Hassan Blasim kysyi lapsena, kuka on luonut Allahin ja sai tuolista päähän – nyt Blasim on ateisti, asuu Kontulassa ja kirjoittanut uskontoa rienaavan kirjan nimeltä Allah99

Tavallinen iltapäivä, räntää tulee takaviistosta ja tuuli vihmoo korvissa. Maisema on sujahtanut harmaaseen ihokkaaseen.

Hassan Blasimhttps://www.hs.fi/haku/?query=hassan+blasim katsoo baarin hitaasti viiruuntuvasta ikkunasta ulos. Ilme on paljonpuhuva, sanoja ei tarvita.

Vaikka olosuhteet ovat tavanomaiset, kansainvälisen läpimurron jo kuutisen vuotta sitten tehnyt Hassan Blasim ei ole kuitenkaan aivan tuiki tavallinen suomalaiskirjailija.

Irakissa syntynyt kirjailija ja elokuvantekijä kirjoittaa kirjansa arabiaksi. Kahden novellikokoelman jälkeen juuri julkaistu ensimmäinen romaani Allah99 ei tee tässä mielessä poikkeusta. Suomalaista kirjallisuutta arabiaksi. Kyllä. Virkistävää.

Suomeen Hassan Blasim tuli vuonna 2004. Irakin passia hänellä ei ole, koska hän on ateisti. Hänen vanhempansa ovat shiioja. Nykyään hänellä on Suomen passi.

”Kun tutut Bagdadissa kuulivat, että olin päätynyt Suomeen, he olivat huolissaan siitä, että oli kulkeutunut maahan, jossa ryypättiin ja oltiin mieluummin hiljaa kuin puhuttiin. Lohdutin heitä toteamalla, että siitä tuskin koituisi minulle ongelmia, koska olin viettänyt elämääni juuri sillä tavoin Bagdadissakin”, Hassan Blasim hymähtää.

Alun alkujaan hän tähtäsi pakenevansa Ranskaan. Pitkä ja mutkitellen edennyt pakomatka alkoi, kun Saddam Husseininhttps://www.hs.fi/haku/?query=saddam+husseinin hallinto aloitti poliittisen ajojahdin vuonna 1998, koska hän oli tehnyt Irakissa sijaitsevan kurdialueen Sulaymaniyahin oloista kertovan elokuvan Wounded Camera. Jo aihe – kurdit – oli Irakin silloiselle hallinnolle raskauttava tekijä.

Ennen pakenemista hän oli vankilassa yli kaksi viikkoa.

Vaikka Irakin poliittinen tilanne on muuttunut Saddam Husseinin ajoista ja vuonna 2003 laadittu uusi perustuslaki lakkautti valtiollisen sensuurin, kirjallisuuden ja kirjailijoiden asema on säilynyt monella tapaa ongelmallisena.

Erilaiset uskonnolliset ja poliittiset ryhmittymät uhkailevat ja jopa murhaavat kirjailijoita, joiden katsovat loukkaavan niiden ideologiaa ja pyhiä arvoja.

Siksi Hassan Blasim perui viime hetkessä osallistumisensa Bagdadin kirjamessuille.

”Itse asiassa olisin parhaillaan Bagdadissa, mutta en lähtenyt kirjamessuille, koska niin moni sanoi, että minun ei kannattaisi mennä paikan päälle oman turvallisuuteni tähden. Sitä ei nimittäin koskaan tiedä, kuka on perässäsi. Tietyt piirit eivät ole kovin suvaitsevia.”

Bagdadissa hän olisi puhunut sekä Suomeen että Irakiin sijoittuvasta romaanistaan Allah99, joka on tällä hetkellä kääntymässä kaikille pohjoismaisille kielille sekä saksaksi, hollanniksi ja ranskaksi.

Englanninnos tekee sekin tuloaan, mutta brittikustantaja odottaa saavansa kääntäjälle tueksi jonkin muunkielisenkin käännöksen kuin romaanin suomenkielisen laitoksen.

Yksi syy lojaalin brittikustantamon hitaaseen liikkeelle lähtöön lienee se, että Allah99 on fragmentaarinen, moniääninen, atomistinen ja seka-aineksinen romaani, joka ei alistu perinteisen lineaarinen juonen pakkopaitaan. Se rakentuu useista sisäisistä kertomuksista, välähdyksistä.

”Aiempia kirjojani hyvin kansainvälisesti markkinoinut brittikustantaja on ollut uudesta romaanista hämillään. Kustantamo oli odottanut saavansa käsiinsä perinteisemmän romaanin, jolle olisi ollut helppo raivata vauhdikkaalla juonikoosteella tietä kansainvälisillä markkinoilla”, Hassan Blasim toteaa.

Näillä näkymin englanninnos julkaistaan lokakuussa 2019.

Päällisin puolin Allah99 kuvaa seksin, uskonnon ja politiikan epäpyhää liittoa, jonka kainostelematon tarkastelu on yhä edelleen Irakissa enemmän tai vähemmän tabu.

Romaanin syvemmät merkitykset ankkuroituvat kuitenkin elämän eksistentiaalisiin kysymyksiin ja valintoihin. Tähän kudelmaan kietoutuu kirjallisuuden kyky määrittää ihmisen paikkaa hajoavassa maailmassa, joka tuntuu katoavan jalkojen alta.

”Romaanissa on kaksi isompaa äänikertaa, kaksi eräänlaista äänellistä sateenvarjoa, joihin romaanin kaikki äänet ikään kuin kerääntyvät. Toinen käsittelee eksistentialismin merkitystä elämän perustana ja toinen sitä raadollista maailmaa, joka kieltää tämän eksistentialismin ja aitojen kysymyksen esittämisen”, Hassan Blasim jatkaa.

”Kirjan kerrontatapa on minulle luontainen. Olen itse samanlainen kuin kirjani.”

Kirjamessuilla on Irakissa varsin erilainen merkitys kuin Euroopassa. Hassan Blasim muistuttaa, että Irakissa juuri monien tärkeiden kirjojen myynti tapahtuu kirjamessuilla, joita varten kirjoista otetaan erityiset parin kolmensadan suuruiset messupainokset.

Hänen kirjansa eivät ole kiellettyjä Irakissa, mutta ne eivät ole näkyvästi esillä kirjakaupoissa tai sitten niiden painokset ovat mystisesti loppu.

Valtio ei ole enää sinänsä uhka, vaan erilaiset puoliviralliset instituutiot.

”Valtaosa kirjamyynnistä tapahtuu kirjamessuilla, joista kirjat myös leviävät laajemmalle ja saavuttavat lukijat. Kun nämä kirjat sitten tulevat myyntiin kirjakaupoissa Persianlahden valtioissa, sensuuriviranomaiset ovat käyneet ne lävitse punakynällä. Tässä mielessä Irak on poikkeus”, Hassan Blasim kertoo.

Hän tähdentää, että Irakissa kustannusmaailma on yhtä lailla korruptoitunut kuin poliittinen ja taloudellinen järjestelmä.

Hänen kirjansa ovat kiellettyjä Jordaniassa, Kuwaitissa, Saudi-Arabiassa, Bahrainissa, Omanissa, Qatarissa ja Arabiemiirikunnissa. Irakissa sunnit tuskin suhtautuvat kovin myötämielisesti hänen kirjoihinsa. Ateismi ei ole liioin helppo pala shiioille.

Hassan Blasimin mukaan paljon olisi otettavaa ja voitettavaa, toisenlaisissa olosuhteissa, sillä esimerkiksi Saudi-Arabiassa on erityisen suuret kirjamarkkinat. Uskonnon ja islamin varjo kaventaa kuitenkin sananvapautta ja kirjallisuutta.

Hassan Blasim ei suinkaan suhtaudu novellikokoelmissaan Vapaudenaukion mielipuoli (2012) ja Irakin Purkkajeesus (2013) tai romaanissaan Allah 99 islamiin kuin harras uskovainen, itse asiassa mieluummin hän rienaa uskontoa.

”Silti en todellakaan halua esiintyä minkäänlaisena ateismin profeettana. Muistaakseni filosofi Emil Cioranhttps://www.hs.fi/haku/?query=emil+cioran sanoi, että kun ihmisessä herää profeetta, ihminen hänessä taas nukahtaa. Se ei ole minua varten. Olen kiinnostunut ihmisestä”, Hassan Blasim toteaa.

Tietoisuus ja tietämättömyys ovat yksi tärkeä vastakohtapari Allah99:ssä. Merkitys ja tarkoituksettomuus ovat samankaltainen vastakohtapari. Juuri niiden välille rakentuu eri äänien välinen dialogi. ”Ehkä olen samalla kannalla kuin Emil Cioran, joka on sanonut, että elämä on sarja kriisejä, jotka korvautuvat alati uusilla kriiseillä.”

Tämän tähden ei elämällä – kuten ei romaanillakaan – ole lineaarista kaarta, joka noudattaisi kausaalisia selityksiä. Kaikki on enemmän tai vähemmän rikki.

Romaanin nimi Allah99 viittaa niihin kaikkiin 99 nimeen tai pikemmin määreeseen, joita islamilaisella Jumalalla on. Hassan Blasimin mukaan kirjailijana häntä on kiinnostanut nimenomaan näiden määreiden keskinäinen ristiriitaisuus, sillä Allah on yhtä hyvin ensimmäinen kuin viimeinen, yhtä hyvin anteeksiantaja kuin kostaja sekä suojelija että rankaisija.

Samalla tavoin Allah myös ylentää ja nöyryyttää.

”Nämä ristiriidat ovat kovin inhimillisiä ja ovat itse asiassa määreitä, jotka sopivat äärimmäisen hyvin myös niihin ihmisiin, joita romaanissani kuvaan. Nekin kumoavat sisäsiistit määritelmät siitä, että elämä noudattaisi sinänsä jotakin järjellistä kaavaa. Näin varsinkin silloin, kun ihminen on pakolainen, vailla kotia”, Hassan Blasim toteaa.

Siksi romaanin polyfonia soi elämän risuisena äänimattona.

Hän myöntää, että romaanin nimi on luonnollisesti provokaatio.

Kirjailijan oma suhde islamiin sai sanamukaisesti kolahduksen jo lapsena.

”Utelin vahvasti uskonnolliselta sedältäni, kuka oli luonut Allahin, jos tämä oli luonut kaiken. Setä suuttui silmittömästi ja iski minua päähän käsiinsä nappaamallaan tuolilla.”

Yksi hänen veljistään on shiia-pappi.

Vaikka Hassan Blasim on ateisti, Koraanin vaikutus näkyy tarkoituksella Allah99:ssä, ei tosin niinkään uskonnollisessa mielessä kuin rakenteellisena mallina.

”Allah99:ää voi lukea samalla tavalla kuin Koraania. Sen voi avata mistä kohtaa tahansa ja heittäytyä tekstiin. Lukijan ei tarvitse tietää, mitä on aiemmin tapahtunut tai mitä myöhemmin tapahtuu.”

Hän koros­taa, että Koraani ja arabia­lainen mu­siikki ovat mitä parasta krapula­lääkettä, koska pahan olon voi kana­voida mielestä ja ruumista niiden voipuneen, meditatiivisen ja hypnoottisen äänimaiseman, rukousmyllyn tahdissa. Yleensä hän kuuntelee teknomusiikkia, koska se taas tuo hänet keskelle elämää.

”Kuuntelen teknoa siksikin, että en kestä laululyriikkaa.”

Ensimmäisen romaanin synty lykkääntyi osin kirjailijan maineen tähden. Hän on viettänyt enemmän aikaa lentokoneessa ja kirjamessuilla ympäri maailmaa kuin kirjoituskoneen ääressä erityisesti sen jälkeen, kun hän sai The Independent -lehden arvostetun kirjallisuuspalkinnon viitisen vuotta sitten.

”Romaani ei olisi varmaan koskaan valmistunut ilman Kööpenhaminaan päätyneen Adnan al-Mubarakinhttps://www.hs.fi/haku/?query=adnan+al-mubarakin painostusta. Käytän hänen viisaita sähköpostiviestejään myös romaanissani. Juuri hän halusi nähdä, millaisen romaanin minä kirjoitan. Siinä mielessä hiukan myöhästyin, että hän ehti kuolla parisen vuotta sitten”, Hassan Blasim kertoo.

Allah99 on siinäkin mielessä tärkeä kirja Hassan Blasimille, että se voi jäädä pitkään aikaan hänen toistaiseksi viimeiseksi kaukokirjalliseksi teoksekseen.

”En jaksa juuri nyt uskoa, että romaani muuttaisi jotenkin maailmaa.”

Seuraavaksi hän suunnittelee kuusiosaiseksi kaavailemaansa tv-sarjaa Isisistä ja Mosulin kaupungin kohtalosta Isisin käsissä. Tarkoitus olisi, että Yleisradio olisi sarjan osarahoittaja. Ensimmäinen tapaaminen oli kaksi päivää sitten. Sarja olisi tarkoitus tehdä arabiaksi ja tekstittää suomeksi.

Tekeillä on myös kolmeosainen omaelämäkerta, joka dokumentoi hänen pakomatkansa vaiheet Irakista Suomeen.

”Viihdyn hyvin Kontulassa. Täällä näkyy nykypäivän Suomi.”