsellään, varsinkin vanhoilla päivillään. Ulkomaanmatkoillaan Schauman pääsi kokemaan monenlaista, kuten seuraamaan tuolloin 81-vuotiaan Henri Matissen (1869–1954) työskentelyä tämän koristellessa katolista Chapelle du Rosaire de Vence -kappelia vuonna 1950. Schauman myös tapasi Matissen Nizzassa pian tuon jälkeen ja kirjoitti myöhemmin Matissesta Nya Presseniin. Tämän väri-ilmaisu kosketti häntä syvästi, ja Schauman piti Matissea aikamme suurimpana maalarina, toteaa Granbacka kirjassa.

Kosmopoliitin kasvatuksen saanut, palvelusväen keskellä kasvanut Schauman ei oikein koskaan oppinut tuntemaan Suomea kodikseen. Armon sai vain Porvoo, jossa asui rakkaita sukulaisia. Muu Suomi tuntui Schaumanin silmissä ankealta ja suomen kieli rumalta.

1960-luvun radikalismin keskellä hän todellakin oli kuin haamu aivan toisesta maailmasta, toisesta ajasta.

Camilla Granbacka: Taide ja tunteet, Sigrid Schaumanin elämä (Sigrid Schauman – Med palett och penna, 2018), suomentanut Liisa Kasvio. Parvs. 239 s. Sigrid Schauman – Taide tunteiden kuvana 20.3.–4.8. 2019 Villa Gyllenberg, Kuusisaari. Korjattu 19.3. Ellen Thesleffin kuolinvuosi oikeaksi (1954).

Kuka?

Sigrid Schauman


 Suomenruotsalainen taiteilija ja taidekriitikko.

 Syntyi 1877 Tšugujevissa Venäjällä upseeriperheeseen. Perhe muutti sieltä Harkovaan ja Puolaan Lubliniin ja Randomiin.

  Kuoli helmikuussa 1979 Helsingissä 101-vuotiaana.

 Opiskeli Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, muutti Kööpenhaminaan sen jälkeen kun veli Eugen Schauman oli ampunut Bobrikovin. Opintoja myös Pariisissa, matkoja Italiaan.

 Läheinen ystävä Thyra Thesleffin kanssa, oleskeli paljon Thesleffin perheessä.

 Ensimmäisen kerran teoksia virallisesti esillä Suomen Taiteilijain XI näyttelyssä Helsingissä 1901.

 Ensimmäinen yksityisnäyttely vasta 86-vuotiaana vuonna 1964.

 Tytär Elisabeth syntyi 1913. Schauman ryhtyi kriitikoksi vuonna 1920 ja toimi ammatissa 30 vuotta.

 Kuului 1950-luvulla ainoana naisena taiteilijaryhmä Prismaan, joka suosi kolorismia.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isä sai taas tuomion tyttärensä raiskauksista, vuosia sitten hänet oli tuomittu vanhempaan tyttäreen kohdistuneista seksuaalirikoksista

    2. 2

      Haagan puukotuksen uhri joutuu piiloutumaan myös entisen miehensä veljeltä – Epäilty puukottaja uhkailee naista videolla

    3. 3

      Laura Huhtasaari ja joukko muita perussuomalaisten kansanedustajia ehdolle eurovaaleihin – Halla-aho vältteli taas kysymystä blogiteksteistä

    4. 4

      Timo Soini jättää politiikan

    5. 5

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    6. 6

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    7. 7

      Antti Rinne: Tulevaan hallitukseen vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta, hallituspuolueet tiedossa heti vapun jälkeen

    8. 8

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    9. 9

      Fingerpori-elokuvan traileri on julki – Jeesus juoksee veden päällä uima-altaassa, Rivo-Riitta näkee hautakivensä ja lääkäri suorittaa julkista terveydenhuoltoa yleisön edessä

    10. 10

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    2. 2

      Kommentti: Vasemmiston temppu näyttää, miten tähti­ehdokkailla hämätään äänestäjiä eurovaaleissa

    3. 3

      Helsingissä on jo alueita, joilla yli puolet pikku­lapsista on vieraskielisiä – Hilja Alava, 2, oppii sujuvasti somalia

    4. 4

      Tiedätkö, mitä tämä pienen pieni kolmio auton bensa­mittarissa tarkoittaa? Nerokas apuväline ilmestyi kojelautoihin 30 vuotta sitten

    5. 5

      Jussi Karppinen oli asuntokaupan vallankumouksellinen, jolla oli idea – Vain kaksi vuotta myöhemmin tuho oli lähes täydellinen

      Tilaajille
    6. 6

      ”Ministeri juhlii sitä, että alkoholisoitunut näpistelijä saadaan vankilaan” – Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio arvostelee Suomen kriminaalipolitiikkaa

    7. 7

      Olympiastadionin remontissa tehtiin historiallinen löytö

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Keskusta ja kokoomus ovat tilassa, joka ei anna aihetta Antti Rinteen optimismille

    9. 9

      Ainakin 29 saksalaisturistia kuoli bussiturmassa Madeiralla – Saarelta etsitään saksan taitajia loukkaantuneita lohduttamaan

    10. 10

      Yksi kartta näyttää, kuinka raju kirkon jäsenkato on tällä vuosikymmenellä ollut: ”Ei tätä kehitystä tempuilla tai saarnoilla muuteta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    4. 4

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    5. 5

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    6. 6

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    7. 7

      Näin Ozan Yanar, Paavo Väyrynen, Touko Aalto ja muut eduskunnasta pudonneet kommentoivat tappiotaan

    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    10. 10

      Long Yiru on ihaillut Kimi Räikköstä 15 vuotta – Kun kiinalaisfani vihdoin tunnusti sankarilleen rakkauttaan, vastaus oli puhdasta Räikköstä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää