Kulttuuri    |   Konserttiarvostelu

Kymi Sinfoniettan konsertissa kysyttiin, mihin illuusiot katosivat

Kantaesitys Erkki-Sven Tüürin Phantasmasta esitti ajallemme äärimmäisen oleellisen kysymyksen ja valaisi koko konsertin.

Klassinen

Kymi Sinfonietta Temppeliaukion kirkossa. – Beethoven, Aho, Tüür.

Kalevi Aho kirjoittaa vuonna 1990 julkaistussa tekstissään Taiteilijan tehtävät postmodernissa yhteiskunnassa: ”Meillä menee yhä paremmin, meillä on yhä enemmän rahaa ja tavaraa, me voimme toteuttaa egoismiamme yhä esteettömämmin. Ja samanaikaisesti me tunnemme itsemme yhä illuusiottomammiksi.”

Hän esittää myös toiveen: taiteen tehtävä on havahduttaa ja luoda utopioita. Ajatus on ajankohtainen edelleen, ehkä vielä ajankohtaisempi kuin kirjoittamishetkellään.

Tästäkin näkökulmasta Olari Eltsin johtama Kymi Sinfoniettan vierailukonsertti Temppeliaukion kirkossa oli harvinaisen taidokkaasti suunniteltu kokonaisuus.

En muista, milloin olisin kuullut ohjelmaa, joka olisi dramaturgisesti yhtä hyvin rakennettu. Mentiin romantiikaksi kääntyvän wieniläis-klassismin kautta postmoderniin, Ahon romantiikan ajan konventioille viittaamaan omaääniseen Elina Vähälän soittamaan 2. viulukonserttoon.

Jännitteen loivat konsertin aloittanut Beethovenin Coriolan-alkusoitto ja toisen puoliajan aloittanut Erkki-Sven Tüürin kantaesitys Phantasma, jossa kuultiin Coriolan-alkusoiton haamu.

Beethoven-viittauksillaan Tüürin sävyltään ajoittain ahdistunut ja kysyvä Phantasma asetti kyseenalaiseksi selkeyden, joka vielä Coriolanissa on läsnä. Teoksen rakennetta hallitsivat vibrafonikuviot, jotka rikkoivat muiden soitinten runsaasti efektejä sisältävät stemmat.

Tuntui melkein kuin teos olisi sävelletty Temppeliaukion kirkon pyöreää tilaa silmällä pitäen, sillä jousien, perkussioiden, pianon ja puhaltajien stemmat tuntuivat toisinaan kuuluvan eri puolilta tilaa ja loivat tunteen musiikin keskellä olemisesta. Efekti oli upea.

Vähän vastaava tapahtui muutama viikko sitten Temppeliaukiossa Ellen Arkbron ja Sarah Davachin urkukonsertissa, jossa kuulija joutui toden teolla pohtimaan, kuka soittaa ja missä. Akustiikka tuotti vaikutelman siitä, että joka puolella soi. Tosin silloin käytössä oli myös synteettisesti tuotettua ääntä.

Käsiohjelmassa oli etukäteen varoitettu, että Coriolan-yhteyttä ei välttämättä edes kuule. Mutta kun teema alkoi aluksi epäselvempänä, koko ajan voimistuen teoksen puolivälistä loppua kohden jousten kautta kohti ksylofonin lähes väkivaltaista toteamusta, eri aikatasot kerrostuivat ja konsertin aloittanut alkusoitto alkoi väreillä taustalla kuin Tšaikovskin ensimmäisen pianokonserton alku tai Kevätuhrin fagottiteema, jota ei saata unohtaa, vaikka se ei enää palaa.

Jos Coriolan-esitys olikin hieman tasapaksu, ajoittain vailla suuntaa, Phantasma valaisi senkin. Teos esittää kysymyksen: mihin katosit, illuusio? Miksi tästä tuli tällaista? Phantasman päättävä tam-tamin kumahdus jäi väreilemään ilmaan.

Vaikka asiat päättyvät, ne jäävät.

Kalevi Ahon toinen viulukonsertto on sävelletty Kymi Sinfoniettalle, ja Elina Vähälä kantaesitti sen Kotkassa vuonna 2016.

Teos on teknisesti äärimmäisen haastava. Joidenkin nykysävellysten kohdalla herää kysymys: onko tarpeettoman? Tästä konsertosta ei tule sellainen olo.

Vähälä soitti suvereenisti, sävykkäästi, helpon kuuloisesti. Tuntui, että tekninen vaikeus – pariäänikuljetukset, rytmiset elementit, hetkessä rekisteristä toiseen vaihtava äänenkuljetus – eivät ole olemassa siksi, että solisti joutuisi pulaan, vaan tarpeesta ilmaista jotain; tutkia, millainen maailma on.

Konsertto tulee kuulluksi romantiikan suurten viulukonserttojen kontekstista kolmiosaisen rakenteensa vuoksi. Tämä asettaa kuulijalle pohjan, johon nojata. Vähälän äänenkäyttö ja laaja vibrato tukivat ajatusta ja muistuttivat romantiikan perinteestä, yhtään alleviivaamatta.

Jonkinlainen karkaaminen tapahtui ensimmäisen osan kadenssin kohdalla ja etenkin, kun jouset tulivat sisään hiljaisella tremololla, kuin tarjoten taustan solistin yksinäisyydelle. Vähälän hienosti tulkitsemassa kiihkeässä kadenssissa ilmeni läpi konserton jatkuva yksinäisyyden tutkiminen. Löytyykö yhteys vain kadotakseen taas?

Toisessa osassa huiluäänet, orkesterin tremolot ja solistin korkealla laulava teema veivät unien maailmaan, jota uhkaavat, tummempisävyiset elementit kontrastoivat. Kolmas osa kumartaa myös tanssillisuuden suuntaan.

Konserton lopun solistin ja orkesterin kilpailevat skaalat esittävät kysymyksen ajan loppumisesta.

”Musiikin merkityssisältö voidaan nähdäkseni pelkistää kahden osatekijän vastakohtaisuudeksi, jotka assosioituvat elämän ja kuoleman käsitteisiin”, Aho kirjoitti tekstissään Miksi sävellän? vuonna 1980.

Konsertin päätti Beethovenin ensimmäinen sinfonia, jota on kutsuttu joutsenlauluksi 1700-luvulle, kurotukseksi wieniläis-klassisesta maailmasta kohti romantiikan aikaa.

Oli hauskaa seurata Olari Eltsin johtamista: ilman tahtipuikkoa johtanut Elts elehti liikekielellään sävyt, jotka halusi orkesterista ulos, pomppi, painoi ilmaa käsillään, huitoi laveasti. Orkesteri seurasi, tempot olivat nopeat, karaktäärit vaihtelivat kiivaasti.

Sinfonia on arka, kaikki kuuluu; myös ajoittaiset pienet epätarkkuudet synkroniassa ja intonaatiossa. Silti sinfonia oli hienon konsertin perusteltu lopetus, kuin eläväksi tullut illuusio menneestä maailmasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin suomalainen älysormus päätyi prinssi Harryn sormeen – himoitun Ouran tarina

      Tilaajille
    2. 2

      Finnairin lento myöhästyi lähes kymmenen tuntia: Lentoyhtiö yritti luikerrella korvausvastuusta, mutta epäonnistui

    3. 3

      Angela Merkelin nähtiin jälleen vapisevan julkisessa tilaisuudessa

    4. 4

      Jari Aarnion 10 vuoden huumetuomio pysyy voimassa: ”Poikkeuksellista häikäilemättömyyttä”, toteaa hovioikeus tuomiossaan

    5. 5

      Helsinkiläinen Mesi Kissaniitty, 14, elää väärän suku­puolen kehossa ja vaatii, että poliitikot eivät pettäisi transnuoria

    6. 6

      Antti Rintanen, 28, on jo lääkäri, neljän lapsen isä, maailman­mestari ja vaimokin tekee uraa: nyt hän paljastaa miten perheen aika riittää kaikkeen

    7. 7

      Antti Holma itkee, rakastuu ja juoruilee, ja juuri siksi sadattuhannet kuuntelevat hänen podcastiaan

      Tilaajille
    8. 8

      Kaupunki sulki suositun uimapaikan Helsingin Merihaassa: ”Kaupunkilaisille on syntynyt laiturista väärä kuva”

    9. 9

      Outojen päänsärkyjen ja lihasjumien syy saattaa löytyä suusta

      Tilaajille
    10. 10

      Hovioikeus tuomitsi Jari Aarnion yhteensä 18 rikoksesta, HS kävi läpi syytteet kohta kohdalta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin suomalainen älysormus päätyi prinssi Harryn sormeen – himoitun Ouran tarina

      Tilaajille
    2. 2

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    3. 3

      Antti Rintanen, 28, on jo lääkäri, neljän lapsen isä, maailman­mestari ja vaimokin tekee uraa: nyt hän paljastaa miten perheen aika riittää kaikkeen

    4. 4

      Hollannin poliisi hoksasi toimisto­rakennuksen koossa risti­riidan ja löysi sala­huoneen: paljastui maan kaikkien aikojen huume­kätkö

    5. 5

      Iiris Suomela on ajautunut julkisuudessa vihaiseksi tasa-arvo­loukkaantujaksi, vaikka haluaa puhua veroista

    6. 6

      Tupakointi näyttää muovaavan persoonallisuutta, eivätkä muutokset ole suotuisia

      Tilaajille
    7. 7

      Poliisi epäilee: Norjalais­miljardöörin vaimon sieppaus oli lavastettu, naisen uskotaan kuolleen

    8. 8

      Helsinkiläinen Mesi Kissaniitty, 14, elää väärän suku­puolen kehossa ja vaatii, että poliitikot eivät pettäisi transnuoria

    9. 9

      Petteri Kontio muutti koirankopin Airbnb-asunnoksi Tapiolassa: ”Suorastaan tilava verrattuna telttaan”

    10. 10

      ”Ihmettelen Suomen hitautta, kun siellä on vain muutama kymmenen ihmistä” – järjestöjen mukaan kansain­välinen oikeus pakottaa tuomaan sekä lapset että aikuiset Suomeen Isis-leiriltä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    8. 8

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    9. 9

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    10. 10

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    11. Näytä lisää